Ruokatutkijat kaupan armoilla
Pidän tilastokeskuksen tutkijaa Ilkka Lehtistä rohkeana miehenä. Soitin hänelle viime keväänä kysyäkseni onko ruualle laskettavissa ”luonnollista hintaa” sen tuotannontekijöiden hinnan pohjalta. Vastaus oli ei. Markkinat kuulemma määräävät.
Seuraavaksi sain kuitenkin kuulla, että tutkija oli itsekin ihmetellyt sitä, ettei tuotantokustannusten lasku näkynyt ruuan vähittäishinnoissa. Olihan kustannusten nousu edellisinä vuosina korottanut hintoja. Lehtinen aikoi tehdä omia laskelmiaan.
Alkysyksystä Lehtinen julkaisi laskelmansa: Jonnekin ruokaketjun varrelle jäi selvästi rahaa enemmän kuin ennen. Kauppa ja teollisuus kiistivät hyötyneensä, mutta Lehtinen sai tukea ruuan hintaa ja elintarviketaloutta tutkivilta kollegoiltaan. Kustannusten lasku ei juuri ollut näkynyt ruuan hinnassa. Tässä oli MOT:n paikka.
Osa rahasta ”löytyi” Valiosta. Määräävän markkina-aseman turvin tuoremaitotuotteiden hinta on pidetty korkealla, vaikka tuottajan saamat rahat jo vähenivät. Tiettävästi nämä rahat eivät kuitenkaan ole kenenkään taskussa, vaan niillä on paikattu vientijuustojen tappioita. Tämä ei kai ole määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä, mutta kylläkin erinomaisen läpinäkymätöntä hinnoittelua.
Kaupan kilpailussa on tilanne vielä läpinäkymättömämpi. S- ja K-ryhmien yhteenlaskettu markkinaosuus on niin suuri, että Suomen päivittäistavarakauppa on kaikilla mittaustavoilla erittäin keskittynyttä. Samaan aikaan kuin keskittyminen on keskittynyt, on suomalaisen ruuan hintaero muuhun Länsi-Eurooppaan verrattuna kasvanut ainakin vuodesta 2005 alkaen.
Suomessa tätä keskittymistä ei kuitenkaan nähdä niinkään ongelmana kuin välttämättömyytenä. Ajatus on, että vain isot toimijat pystyvät toiminnan tehostamiseen. Tässä suhteessa Suomi on vahvoilla: keskittynyt kauppa on hyvin tehokas, logistiikkaan ja tietojärjestelmiin ja suuriin marketteihin on investoitu paljon.
Iso kysymys tässä taas on se, saako tavallinen kaupassa kävijä myös hyödyn kaupan tehokkuudesta vai onko hänen roolinsa vain maksaa investoinnit korkeampina ruuan hintoina. Jos kuluttaja ei hyödy, kauppa on vain käyttänyt kilpailun vähäisyyttä hyväkseen. Tehokkuudesta on rakennettu muuri, joka entisestään heikentää uusien kilpailijoiden mahdollisuuksia tulla markkinoille.
Paljon painetta on siis ladattu loppuvuonna julkistettavaan tutkimukseen, jonka ministeri Sirkka-Liisa Anttilakin on luvannut paljastavan kenelle ruokaketjun katteet oikein valuvat. Etlasta kuitenkin viestitetään, että tutkimuksen pääaineistona on kansainvälinen vertailu julkisen tilastotiedon pohjalta.
Siis mitä? Jos näin on, vastaus jää saamatta. Kysymykseen voittojen jakautumisesta ja kilpailun toiminnasta elintarvikeketjussa saa vain, jos kauppa suostuu antamaan tutkijoille tietoja sopimuksistaan. Tähän mennessä tehdyissä tutkimuksissa kauppa ja teollisuus eivät tutkijoiden mukaan ole näitä liikesalaisuuksiaan luovuttaneet.
13 kommenttia
Ma 19.10.2009 @ 20:36
Mihin oli ystävällisesti unohdettu panimoteollisuus ? Viljastahan se olutkin tehdään.
Olisin kaivannut myös pientä vertailua: paljonko suomalainen keskiolut (jonka kalliudesta kukaan ei valita) maksaa litralta, paljonko siinä on ravintoa ja paljonko sen
tekeminen maksaa litralta. Ja samat numerot maidosta.
Miksi maitoa, jonka tuottaminen tänäkin päivänä on erittäin työvoimavaltaista ja joka on erittäin monipuolinen ravintoaine, pitäisi saada nimenomaan HALVALLA ?
Miksi emme halua maksaa suomalaiselle maidontuottajalle palkkaa siinä kuin itsellemmekin - kuka meistä muista tekee työtä vaikkapa Espanjan palkkatasolla ? Ohjelman toimittaja ?
Ma 19.10.2009 @ 21:20
Hienoa työtä. Olette osuneet vasta jäävuoren huippuun. Kannattaa myös muistaa kuinka läheiset välit keskusliikkeillä on myös suurimpien ruoan tuottajiin. Ei pelkästään kauppa Suomessa ole keskittynyttä, vaan myös kaupan isoimmat toimittajat ovat itseasiassa harvalukuiset (1+1=2). Seuraavaksi kannattaa tutustua tarkemmin bonuskorttien ihmeelliseen maailmaan. Nekään eivät ilmaisia ole.
Ma 19.10.2009 @ 21:39
Ohjelmassa sanottiin että tuottajalle maksettiin viljasta 80 euroa. Täytyy kuitenkin muistaa että viljelijä maksaa aina rahdin molempiin suuntiin.
Ma 19.10.2009 @ 21:59
Hienoa työtä. Olette osuneet vasta jäävuoren huippuun. Kannattaa myös muistaa kuinka läheiset välit keskusliikkeillä on myös suurimpien ruoan tuottajiin. Ei pelkästään kauppa Suomessa ole keskittynyttä, vaan myös kaupan isoimmat toimittajat ovat itseasiassa harvalukuiset (1+1=2). Seuraavaksi kannattaa tutustua tarkemmin bonuskorttien ihmeelliseen maailmaan. Nekään eivät ilmaisia ole.
Ma 19.10.2009 @ 22:13
Siinä kohtaa oli toimituksen harkinta pettänny kun Laaksosen keväthaukia pästettiin valioropakandana ulos suusta. Osana suomalaisen maidon mainoskampanjaa. Olsivat käyneet filmaamassa sipoossa suomen tehokkainta meijerä tai Virossa valion kustannustehokkainta laitosta....
Ma 19.10.2009 @ 23:08
Mihin oli ystävällisesti unohdettu panimoteollisuus ? Viljastahan se olutkin tehdään.
Olisin kaivannut myös pientä vertailua: paljonko suomalainen keskiolut (jonka kalliudesta kukaan ei valita) maksaa litralta, paljonko siinä on ravintoa ja paljonko sen
tekeminen maksaa litralta. Ja samat numerot maidosta.Miksi maitoa, jonka tuottaminen tänäkin päivänä on erittäin työvoimavaltaista ja joka on erittäin monipuolinen ravintoaine, pitäisi saada nimenomaan HALVALLA ?
Miksi emme halua maksaa suomalaiselle maidontuottajalle palkkaa siinä kuin itsellemmekin - kuka meistä muista tekee työtä vaikkapa Espanjan palkkatasolla ? Ohjelman toimittaja ?
Ti 20.10.2009 @ 15:43
Tuon oivaltavasti mainitun panimoteollisuuden lisäksi huomiota voisi elintarviketeollisuudessa kohdistaa myös terveysvaikutteisina mainostettujen jugurttituotteiden suuntaan. Nämä maitokeskustelut tuntuvat keskittyvän lähestulkoon aina parin kolmen näkökohdan ympärille: tuontimaito Ruotsista, ulkomaiset juustot ja kauppaketju Lidlin myymä maito. Terveysvaikutteiset jugurtit taitavat kuitenkin nykyään olla hyvinkin vertailukelpoinen business litran tölkissä myytävään maitoon. Onko kyse siitä, että esim. Danone Activian maitoraaka-aineen alkuperä on käsittääkseni Tsekin maa ja näin ollen ongelmallisempi esimerkkikohde kuin Ruotsin tuontimaito?
Ti 20.10.2009 @ 20:51
[quote=Anonyymi][quote=Anonyymi]Hienoa työtä. Olette osuneet vasta jäävuoren huippuun. Kannattaa myös muistaa kuinka läheiset välit keskusliikkeillä on myös suurimpien ruoan tuottajiin. Ei pelkästään kauppa Suomessa ole keskittynyttä, vaan myös kaupan isoimmat toimittajat ovat itseasiassa harvalukuiset (1+1=2). Seuraavaksi...
Kerron juttu tuokiosta laivalta tuottajan kanssa09.Tapasin tuottajan joka toimittaa elintarviketta ainakin
yhteen keskuslikkeeseen.Kun hän vie tuotteita kyseiseen keskuslikkeeseen niin ne laitta tukkuhintaan päälle
68%,ei se mitään mutta tämä tuottaja maksaa pääpaikalle viä 16% kaikista myydyistä tuotteistaan lisäksi.
Mulle,kyllä valkeni tämä kuvio saman tien.Laskekaapa nämä prosentit yhteen ja vähentäkää nämä S ja bonusym.
kortti edut mitkä on 2-3 %.Tämä tuottaja kehu viä,että tultiin hiljan pyytään markkinoiti tukea 0,5-1%
mikä tälle tuottajalle teki suuria.Tämän vuoden alussa tuottajat nosti hintaa 3-5% keskusliikkeet 10-15%.
Onko kukaan huomannut,että nämä kekskusliikkeet taistelivat 15-20 vuotta sitten "verispäin" hinnoilla.
Viimmeiset 10 vuotta (kun ovat tutkineet jo kuluttajan käyttäytymisen)ovatkin hakeneet kuluttajalta
mahdollisinta YLINTÄHINTAA josta voidaan antaa jatkuvasti nousevaan kortti alennukseen euroja.Ovat
ymärtäneet toisen hinnoittelusta mennä kylkeen omalla hinnalla ei se muuta tarvi.
Kyllä sen nyt kaikki ymmärtää,ettei näitten 2-3 keskusliikkeen ole mitään järkee jakaa rahaa maakuntaan
ilman korkeita ruuan hintoja.En ole onneksi ikinä ottanut kyseisiä kortteja,vaikka niitä kauppataan jo
joka kassalla.Nämä kortit pitäis LAILLA KIELTÄÄ.Minkä helekutin takia esim.annetaan näitten toimia
tälläisillä korteilla ,olisko parempi saara ruuan hintaa alemmas kun aika suuri osa SUOMESSA NÄKEE NÄLKÄÄ.
Nämä tuottajat ovat kuulemma kuse... näiten keskusliikkeitten 3-4 kanssa kun ei ole kyläkauppoja enää.
Hyvä viä esim. lopuksi Länsi-suomessa eräs kaupungin energia-yhtiö meni yhteen toisen yhtiön kanssa
Laskun keskellä lukee,ETTÄ JOS OLET OSUUSKAUPAN JÄSEN JA OMISTAT S-KORTIN niin siinä tapauksessa saat
alennusta.Oli siinä hyvä "palkkio" vanhoille asiakkaille,jotka vuosi kymmenet maksoivat tunnollisesti
laskunsa.Soitin oikein lääninhallituksen hinta viranomaiselle mikä helk... määrää mun ottaan S-Kortin
jotta saisin alennusta sähköstä.Kaveri vain levitteli,ettei heillä ole aseita tälläiseen etuun.
Ke 21.10.2009 @ 10:32
Kiitos että jaksatte selvittää ja tehdä ohjelmia näistä asioista!
Meiltä kansalaisilta pimitetään niin paljon tietoa kaikenmaailman suhmuroinneista ja välistävedoista, että ei pysy enää perässäkään!
Mikä tässä maassa, etenkin politiikassa ja yritysmaailmassa on vikana? Miksi kieroillaan ja tehdään niin paljon vain oman edun saamiseksi, vaikka elintaso jo olisi hyvä? Missä on aito yhteisvastuullisuus ja muiden huomioiminen?
"Rötösherrat kuriin!"
Ke 21.10.2009 @ 16:52
Kiitos taas kerran hyvästä ohjelmasta!
To 22.10.2009 @ 13:40
Kiitos myös minunkin puolestani hyvästä ohjelmasta. Kysynpä kuitenkin kysymyksen:
Millä ihmeen perusteella voi dokumentintekijä lampsia vapailla markkinoilla toimivan yrityksen toimistoon ja vaatia halvempia hintoja? Millä perusteella me kuluttajat voimme valittaa siitä että S ja K vetää välistä? Sanella Nokialle mihin hintaan he voivat kapulansa myydä? Vastaus: EI MILLÄÄN.
On täysin perusteetonta ja lähestulkoon ahdasmielistä ajatella että yritys olisi velvollinen alentamaan omia katteitaan vain sen takia että tuotantokustannuset ovat laskeneet. Jos maito menee kaupaksi 1,10 eur/litra niin miksi ihmeessä kauppias tai tuottaja laskisi sen hinnan 0,90euroon /litra? Mielummin kannattaisi kokeilla meneekö maito kaupaksi 1,20 euron litrahintaan, eikö niin?
Yrityksen tehtävä on kuitenkin tuottaa voittoa omistajilleen. Se on kirjattu osakeyhtiölakiin. Laissa ei kuitenkaan ole määritetty että yrityksen olisi tasattava katteitaan vallitsevien tuotantokustannusten mukaan jotta kuluttajat saisivat tuotteensa halvemmalla. Hinnan alennuksen hoitaa kilpailu. Jos kilpailua ei ole, se ei ole markkinoilla toimivan yrityksen syy. Jos kilpailua ei pääse syntymään siksi että markkinoilla toimiva S ja K ovat jo niin suuria, ei sekään ole markkinoilla toimivien yrtysten vika. Jos valtiovalta alkaisi rajoittamaan S ja K toimintaa saamalla markkinoille lisää kilpailua niin voidaan vain kuvitella kuinka houkuttelevalta maamme "vapaat ruokamarkkinat" näyttävät :).
Muualla EUssa hinnat ovat laskeneet todellisen kilpailun takia. Ei tuottajahinnoilla ole asian kanssa kertakaikkiaan mitään tekemistä.
Yrityksen tehtävä kuitenkin on tuottaa maksimaalista voittoa - piste.
-T3
To 29.10.2009 @ 20:22
Ihan varmasti ruokaa myydään ylihintaan. Kilpailua ei ole.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii elinkeinoelämää. Saadaan varmaan puolueeton tutkimustulos.... Ei saada!
20% vuosituloista (työnteon alihinnoittelua ja ruoka yms. tavaroiden ylihinnoittelun ansiosta) menee osakkeenomistajille ja yritysten johtoryhmille. Pari tuntia joka työpäivästä tehdään rahaa maailman osakkeenomistajille ja maailman yritysten johtoryhmille.
Se on se kapitalismin ominaisuus, että meiltä riistetään rahaa. Ay-liike tehokkaasti estää rahojen riistämistä työntekopuolella. Kulutuspuolelle pitäisi saada vastaava organisaatio. Sitten kyllä kaikki Suomen yritykset menisivät konkurssiin, joten voittojen määrä, työnteon hinta, verotus yms. pitäisi sopia TUPO-tyyliin, ei kolmikantaisesti, vaan nelikantaisesti. Nelikannassa olisi mukana myös osakkeenomistajat.
Yhteisillä sopimuksilla voidaan kuluttajilta tapahtuvaa rahan riistämistä hillitä. Sen osoittaa ay-liikkeen toiminta työnteon puolella: 100 vuotta valitusta työnantajan puolelta, mutta maailman huipulla vaan komeillaan kaikissa vertailuissa.