Suomalainen ei haihattele, perkele!

Olen nähnyt tapauksia joissa ASO-asunnon haltija on vuokrannut asuntonsa eteenpäin rahastusmielessä, eikä kukaan puutu toimintaa.

Esim. espoolaisen ASO-kaksion vastike noin 450 euroa ja vuokralaiselta otetaan 800 euroa. Ei pääoman lyhennyksiä, eikä remonttihuolia.

Näin tehdään bisnestä ns. sosiaaliseen asumiseen tarkoitettua ASO-asunnoilla. ASO-asunnot sijaitsevat lähes poikkeuksetta kaupunkien parhailla paikoilla.

Omistusasuminen, selkeää, hintavaa, riskialtista. Onnistuu tai ei, mutta vaatii pitkäjänteisyyttä. Sijoituksena mitä sattuu, mutta tässä huonossakin sijoituksessa voi kuitenkin asua.

Vuokra-asuminen, ostettu ja valittu helppoa, vaivatonta, joustavaa, ja luonnollisesti pitkällä aikavälillä omistusasumista kalliimpaa.

Miksi ihmeessä halutaan tehdä keinotekoisia rahastavia välimuotoja? ASO-asukkaat lähtevät siitä väärästä ajatuksesta että veronmaksajien rahoilla ostetaan rakennusliikkeiltä kalliita asuntoja, jotka sitten vuokrataan pieneen hintaan eteenpäin "omistusasumisena".

Ruotsin kaupunkiasumisen ihannoinnista voisi kyllä tehdä ihan oman dokumentin, ja ehkä silloin selviäisi mitä kyseinen "valtion, kuntien ja eläkevakuutusyhtiöiden rahoilla minulle vuokrasäädelty asunto"-ajattelu tuottaa. Ruotsissa on hintasäädöstelystä johtuen useamman kymmenen tuhannen euron pimeä kynnyshinta "vuokraoikeus"-markkinoille. Tuo maksu maksetaan todellakin käteisellä tiskin alta. Kun vuokraoikeus on ostettu, voi vuokralainen myöhemmin vaikka vaihtaa ostamansa vuokraoikeuden toisen ihmisen kanssa päittäin. Eikö ole outoa että lehti-ilmotuksissa vaihdetaan laajalti nimenomaan "kaksi pientä asuntoa tältä alueelta yhteen isopaan"-vaihtotarjouksia, tai toisin päin. Eihän kukaan haluaisi luopua käteiskaupalla ostamastaan vuokraoikeudesta.
Kuntien jonot ovat 15-20 vuotta pitkiä, jos sekään riittää, joten ainahan voi tosiaan jonottaa. Tai sitten voi muuttaa syvälle erittäin pahamaineisiin lähiöin, niissä on paljon vapaata.

Kun säädöstelyä tehdään, huolehtii musta pörssi aina lopusta. Sille ei voi mitään.

Se että ASO-asukkaat luulivat veronmaksajien maksavat heille omistusasunnon, on pelkästään ASO-asukkaiden ahneutta. Kiinteistö maksaa suurin piirtein saman hinnan olipa siinä asuvien asumismuoto mikä tahansa. Miten ASO-asukkaat voivat siis rehellisesti luulla että kyseisen talon rakennuskustannuksiin ja ylläpitoon ilmestyisi maagisesti lisää rahaa kun puhutaan suu vaahdossa "yhteisöllisyydestä ja uudesta asumismallista". Kyllä asukkaat lopulta aina maksavat kustannukset, ja sopimusmallista riippumatta se tulee asukkaille myös aina kalliiksi.

ASO-asukkaiden silmät ovat nyt tietysti avautuneet huomaamaan saman minkä muut ovat huomanneet jo silloin kun hiffasivat olla lähtemättä ASO-rumbaan. Muut ostivat pala kurkussa säästäen ja pankkilainalla aidosti oman asunnon.

Dokumentissa mainittuja ASO-yhtiölle tulleita vain joitain kodinkoneiden vaihtopyyntöjä, remonttikustannuksia ja muita voidaan tietysti myös vähätellä, mutta vertailukohtana voidaan katsoa edelleenkin aitoa omistusasumista. Rahaa menee lähes joka vuosi hyvin runsaasti kodinkoneisiin, kiinteistön yleisiin remontteihin ja vaikkapa putkiremontteihin.

Kummallista etteivät vuokralla asuvat pidä kummallisena sitä miten nykyään pelkän putkiremontin 900 EUR/m2 kustannus voidaan koskaan hoitaa vuokralaisen maksamalla 15-25 EUR/m2/kk hinnalla. Tuosta vuokrahinnasta kun ei jää omistajalle käteen kovinkaan paljoa, jos mitään. Omistajalla on paljon muitakin kiinteistön kustannuksia, hoitoa ja huoltoa, eivätkä omistajat yllättäen pidä korkeita kustannuksia outoina, vaikkakin ikävinä.

Taustapeiliin katsoalla voidaan tietenkin tehdä paljonkin nokkelia talous-analyysejä, mutta tuskin se omistusasujien vika on että jotkut yrittivät hieman oikaista veronmaksajien yhteiset rahat kiikarissaan.

ASO-järjestelmässä voitaisiin toisaalta ryhtyä avoimemmaksi, avata tilejä ja lainojen lyhennysaikatauluja edes sen verran, että asukkaat näkisivät minne rahat oikeasti menevät. Samalla asukkailla voisi olla mahdollisuus lyhentää omaa talolla olevaa lainaosuuttaan tarvittaessa nopeampaankin tahtiin. Lainan lyhentäminen on todella ikävää, syö ihanaa elintasoa, kiristää arkea, pakottaa valintoihin, mutta sitähän tämä oikeasti on.

Lämpimät tarinat ovat niitä, joissa siunaillaan "aluksi emme maksaneet lyhennyksiä jos korkojakaan lain, että oli aluksi pitkään ihanaa". Pian lainan vauhdilla kasvavat hoito- ja lyhennyskustannukset ovatkin "yllättävä ja todella kiero veto, ei ollut asuminen sittenkään halpaa".

<b>Omistusasujalle nämä kaikki kustannukset ovat aina olleet arkipäivää</b>. Jos ASO-asujalle on saatu syötettyä mielikuva omistusasumisesta, on vika varmasti nerokkaan keskustelun molemmissa osapuolissa.

Hankimme asumisoikeusomakotitalon 1996, jonka vastike on vuoteen 2009 mennessä lähes kaksinkertaistunut (1996: reilut 3000 mk/kk => v. 2009 yli 1200 e/kk).

Aso-kotien (toimintatapa tullut VVO:sta) keinona on ollut hilata asukkaiedn päätösvallan ulkopuolisten kustannusten osuus mahdollisimman ylös, esim. kirjapito ja isännöinti on yhdistetty, sen hoitaa aso-kotien 'oma' yhtiö, jonka veloitukset isännöinnistä ovat ASOn kirjanpidon mukaanlukemista tekosyynä käyttämällä nostettu. Samoin mukaan on tungettu sähköyhtiötä, 'Ason omia' huoltoyhtiötäkin yritetty saada mukaan esim. kohteeseen jossa on omatoimihuolto (kohde hoitaa itse huollon). Erilaisilla 'vippaskonsteilla' on kustannuksia korotettu, jolloin voitto vedetäänkin näillä 'pavelun tuottajilla' ja samalla saadaan kätevästi todistettua, että kustannukset vastaavat saatua palvelua, asumiskustannus muka johtuu mm. hoitokustannuksista(?).

Toimittajan kannattaisi tutkailla näitä hoito- yms. kustannuksia ja niiden muodostumista ja palveluntarjoajien (ei siis 'yleishyödyllisiä' yhtiöitä) omistuspohjia ja hintatasoa verrattuna vastaavan palvelun tuottamiseen vapaasti kilpailutettuna.

Suuri kupru löytynee ASOn hallinnosta, millä rahalla on rakenneutettu esim uusi pääkonttori, ja miten sen kustannukset ovat mukana yleisissä asuntojen kustannuksissa? Kuka toimi rakentajana ja millä katteilla? Samaan aikaan tingitään kohteiden kunnossapidosta asukkaiden toiveiden vastaisesti vetoamalla rahapulaan ja ennekaikkea jätetään lainojen lyhennykset hoitamatta.

Olemme nyt melkein päivälleen 16 v asuneet Tampereella 3 h+k ASO-asunnossa. Tällä hetkellä kokonaisvastike/m2 on hieman alle 8 euroa. Nousua on toki tapahtunut, mutta niin ovat asumiskulut nousseet omistusasunnoissakin.

Asuntoa on parannettu seuraavasti:
kylpyhuoneiden lattiaremontti (johtuen kylläkin rakennusvirheestä),
parvekkeiden lattiapinnoitteen uudistus, saunanlauteiden uudistus tapahtui pyydettäessä, lattioihin asennettiin laminaattilattiat, tuhoeläinmyrkytys (vaikka yhtään sokeritoukkaa en ole nähnytkään).

Viimeisin parannus on ilmainen (!) laajakaistasopimus perusliittymälle. Nopeamman liittymän halutessaan asukas maksaa lisäkulut.

Talossa on kehitetty pihaa erityisesti lapsiperheiden asumisen kehittämiseksi (keinut, kiipeilytelineet).
Yhtiö myös isännöitsijän aloitteesta asensi asuntoomme ilman mitään kuluja väliaikaisen lukon asuntomme avainten jouduttua varkaiden käsiin.

Huoneistoa on saanut kohentaa maltillisesti itse yhtiön maksamin materiaalein (maalit ja tapetit).

Olen toistuvasti laskenut omistusasunnon (omakotitalo) kustannuksia ja suuren lainan ollessa vaihtoehtona korot, verot, asunnon vakuutukset, ylläpitokulut ja muut kulut, emme saisi lainaa edes lyhennettyä maksamallamme kuukausivastikkeella.

Yhteisöllisyyskin on mahdollista vaikkapa kevät- ja syystalkoiden kautta, joissa tarjoilu on aina ollut runsasta. Osallistujia on vain ollut kovin vähän, moni haluaakin maksaa isoa hoitovastiketta, ettei tarvitse tehdä mitään asumisen eteen.

Lainan (pääomavastikkeen) osuus toki ihmetyttää, olisikin aika ihanne saada se putoamaan vaikkapa neljänneksellä. Tämä on toki perusteltu kysymys.

Asumisen helppous ja varmuus on tämän mallin valtti, vuokrataloon verrattuna oma sauna on kiitettävä lisävaruste.

T. Mamma Linnainmaalta

Erittäin tärkeä aihe, jonka allekirjoittaa myös jokainen Saton vuokralainen. Haluaisin myös selvityksen siitä, kun maksan kuukausivuokrani ja kirjoitan sen saajaksi SATOtalo Oy, niin SAMPOpankki muuttaa saajaksi Vatron,josta moni kysyy netissä: kuka ja missä sen rahankerääjät piileskelevät.

En siis voi vaieta, vaan huudan kurkkuruorana:
HYVÄ MARTTI BACKMAN. Lisää tällaista!

Tämä ei voi olla aitoa teksti. Selvästi olette ASO:n tai niiden vakoilijansa työntekijä!!!

Ilkeä puheenvuoro tuo edellinen! Valtio on alunperin lainoittanut asuntojen rakentamista nimenomaan nuorille pareille, yksinhuoltajille ja vähätuloisille eläkeläisille. Niitä ei ole tarkoitettu tuottamaan voittoa omistajayhtiöille! Lainojen maksu voi kestää 130 vuotta, eikä vuokra siis alene koskaan. Se omistusasumisen vastike voi sentään pudotakin.

Kyse ei ole säästämisestä, vaan siitä, ettei rahaa kertakaikkiaan ole ja vanhemmalla ihmisellä tulisi olla oikeus elää vähän rauhallisemmalla asuinalueella ja että lapsilla olisi turvallinen pihaympäristö leikkivälineineen.

Maksan 14 v lainaa siitä kynnysrahastakin! Aluksi sain asumistukea ja valtion takaus asuntolainalle oli edellytys, että pääsin asumaan asotaloon. Yksinhuoltajana ja yrittäjänä en olisi saanut lainaa omistusasuntoon. Meitä eronneita äitejä on paljon asotaloissa.

Yhteisöllisyyttäkin löytyy.Yhdessä yritämme järjestää talkoita ja parina vuonna meillä on ollut yhteiset joulukahvit.Tarjoilut maksamme itse talohallituksen päätöksellä.Hoitovastikkeen määrää alennamme tekemällä pihatyöt osittain itse, lajitellaan hyötyjäte jne. mutta vaikutus on vähäinen. Hintojen nousua perustellaan sähkön/kaasun hinnan nousulla, polttoainekuluilla ja milloin milläkin. Totta vie hinnannousut ovat todellisia, mutta kun kaikki on samassa potissa me maksamme Etelä-Suomen asuntojen remontteja ja uudisrakentamisen lainoitusta. Odotamme täällä piharemonttia kolmatta vuotta, juuri korjattiin vesikaton vuotoja ja ne rahat menivät siihen. Oman talon lainatietoja ei saa. Kun me kuitenkin maksamme lainoja takaisin "omistajina", eikö meidän tulisi saada verovähennyksetkin? Ja eivätkö ne osingot kuuluisi meille sentti/m2 samaan tapaan kuin osuuskaupan bonus!

Kiitokset ohjelmantekijöille! Olette oikealla asialla ja tätä pitää viedä eteenpäin!

terveisin Helena

Olen asunut kahdessa eri asumisoikeusasunnossa pk-seudulla. Ensimmäinen oli Vantaan kaupungin omistaman VAV Asumioikeus Oy:n kohde ja toinen Suomen Asumioikeus Oy:n eli "ASO":n kohde Espoossa.

VAV:n asunnon vastike oli hieman edullisempi kuin ASO:n. Molemmat olivat rivitaloja rakennettu 1997 ja 1998, ja lämmitysmuoto molemmissa oli kaukolämpö. Vertailuna ASO:n huoneiston ja talon yleinen taso oli hieman korkeampi, mutta ASO:n kiinteistössä joutuivat asukkaat itse tekemään enemmän huoltotöitä itse.

VAV:n ja ASO:n talojen vuokrien eroa on osittain selitetty sillä että ASO:lla on huoneistoja koko maassa,ja siksi tyhjiä huoneistoja varsinkin pienillä paikkakunnilla. VAV:lla on vain Vantaalla, ja tyhjiä asuntoja ei juuri lainkaan.

Vuosi sitten muutimme omistusasuntoon,koska asumisoikeusasunon vastikkkeita alettiin korottaa kohtuuttomasti kuluihin nähden. Esim siitä huolimatta että kaukolämpmön kulutus oli alentunut kuluvana vuotena, joka on aika merkittävä seikka.

Olisi tietenkin kannattanut muuttaa omistusasuntoon jo aikaisemmin, mutta perheen taloudellinen tilanne esti. ASO:lla on sellaine tapa että talokohtaisissa tilinpäätöksissä ei näytetä kaikkia kuluja, kun taas VAV näytti avoimemmin mikä kulut olivat muuttuneet, myös ns pääomaan ja hallintoon liittyvät. VAV:n talossa oli asukkailla myös hieman paremmat vaikutusmahdollisuudet sen suhteen mitä palveluja osetaan ulkoa ja miltä toimittajalta.

Petyin ASO:n toimintaan siksi että kuvittelin, että koska sen suurimpina omistajina ovat valtio, ammattiliitot, erilaiset yleishyödylliset säätiöt, nousevat vuokrat vain kohtuullisesti. Tosiassiassa ASO:n vuokrat nousivat jo pari vuotta sitten korkeammiksi kuin kaupungin vuokratalojen vuokrat vastaavantasoisissa asunnoissa.

Asumisoikeisasumisen paras puoli on asumisturva. Asumisoikeusasunnosta ei voi lentää ulos jos esim talon omistaja vaihtuu, eikä asumioikeusauntoja voi myydä asukkaan alta pois. Tämä on merkittävä ero vuokralla asumisen ja myös ns osaomistusasumiseen. Asumisoikeusasukkailla on lainsäädännöllinen asumisturva, mutta pitää muistaa että ainahan lainsäädäntöä voi muuttaa. Mutta ylikorkeita vuokrankorotuksia vastaan ei asumisoikeusasukkaalla ole mitään turvaa. Sen toki tiein kun muutimme itse ensimmäiseen asumisoikeusasuntoon,mutta kuvittelin silloin että suhdanteet pysyvät asuntorintamalla vakaina. oppirahat tuli siis maksettua.

Toinen hyvä puoli asumioikeusasunnoissa on, että asukkaita ei valita sosiaalisin perustein, kuten kaupungin vuokra-asuntoihin tehdään, ja kynnysrah apitää huolen siitäettä sosiaalipummeja ei niihin muuta. Se siis takaa sen että meno on vähän rauhallisempaa, mutta lapsiperhevaltaisessa rivitalossa melua riittää joka tapauksessa aamusta iltaan.

Omistusasumisessa huono puoli on se, että asuminen on kallista varsinkin aluksi, jos on ottanut ison lainan. Taloudellisesti epävarmoina aikoina myös riskialtista. Asunto-osakeyhtiöissä on suuria eroja sen suhteen miten tarmokkaasti asukkaat hoitavat kiinteistöä ja millaine isännöitsijä on.

Suomen asuntopolitiikassa suurin ongelma on kuitenkin se, että osassa maata on pulaa kunnollisista asunnoista, ja osassa ylitarjontaa. Pääkaupunkiseudulla lisäksi alueiden välillä on suuria eroja, ja jos halua päästä asumaan omistusasuntoon joksenkin laadukkaasti, on tarjonnan niukkuuden vuoksi valittava huonompimaineisempi alue kuin minne haluaisi. Asumisoikeusasunnoissa oli se hyvä puoli että aluen taso ei näkynyt niin rajusti neliöhinnoissa, mutta kyllä jonotusajoissa kohteeseen.

Asumioikeusasunnoissa ei sinänsä ole vikaa,mutta pitäisi saada alalle enemmän toimijoita että syntyisi kilpailua. Espoossa ei ole kaupungin omistamaa asumisoikeusyhtiötä kuten Vantaalla ja Helsingissä, joten Espoo on kokonaisuudessaa yksityisten grynderi-yritysten kartellin piirissä.

Vastaus Helenalle ja muillekin:
Hyvä huomiosi "Valtio on alunperin lainoittanut asuntojen rakentamista nimenomaan nuorille pareille, yksinhuoltajille ja vähätuloisille eläkeläisille. Niitä ei ole tarkoitettu tuottamaan voittoa omistajayhtiöille! Lainojen maksu voi kestää 130 vuotta, eikä vuokra siis alene koskaan."

Niin, miksi asuminen ylipäänsä voi tuottaa osinkoja? Sehän on ihmisen perustarve yhteiskunnassa.
Varmaan siksi ettei Aso-asunnoilla rahastus lopu koskaan, kun "laina-ajat" on mitä on ? ja niin paljon välistä vetäjiä ja osinkoja jaetaan ja kaiken maksaa asukkaat. Todella ikävää ja eikös ole hyvän tavan vastaisistakin. Olisikohan mahdollista muuttaa lakia ja jopa hakea takautuvasti korvauksia - vai eikö kukaan ole mistään vastuussa enään? Varsinainen puhallus on päässyt tapahtumaan!Kohtuutonta etuutta saaneet - mitäs heille voisi tehdä? Hyvä, kun Ylen toimittajat selvittelee näitä epäkohtia -lisää aiheitakin varmasti löytyy.

Niin siellä kehä III:sen takana on selvästi halvempaa, kun täällä Hesassa mukamas asutaan arvokkaammalla alueella, niin asumisoikeusasunnoissa vastike (neliö hinta) on korkeampi kuin viereisissä vuokra-asunnoissa.
Hoitovastike on alle 20% koko vastikkeesta!
Siis maksamme jotakin, josta meillä ei ole mitään tietoa minne se raha uppoaa, esim noin 200 € hoitokustannuksiin ja 800 € ???? johonkin, ei ainakaan meille kerrota.
Yli 14 vuotta on asuttu, mutta mitään ei ole uusittu,
vain vastike on noussut 6,5 eurosta 11 euroon neliöltä.

ASO toiminta on ollut kohtessamme täysin päinvastaista kuin mitä "Mamma Linnainmaalta" kirjoittaa

- kiinteistön rakennusvirheitä EI ole korjattu
- rakennuksen 10 vuotistarkastusta EI koskaan suoritettu
- useaan kertaan ilmoitettuja kiinteistön epäkohtia, virheitä EI ole korjattu
- ASO sanelee ehdot (ja sanoo yksipuolisesti meidän olevan pelkästään vuokrakaisia)
- ASO kohtelee vuokrakaisiaan epätasa-arvoisesti

Tässä on jotakin hämärää! Miten se on mahdollista , että heti ohjelman jälkeen laitoitte noin pitkän tekstin? Oletteko ASO:n työntekija?

Terveisin: ASO:n asukas

Ensinnäkin vastauksena tähän päivittelyyn että mikseivät maksa enemmän lainaa jotta oman taloyhtiön laina vähenisi. Ason (Suomen asumisoikeus - suomen suurin asoasunnon omistaja) ei anna tähän mahdollisuutta koska lainojen lyhennyssysteemi on rakennettu niin että kaikki on yhdessä "köntässä" kuten muukin hallinnointi+korjaus kulu jota maksetaan.

Tämä yhteinen hallinnoini ja korjaus maksu on se mikä syö asoasukkaita. Alunperin nämä maksut olivat kohde kohtaisia mutta VVO ja SATOn yhdistyttyä siirryttiin könttään joten ei ole enää mitään merkitystä sillä minkä verran esim. pieni rivitaloyhtiö yrittää säästää kuluissaan kun samanaikaisesti esim. isossa kerrostalossa on jokin huoneisto kohtainen kulu joka menee yhteiseen pottiin. Säälittävintä tässä on se että useimmat asukkaat eivät todellakaan edes ole tietoisia että lainat eivät ole lyhentyneet eikä remontteja ole tehty kuin pakolliset vahinkojen sattuessa. Systeemi alkaa tulla 20 vuoden ikään joten kohta on pakollisetkin remontit edessä ja silloin tämä systeemi yksinkertaisesti kaatuu - siinä ei toimitusjohtajan hapuilevat vastaukset "lainojen uudelleen sopisesta"yms. auta.

Asoasuntojen vuoden 2007 puheenjohtajien kokouksessa suunnilleen rukoiltiin olemaan eduskuntaan ja päättäjiin yhteydessä jotta näille lainoille saataisiin muutos - tietysti suurin osa ei ymmärtänyt ettei edes tästä mahdollisesta lainojen muutoksesta tule olemaan hyötyä asukkaille koska silloin alkavat jo korjauskustannukset tulla mukaan. Suurin hyötyjä on tietysti omistaja joka ei ole vieläkään penniäkään sijoittanut mutta on kyllä osinkonsa saanut.

Ainoa mikä olisi keskusteltavissa on löytää keinot purkaa tämä systeemi niin että asukkaat eivät ole ne jotka kerryttävät omaisuutta ns. yleishyödyllisille omistajille jotka eivät sitä todellisuudessa ole vaan saisivat itse päättää asioistaan ja hyödyn maksamistaan lainoista?

Mitenkä tuo on mahdollista? Ensin sanotaan, että asumisoikeusasuntojen vastikkeet eivät ole vuokra-asuntojen vuokria edullisempia. Sitten joku kertoo, että asumisoikeusasunnon voi vuokrata eteenpäin lähes kaksinkertaisella hinnalla.

"eikä kukaan puutu toimintaan" Miksi et itse puutu asiaan ja ilmoita yhtiölle laittomasta vuokralaisesta?

"ASO-asunnot sijaitsevat lähes poikkeuksetta kaupunkien parhailla paikoilla." Tuo oli jo ihan päätön väite.

"Alunperin nämä maksut olivat kohdekohtaisia mutta VVO ja SATOn yhdistyttyä siirryttiin könttään, joten ei ole enää mitään merkitystä sillä minkä verran esim. pieni rivitaloyhtiö yrittää säästää kuluissaan kun samanaikaisesti esim. isossa kerrostalossa on jokin huoneisto kohtainen kulu joka menee yhteiseen pottiin."

Minun muistini mukaan ne eivät ole koskaan olleet kohdekohtaisia.

Mitenkähän nyt käy, kun laman painaessa päälle valtio = me varonmaksajat, rahoitamme vuokra-asuntotuotantoa, jottei työttömyys pahene kohtuuttomasti rakennusalalla. Hyvällä asialla ollaan.
Kuka nyt "puhaltaa" välistä? Hyvävelijärjestelmän grynderit, ASO-yhtiöt vai kuka?
Nyt mm. kansanedustajien pitää olla tarkkana mihin veroeurot menevät. Joskin koko eduskunta taitaa olla täynnä joojoo miehiä ja naisia, jotka eivät ymmärrä asiasta mitään.

sillä jos asumisoikeusyhtiöt ovat lainanneet rahaa valtiolta ja eivät ole maksaneet juurikaan lyhennyksiä vaan ainoastaan korkoja, silloin as.oik.vastikkeista suurin osa menee valtiolle, joka näin tienaa sijoituksellaan, ja valtiohan olemme me kaikki yhdessä.

"ei ole enää mitään merkitystä sillä minkä verran esim. pieni rivitaloyhtiö yrittää säästää kuluissaan kun samanaikaisesti esim. isossa kerrostalossa on jokin huoneisto kohtainen kulu joka menee yhteiseen pottiin."

Toisaalta näin tasataan riskit kaikkien yhtiön asunnoissa asuvien kesken. Jos joku pistää asunnon muusiksi, se tulee kalliimmaksi muille asukkaille talokohtaisessa vastikkeessa. Tai jos jossain on asunto tyhjillään, sen kulut jakautuvat näin useamman asujan kesken.

Otetaan yksinkertainen esimerkki:

Jyväskylässä on myynnissä 46,4 neliön suuruinen asumisoikeusasunto, myyntihinta on 15289 euroa. Tämä on siis asukkaan osuus: koko hinta on näin olle 101927 euroa ja yhtiön osuus 86638 euroa.

Jos ostajalla olisi tuo 15289 käteisenä ja hän ostaisi vastaavan omistusasunnon, hän joutuisi lainaamaan pankista 86638 euroa. Viiden prosentin vuosikorolla lainan korkoa pitäisi maksaa 361 euroa kuukaudessa, sen lisäksi yhtiövastike, esim. 2 euroa/neliö tekee 93 euroa kuukaudessa. Yhteensä nämä ovat 454 euroa kuukaudessa. Sen lisäksi vielä lainan lyhennyserät.

Esimerkkinä olevan asumisoikeusasunnon vastike on kuitenkin vain 430,78 € / kk.

MOT-ohjelman nähneenä uutena Aso-koti-asukkaana olen tyrmistynyt. Onko asia todella niin kuin ohjelmassa esitettiin? Miksi me asukkaat emme nosta kapinalippua? Tehdään täydellinen vuokranmaksulakko kunnes talousasiat on selvitetty asukkaille. Ei kai siitä sentään häätö tulisi... Sitten lainsäädännöllä mahdollisuus siirtää talo asukkaiden muodostamalle osuuskunnalle joka ottaisi varat=talon + velat + kaiken hallinnon (isännöinti + huolto)vastattavakseen; ihan kuin as.oy:ssä tapahtuu. Ei se mitään rakettitiedettä ole! - Tämähän siis oli alunperäinen tarkoitus, vai? Käsitin että Jyväskylässä oli näin menetelty ja asukkaat tyytyväisiä.

Olen maksanut helsinkiläisestä ASO/VVO-asunnosta 13 vuoden aikana vastikkeita yhteensä 200 000 euroa. Asunnon laskennallinen myyntihinta oman 15 prosentin jälkeen oli 113 00 euroa. Ja taas tuli liki 7 prosentin korotus vastikkeeseen. Ja firma ei ole vielä päässyt maksamaan lyhennyksiä. Kuka tietää mihin tämä raha oikein meni?

on mennyt maksamistasi vastikkeista suurin osa, kuten jo edellä sanoin. Kannattaa lukea nuo minun aiemmat kommenttini.

Mahdollisesti osa on mennyt ylihinnoiteltuun isännöintiin ja huoltopalveluhin. Ja MOTin mukaan yhtiöt ovat maksaneet osan lainoistaankin. Asumisoikeusasuntoyhtiöiden kirjanpito kai kuitenkin on julkista. Jos se ei ole julkista, sen pitäisi olla.

On hyvä, että MOT tuo yhteiskunnallisia epäkohtia esiin eli "motittaa". Pitäisi vain olla vielä jokin toinen ohjelma, joka motittaisi MOTtia eli tutkisi onko kaikki MOT väittää tapahtuneen todella tapahtunut.

Kävikö MOT läpi kaikki Suomen yhdistysmuotoiset asumisoikeustalot? Millä perusteella se valitsi juuri tuon yhden jyväskyläläisen talon
esimerkikseen? Löytyisikö Suomesta yhdistysmuotoisia ao-taloja, joiden hoitaminen on sujunut huonosti tai vastikkeet ovat korkeita?

Minkätasoinen on ohjelmassa haastatellut Sulo Aittoniemen asiantuntemus? Hän kutsui yleishyödyllisiä asuntorakentajia "perheyrityksiksi". Millä
perusteella?

menevät myös yhdistysmuotoisessa asumisoikeusasunnossa yhdistyksen hyödyksi, eikä maksetuista vastikkeista saa senttiäkään takaisin muuttaessaan pois.

on kyllä hyvä vaihtoehto asumisoikeusasunnolle. Luultavasti siinäkin on omat riskinsä ja ongelmansa.

ja nimenomaisesti vielä markkinointiin että et joudu toisten taloyhtiöiden kustannuksia maksamaan koskaan, asut kuin omistusasunnossa.....

Oletko ystävällinen etkä syydä ihan puutaheinää vastaukseksi kysymyksiin jotka koskevat tuhansia suomalaisia kotitalouksia, kiitos.

Tämän hetkinen tilanne vaatisi asiantuntevan selvityksen hallituksen taholta joka mahdollistaisi tämän systeemin purun niin ettei asukkaat ole maksumiehinä loputtomiin - Ason maksut ovat todellakin maksettu 135 vuodessa - eli käytännössä eivät koskaan.

Tämä asia ei ole enää tasolla "kiva väitellä keskustelupalstalla" vaan vakavasti otettava ongelma johon toivon omantunnon omaavien poliitikkojen ottavan pikaisesti kantaa niin että asia etenee eikä jää taasen kerran pyörimään koneiston pyöriin ja tuottavaksi lypsylehmäksi yleishyödyllisille tahoille jotka eivät kuitenkaa sitä todistetusti loppukädessä ole.

Asun aivan toisaalla ja kirjoitukseeni laitoin vain faktoja ja omia toteutuneita kokemuksiani.

Toimin julkisella alalla, en ole rakennuttajiin tai isännöitsijöihin mitenkään yhteydessä. Kirjoittamiseen vierähti pikku hetki ohjelman jälkeen.

Asiat voivat siis olla toisinkin, laittakaa vain viestiä omille isännöitsijöillenne.

T. Mamma Linnainmaalta

palveluksessa enkä ole koskaan ollut. Toivoisin, että
minulle kerrottaisiin, missä kohdin olen esittänyt virheellisiä väittämiä. Harkitsin asumisoikeusasunnon hankkimista ensimmäisen kerran 1990-luvun lopulla, ja mielestäni silloin vastikkeet eivät olleet talokohtaisia. Voi olla, että ne olivat 1990-luvun alussa, mutta aiemmin täällä väitettiin, että muutos tapahtui ASO-asunnot Oy:tä perustettaessa, mikä minun mielestäni tapahtui muutama vuosi sitten. Voi olla, että muistini pettää tässä asiassa, mutta muut esittämäni näkemykset eivät ole epävarmaa muistitietoa.

Minun puolestani vaikka kaikki asumisoikeusasunnot voi muuttaa osaomistusasunnoiksi, sillä niitähän Suomessa jo on ja niiden vastikkeet ovat talokohtaisia tai muutaman talon muodostaman yhtiön
yhtiökohtaisia.

Lisäksi kannattaa muistaa että kaikki asumisoikeusasunnot eivät ole ASO-yhtiön omistamia, vaan esim. Helsingin Asumisoikeus Oy, TA-asunnot ja Vantaa Asumisoikeus Oy tarjoavat myös asumisoikeusasuntoja. Ehkä epäkohdat ovat suurimpia ASO-yhtiön asunnoissa, asia kaipaa lisätutkimusta.

että jos ottaa lainan 45 vuodeksi, aluksi maksetaan pitkään lähinnä korkoa. Ja valtio ei kai ole lainannut rahaa rakennusyhtiöille korotta?

Eli jos asumisoikeusjärjestelmä nyt purettaisiin, talojen pääomistajaksi tulisi valtio. Näin voidaan minun puolestani tehdä, ja panna järjestelmä uusiksi.

että jos asumisoikeusasuntojen lainat muuttuisivat talokohtaisiksi, eikö se tarkoittaisi että osakas maksaisi samalla tavalla "turhaan" yhtiölainan lyhennystä? Lähtiessään pois hän saisi sen 15% omistusmaksun, jonka maksoi asunnon ottaessaan, mutta lyhennetty laina ja edullisempi vastike jäisivät seuraavan asukkaan hyödyksi.

Jos taas maksamansa rahoitusvastikkeenkin saisi takaisin, mikä olisi ero omistusasuntoon verrattuna? Sekö, että omistaja ei voisi myydä asuntoaan markkinahinnalla vaan sillä hinnalla, jonka on itse aikanaan maksanut?

Talokohtaiset yhtiölainat tarkoittaisivat myös sitä, että markkinoilla olisi monenhintaisia asumisoikeusasuntoja: sellaisia joissa lainaa on maksettu paljon pois ja sellaisia joissa lainaa olisi paljon jäljellä. Ensinmainitut olisivat luonnollisesti kysytympiä. No, ehkä tämä ei olisi ongelma.

Sääli, ettei toimittaja älynnyt kysyä "yleishyödyllisen" yhtiön edustajalta mikä heidän ASO-kohteisiinsa sijoitetun pääomansa tuotto on.

Nyt edustaja antoi ymmärtää tuoton olevan pieni (noin yksi sentti neliöltä). Tämä voi kuitenkin johtaa harhaan, sillä nämähän on rahoitettu valtion lainalla jonka puolestaan vuokralaiset maksavat.

Asumme hiven erilaisen systeemin talossa: osaomistus. 10% muutettaessa ja maksamme yhtiövastikkeessa hoidon + korko/lyhennyksen. Ja asuttuamme n. 20 vuotta yritämme(jos jostain löytyy lainaa 70:selle) lunastaa lopun itsellemme. Kukaan ei osannut tarkkaan kertoa mikä lie maksuohjelma lainalle. Tuolloin, 2001, puhuttiin, että n. 40% lainoista on tuolloin (2021) maksettu. Mikä ei kaiketi kuitenkaan ihan toteudu.
ELI. talouselämä menisi kohtuullisesti. Kolmioon tuolloin n.60.000 euron laina. MUTTA JOS TUOLLAINEN EI ONNISTU, toinen jalka haudassa. Vaikka saattaapa pankki antaa lainaa asuntoa vastaan. Jos ei lainaa... saa YH asunnon 20 vuoden lyhennyksemme lahjaksi. Ja asunnossa saa kaiketi siinä tapauksessa jatkaa edelleen vuokralaisena.

Tällä hetkellä, kun väki myy asuntojaan, 10%:tiin lisätään asukkaan lainanlyhennykset + rakennuskustannusindeksin mukaiset nousut.
YH:lla olisi mahdollisuus lain puitteissa sallia asukkaan täysomistaminen asuntoon, mutta ei kaiketi haluja. Esim. korkovähennykset menevät meiltä sivusuun.

Mutta eniten harmittaa VALLATTOMUUS. YH vei meiltä esim. hyvät siivoojat ja talohuollon tekemällä Valtakunnan sopimuksen LT:n kanssa. Ja näyttää siltä, ettei meillä ole kuin turhan protestin mahdollisuus.

www.iki.fi/tapsan

Hyvät ihmiset. Lukekaa Asumisen Hinta Alas -adressin ehdotukset ja vaikuttakaa sen avulla osoitteessa www.adressit.com/asumisen-hinta-alas

Toimittaja on laskenut että jos 15 vuodessa on lainaa lyhennetty 10%, tästä seuraa että koko laina (100%) vaatii 10 kertaa pidemmän maksuajan. Siis 150 vuotta. Tästä on sitten vähennetty 150 - 15 = 135. Eli maksuaikaa olisi jäljellä 135 vuotta.

Mutta esim. täällä voisi käydä laskemassa annuiteettilainojen oikeat maksuajat.
www.handelsbanken.fi/shb/inet/istartfi.nsf/vframeset?openview&id=handelsbankenfi

Jos laittaa lainasummaksi miljoona euroa ja vuotuiseksi korkoprosentiksi 5% ja laina-ajaksi 45 vuotta, tulee tulos että 15 vuoden jälkeen on vielä maksamatta 881 253 euroa, siis noin 90%. Mutta siitä huolimatta laina tulee loppuunmaksetuksi 45 vuodessa korkosumman alentuessa ja lainanlyhennyksen kasvaessa koko ajan.

"Juonto: Yleensä valtion antaman aravalainan maksamisaikana pidetään 45 vuotta. Ensimmäisten viidentoista vuoden aikana Asokotien lainoista on lyhennetty vain 10 prosenttia. Tasaisen vauhdin taulukolla loppujen 90 prosentin maksamiseen kuluisi aikaa 135 vuotta. Mutta lyhennysvauhti tulee kiihtymään. Ja mitä se taas vaikuttaa kuukausivastikkeeseen ?"

Toimittaja on ilmeisesti laskenut, että kun 15 vuodessa lainasta on maksettu 10%, koko lainan maksaminen (100%) vaatii kymmenen kertaa pidemmän ajan, siis 150 vuotta. Tästä vähennyslasku (jo kuluneet 15 vuotta pois): 150 - 15 = 135 vuotta.

Jonkin pankin nettisivuilta olisi voinut katsoa, miten annuiteettilaina oikeasti lyhenee: Jos lainaa esim. miljoona euroa 5 prosentin vuosikorolla 45 vuodeksi, ensimmäisten 15 vuoden aikana laina on tosiaankin lyhentynyt vain noin 900 000 euroon. Mutta koron osuuden vähentyessä lyhennyksen määrä kasvaa, ja lopputulos on että 45 vuodessa on koko laina saatu maksettua.

Ensinnäkin on muistettava, että suomessa kaikki muu asuminen paitsi vapaan markkinoinden vuokra-asuminen on tuettua. Eli veronmaksajat tukevat niin omistusasujia (korkojen verovähennys oikeus / vähennysoikeudet kun vuokraa) kuin ASO ja sos. vuokra asujia. On jotenkin ihmeellistä ajattelua, että ASO-asujia pidetään ahneina.

"Ruotsissa on hintasäädöstelystä johtuen useamman kymmenen tuhannen euron pimeä kynnyshinta "vuokraoikeus"-markkinoille."

No tämä pitää kyllä paikkansa. Suomen asuntoyhdistysmallissa (joka on harvinainen) tämä asunnon arvonnousu jää asumisyhdistykselle tai ainakaan asujat eivät voi suoraan hakea uutta asujaa vanhan tilalle.

"Kyllä asukkaat lopulta aina maksavat kustannukset, ja sopimusmallista riippumatta se tulee asukkaille myös aina kalliiksi.
Se että ASO-asukkaat luulivat veronmaksajien maksavat heille omistusasunnon, on pelkästään ASO-asukkaiden ahneutta. Kiinteistö maksaa suurin piirtein saman hinnan olipa siinä asuvien asumismuoto mikä tahansa."

Pitää paikkansa. asuminen on suomessa kallista. Oleelista on, että nykyisessä suomalaisessa ASO-mallissa valtion tuki menee karrikoidusti rakennuksen omistavalle yhtiölle, ei asujalle niin kuin omistusasumisen lainojen korkojen vähennysoikeudessa. Lisäksi korkotukea liioitellaan sen efektiivinen vaikutus on n. 1 % luokkaa koko lainan korkoprosenttiin ja ASO-lainoissa vielä huonompi (katso YM:n tuotekortit). Lisäksi korkotuki lainat ovat olleet kalliimpia kuin markkinalainat suurimman osan 2000 - lukua. ELI ASO-ASUJAT OVAT MAKSANEET SINUN LAINAASI jos sinulla on velalla hankittu omistusasunto ja tajuat tätä oikeutta käyttää. Että se siitä ahneudesta.

"ASO-järjestelmässä voitaisiin toisaalta ryhtyä avoimemmaksi, avata tilejä ja lainojen lyhennysaikatauluja edes sen verran, että asukkaat näkisivät minne rahat oikeasti menevät."

Tämä on se keskeisin asia jonka aso-yhdistys (eli asunto-osakeyhtiötä)vastaava talojen hallintotapa mahdollistaa. Samalla huomaa miten kallista talon pitäminen on. On muistettava, että monissa asunto-osakeyhtiöissä on raakasti korjausvelkaa ja kun inflaatio aikoinaan söi velat nukutaan nyt ruususen unta väliaikaisesti matalien vastikkeiden osalta.

Kommenttina,

Olen samaa mieltä, että tämä rakennuttaja vetoinen ASO on kohtuullinen pommi. Mutta nythän isot rakennuttajat ovat jo puhdistaneet aso-kohteet ja roskat velkoineen on siirretty omiin ASO-yhtiöihin. 90-luvulla uusien talojen vastikkeet ovat menneet muualle ja lainat ja kasvava korjausvelka jätetty näihin aso-yhtiöihin jota sitten kaikki yhteisvastuullisesti hoitavat loputtomiin.

"Säälittävintä tässä on se että useimmat asukkaat eivät todellakaan edes ole tietoisia että lainat eivät ole lyhentyneet eikä remontteja ole tehty kuin pakolliset vahinkojen sattuessa. Systeemi alkaa tulla 20 vuoden ikään joten kohta on pakollisetkin remontit edessä ja silloin tämä systeemi yksinkertaisesti kaatuu - siinä ei toimitusjohtajan hapuilevat vastaukset "lainojen uudelleen sopisesta"yms. auta."

Paras tapa olisi purkaa pommi Ruotsin mallin mukaan, jolloin ongelma (ruotsissa vuokra) aso-taloja muutetaan yhdistyspohjaisiksi ja yhdistyksen hallussa olevat vapaat vuokrataan. Hyvä näin paitsi, että tässä vaiheessa palataan lyhennysten suhteen alkuruutuun.

"Toisaalta näin tasataan riskit kaikkien yhtiön asunnoissa asuvien kesken. Jos joku pistää asunnon muusiksi, se tulee kalliimmaksi muille asukkaille talokohtaisessa vastikkeessa. Tai jos jossain on asunto tyhjillään, sen kulut jakautuvat näin useamman asujan kesken."

ASO-mallissa on sekä vuokra vastike (2kk), että osa maksu väh. 15 % asunnon hinnasta. Jos joku pistää asunnon nuuskaksi otetaan noista kulut, jos asukas ei pysty maksamaan (oikeuden päätöksellä). Betonitalossa sisustus maksaa n. 10 % talon hinnasta, että asukas saa vielä palautusta 5 %. Eli tämän kautta ei yhteistä kassa tarvita, mutta tuo asuntojen tyhjillän olo on toinen asia.

"Kävikö MOT läpi kaikki Suomen yhdistysmuotoiset asumisoikeustalot? Millä perusteella se valitsi juuri tuon yhden jyväskyläläisen talon
esimerkikseen? Löytyisikö Suomesta yhdistysmuotoisia ao-taloja, joiden hoitaminen on sujunut huonosti tai vastikkeet ovat korkeita?

Minkätasoinen on ohjelmassa haastatellut Sulo Aittoniemen asiantuntemus? Hän kutsui yleishyödyllisiä asuntorakentajia "perheyrityksiksi". Millä
perusteella?"

Pakko pistää pari kommenttia:

Sutista ja perheyrittäjyydestä lisää tietoa (yllätys) MOT arkistosta. Aika karmeita tarinoita. Toivottavasti linki toimii vielä.

http://lotta.yle.fi/motweb.nsf/fabf9f16f4685faf4225688700639112/8d91787355089a5542256bb5003a6aa7/$FILE/tervo0220.html

JA

http://lotta.yle.fi/motweb.nsf/fabf9f16f4685faf4225688700639112/3c39c1aff2636e6642256bad004ce310/$FILE/korvola021906.html

Eli noista suomalaisista asumisoikeusyhdistyksistä olisi kiva tietää. Ainakin Raision 1997 asuntomessualueella olevalle pienelle yhdisykselle tie on ollut tuskaista. On ilmeisesti asiaa oiken eduskunnassakin käsitelty Siimeksen aikana ja ARA joutunut selvityshommiin.

Mikähän mahtaa olla tilanne Helsingin seudun asumisoikeusyhdistykssä HELAS ?. Ainakin toiminta nettisivujen mukaan näyttää olevan hiipumassa. Toisaalta sehän alkoi jo näyttää vähän samalta kuin parjatut rakennuttajat oli toimistoa ja ilmeisesti palkattua henkilökuntaa. Juuri tätähän ei pitänyt yhdistymallissa olla ainakaan projektin rakennusvaiheen jälkeen.

Juu

tässä pari omaa näkemystä

"että jos asumisoikeusasuntojen lainat muuttuisivat talokohtaisiksi, eikö se tarkoittaisi että osakas maksaisi samalla tavalla "turhaan" yhtiölainan lyhennystä? Lähtiessään pois hän saisi sen 15% omistusmaksun, jonka maksoi asunnon ottaessaan, mutta lyhennetty laina ja edullisempi vastike jäisivät seuraavan asukkaan hyödyksi."

No näinhän se menisi tai oikeammin tämä maksettu osuus po:sta jäisi yhtiön voitoksi, koska se voisi tehdä uuden sopimuksen täyteen hintaa seuraavan asujan kanssa. Eli pitäisi kehittää laskukaava, jolla tasataan rakennuksen koko elinkaaren arvioitu pääomatarve suht tasaisesti. Ei se kauhean vaikeaa ole vaikka lisäisi kaavan asumisyhdistyslakiin. Onhan YM:n korkotukilainoituksen tuotekorteissakin aika tarkat määrityksen lainan ehdoista.

Toisaalta aso-lainojen lainaajat ovat niin pitkiä, että kun alkupääoma on maksettu pitää lähes sama pääomalyhennys laittaa ylläpitoon (jo tehtyjen remonttilainojen lyhentämiseen ja korjaus rahastoon).

"He laskeskelevat kauhuissaan, että tätä menoa laina olisi maksettu loppuun vasta 135 vuoden kuluttua."

Koska ASO-talot tuskin kumoavat fysiikan lakeja, 135 vuoden laina-aika merkitsee huomattavaa taloudellista subventiota ASO-talon asukkaalle.

Talon normaali käyttöikä Suomessa ilman merkittäviä peruskorjauksia lienee noin viisikymmentä vuotta, ASO-asukkaat saavat siis vapautuksen 85 vuoden kustannuksista (135-85).

Halukkaat voivat ottaa vaikka referenssipisteeksi verottajan käyttämän neljän prosentin degressiivisen poistomenetelmän.

1*0.96*0.96*0.96*0.96 on noin 0.85 prosenttia rakennuksen arvosta.
Ylläolevan laskelman voi myös tulkita seuraavasti, sijoittamalla ASO-asuntoon 15 prosenttia, asun neljän vuoden kuluttua "ilmaiseksi", pääomakulut menevät sekä rakennuttajan että seuraavan asukkaan avoimeen piikkiin!?

Tässä arvokas vihje ASO-asukkaille, vaihtakaa ASO-asuntonne kerran kymmenssä vuodessa uuteen!

Mot-toimittaja kirjoitti:

"Nimimerkki "Vesahjr" on oikeilla jäljillä. Aso-taloissakin käytetyt valtion antamat tai takaamat vuosimaksulainat ovat annuiteettilainoja, joskin ehdoiltaan tavanomaisia pankkien myöntämiä annuitettilainoja monimutkaisempia.

Niiden maksuerien jakautuminen korkoon ja lyhennykseen määräytyy mm. vuosimaksun, inflaation, kuluttajahintaindeksin sekä valtion obligaatiolainojen korkojen perusteella. Em. tekijöiden suhteiden muutoksista seuraa, kuinka paljon vuosimaksusta voidaan käyttää lyhennyksiin.

1990-luvulla jouduttiin tilanteeseen, että kaikki meni korkoihin, eikä riittänytkään, jolloin lainasumma usean vuoden ajan vain kasvoi."

Tulikohan toimittaja tässä huomaamattaan paljastaneeksi syyn korkeisiin vastikkeisiin (vaikka sitä ei itse ohjelmassa mainittu) ?

Eli yhtiöt velkaantuivat 1990-luvulla, koska silloin korot olivat pahimmillaan 13-15%. Kun yhtiöllä oli lakisääteinen velvollisuus pitää vastikkeet pienempinä kuin vastaavien vuokra-asuntojen vuokrat, ei korkoon meneviä rahoja voinut periä asukkailta. Saattaa olla, että vastikkeilla saatiin maksettua esim. vain puolet lainojen koroista. Loput oli pakko maksaa ottamalla lisälainaa. Jos tätä jatkui vuosia, kertyi hurjat määrät lainaa, jota asukkaat nyt sitten lyhentävät.

"Juuri tämä epävarmuus, täsmällisten tietojen puute, kalvaa aso-asukkaita. He laskeskelevat kauhuissaan, että tätä menoa laina olisi maksettu loppuun vasta 135 vuoden kuluttua. Tämän MOT kertoi käyttäen ilmaisua "tasaisen vauhdin taulukolla", mutta korjasi heti perään, että lyhennysvauhti ei pysy tasaisena, vaan se tulee kiihtymään."

Jep, mutta olisiko tuo ilmaisu ollut harhaanjohtava? Joku saattoi käsittää, että nyt maksetaan lähinnä korkoja, mutta tulevaisuudessa sen päälle vielä lyhennyksistä tulee lisää vastiketta. Annuiteettilainan idea on, että kuukausierä pysyy samana (jos korko ei muutu), mutta koron ja lyhennyksen suhde muuttuu vähitellen.