Supo uhkailee tuomioistuimia

Tero Koskinen – MOT kertoi lokakuussa maahanmuuttajien ja suojelupoliisin välisistä ongelmista. Suojelupoliisi antaa vuosittain ulkomaalaisvirastolle noin 300 kansalaisuus- tai oleskelulupahakemuksia koskevaa lausuntoa, joiden tarkoitus on estää vaarallisten henkilöiden pääsy Suomeen.
 
Ongelmia riittää: Lopullisen päätöksen tekevä ulkomaalaisviraston virkailija ei tiedä supon lausuntojen perusteluja. Myöskään oleskelulupa- tai kansalaisuushakemuksen jättänyt ulkomaalainen ei saa tietää perusteluja kielteiselle päätökselle.
 
Suomessa oikeuden päätökset pitää kuitenkin perustella. Kun tätä vaatimusta ei ole täytetty, Helsingin ja Kuopion hallinto-oikeudet ovat kumonneet vajaan vuoden aikana useita ulkomaalaisviraston kielteisiä päätöksiä. Ulkomaalaisvirasto on valittanut päätöksistä korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
 
Helsingin Sanomat uutisoi lauantaina (12.5.2007), että Suojelupoliisin mukaan sen toimintaedellytykset ovat vakavasti uhattuna hallinto-oikeuksien tuoreiden ratkaisujen takia. Ikävä juttu: suojelupoliisin edut eivät käy yhteen Euroopan ihmisoikeussopimuksen kanssa.
 
Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa annettiin kesäkuussa ratkaisu Dorjel Lupsan tapauksessa. Hän on Romaniassa asunut serbi, joka oli paennut kotimaastaan 1989. Ratkaisun mukaan Romanian valtio rikkoi Euroopan ihmisoikeussopimusta salatessaan valtion turvallisuusintresseihin vedoten Lupsalta häntä koskeneen karkotuspäätöksen perusteet. Romanian viranomaisten antamassa päätöksessä loukattiin Lupsan perhe-elämää ilman, että tämä saattoi puolustautua syytökseen valtion turvallisuuden uhkaamisesta.
 
Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen langettava tuomio johtaa usein lainsäädännön tai viranomaiskäytännön muuttamiseen ainakin siinä maassa, jota tuomio koskee, ja mahdollisesti muuallakin. Suomessa tilanne on sama kuin Romaniassa: asianosaisilta on salattu oleskelulupa- tai kansalaisuushakemusta koskevien niukkasanaisten lausuntojen perustelut.
 
Vähemmistövaltuutettu totesi jo vuonna 2004 muiden muassa sisäministeri Kari Rajamäelle osoittamassaan kannanotossa, ettei Suomen lainsäädännössä ole riittäviä säädöksiä takaamaan yksilön oikeuksien toteutumista, kun oleskeluluvan epäämisen perusteena on suojelupoliisin henkilöstä antama kielteinen lausunto. Rajamäki ei kuitenkaan nähnyt nykyisessä järjestelmässämme ongelmia.
 
Helsingin Sanomien tämänpäiväisessä (18.5.2007) pääkirjoituksessa puolustetaan vahvasti supon oikeutta antaa ilman perusteluja ulkomaalaisvirastolle lausuntoja kansalaisuus- ja oleskelulupahakemuksiin. Samalla kannalla oleva suojelupoliisi onkin korkeimmalle hallinto-oikeudelle esittämässään lausunnossa uhannut kokonaan luopua ulkomaalaislausunnoista.
 
Ihmisoikeuksien näkökulmasta supon valvonnan tehostamiseen on kuitenkin painavia perusteita. Supokin nimittäin tekee virheitä.
 
Qari Naeemi pakeni Pakistanista Kashmirin alueelta 1997. Syynä ongelmiin kotipuolessa oli Naeemin toiminta Kashmirin itsenäisyyttä ajavassa poliittisessa järjestössä.
 
Naeemin oleskelulupahakemukset eivät edenneet Suomessa normaaliin tapaan. Syynä tähän ovat suojelupoliisin ulkomaalaisvirastolle antamat kielteiset lausunnot. Suojelupoliisi ei kertonut ulkomaalaisvirastolle tai asianosaiselle itselleen mitään karkotuspäätökseen johtavien lausuntojen perusteista.
 
Oikeuskanslerille kirjoitetusta kirjeestäkään ei ollut Naeemille apua. Tuolloin myös Helsingin hallinto-oikeus ja korkein hallinto-oikeus asettuivat laput silmillä supon lausunnon kannalle.
 
Qari Naeemin saama kohtelu herätti kansainvälistä huomiota. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International oli yhteydessä oikeusministeriin Johannes Koskiseen ja ulkoministeri Erkki Tuomiojaan. Järjestö pitää ongelmallisena, että Naeemille annettiin karkotuspäätös pelkästään suojelupoliisin lausunnon pohjalta, eikä edes hänelle itselleen kerrottu kielteisen lausunnon perusteluja.
 
Pari vuotta sitten Naeemi lopulta kertoi kohtelustaan lehdistölle. Pian sen jälkeen hän sai puhelun suposta. Puhelun seurauksena Naeemi pääsi ensimmäistä kertaa supon haastatteluun vastaamaan häntä kohtaan esitettyihin väitteisiin. Kaikki epäilyt kumoutuivat lyhyessä puhuttelussa, ja supo perui kielteiset lausuntonsa. Turvapaikkaa kipeästi tarvitsevaa Naeemia ei onneksi ehditty palauttaa Pakistanin viranomaisille.
 
Helsingin Sanomien tämänpäiväisessä pääkirjoituksessa todetaan, että supon mahdollisuudet saada tiedustelutietoa ulkomailta oleellisesti heikkenevät, jos ulkomaalaisvirasto velvoitetaan julkaisemaan supon lausuntoja. Syytä huoleen ei kuitenkaan ole.
 
Olen omin silmin nähnyt, että supon antamissa lausunnossa todetaan vain, ettei suojelupoliisi puolla oleskeluluvan myöntämistä hakijalle. Ne eivät siis todellakaan sisällä ulkomailta saatua tiedustelutietoa. Niukkasanaisten lausuntojen julkaiseminen tuskin vaarantaisi kansallista turvallisuuttamme.
 
Ja eivät ne ketään kiinnostaisikaan. Vaikka lausunnot ovat supon käsialaa, eivät nämä tapauksesta riippumatta lähes identtiset asiakirjat sisällä mitään erityisen jännittävää, dramaattista tai salamyhkäistä.
 
Kesäkuussa Kuopion hallinto-oikeus kumosi ensimmäistä kertaa supon lausuntoon perustuneen ulkomaalaisviraston päätöksen. Kyseisessä tapauksessa monilapsisen perheen isä yritettiin saada Suomeen.
 
Yksi päätöksen perusteluista oli sama kuin Lupsan tapauksessa: Ihmisoikeussopimuksen 8. artiklan mukaan jokaisella on oikeus nauttia perhe-elämänsä kunnioitusta. Tuomioistuin edellytti, että supon perusteet esitettäisiin asianosaisten läsnä ollessa. Kun supo kieltäytyi valottamasta lausunnon perusteluja, oikeus katsoi, ettei oleskeluluvan myöntämistä vastaan tullut ilmi painavia syitä ja palautti päätöksen ulkomaalaisviraston käsittelyyn.
 
Helsingin Sanomien yleisöosastolla suojelupoliisi ja ulkomaalaisvirasto totesivat, ettei supo julkisuuslain vuoksi voi perustella lausuntojaan oleskeluluvan hakijalle. Kuopion päätöksessä painotettiin valtion turvallisuusintressien sijaan perhe-elämän viettämisen merkitystä, lapsen etua sekä oikeudenkäynnin oikeudenmukaisuutta.
 
Elokuun lopulla ulkomaalaisviraston supon lausuntoon perustuva päätös palasi ensimmäistä kertaa bumerangina takaisin myös Helsingin hallinto-oikeudesta. Valituksen tehnyt suomalaisen kanssa avioitunut Pakistanin kansalainen syytti suojelupoliisia syntyperään liittyvästä mustamaalauksesta. Tässä tapauksessa Supo joutui esittämään lausunnon perustelut asianosaiselle. Mitään painavia perusteluja kielteiselle päätökselle ei löytynyt. Hallinto-oikeuden päätöksen mukaan ulkomaalaisviraston ei olisi pitänyt hylätä oleskelulupaa pelkästään supon lausunnon perusteella.
 
Toiminnan tehostaminen voi joskus synnyttää yllättäviä tuloksia. Yhdysvaltojen käynnistämä terrorismin vastainen taistelu kasvattaa suojelupoliisin varoja. Suurin osa paisuneesta kakusta menee terrorismin vastaiseen työhön. Samaan aikaan kun supon resurssit ovat kasvaneet ja tutkinta tehostunut, ovat kielteiset lausunnot oleskelulupa- ja kansalaisuushakemuksien osalta loppuneet lähes kokonaan.
 
Turvapaikanhakijoilla ja muillakin oleskelu- tai kansalaisuushakemuksen jättäneillä on erityisen korkea kynnys ryhtyä kritisoimaan Suomen viranomaisten toimia. Turvapaikkahakemusten kohdalla ainoa tapa turvata hakijoiden oikeudenmukainen kohtelu on tehostaa suojelupoliisin valvontaa. Esimerkiksi Britanniassa oleskeluluvan hakijan edustajat pääsevät tuomioistuimissa arvioimaan sikäläisen turvallisuuspoliisin lausuntojen perusteluja.
 
Helsingin Sanomat antaa ymmärtää, että perustelujen kertominen voisi heikentää supon kansainvälistä luotettavuutta. Jostakin syystä lehti ei kuitenkaan ole kyseenalaistanut Britannian tiedustelupalvelun luotettavuutta.
 
Tero Koskinen
toimittaja, MOT