Hyppää pääsisältöön

Pitääkö aina roiskua kun rapataan

Etelä-Pohjanmaalta tuntuu olevan pitempi matka Helsinkiin kuin Vietnamiin. Maakunnan miehet ovat reissanneet viime vuosina pohjanmaan ja Hanoin väliä ”tie kuralla”, mutta neuvottelureissut oman maan ministeriöihin ja Maahanmuuttovirastoon näyttävät unohtuneen.

Työperäisen ja hallitun maahanmuuton kokeilu yskii paitsi laman myös jäykkien tulotasovaatimusten puristuksessa. Kahta pohjalaistunutta vietnamilaisperhettä uhkaa perheen työperäinen hajoaminen kahteen maanosaan jo toistamiseen. Kauhajoelle uudella ja pysyvällä kotimaalla houkuteltujen perheiden tulotaso jää Maahanmuuttoviraston kiveen hakkaamien tulorajojen alapuolelle. Asiassa ei näytä auttavan itku eikä se tosiasia, että perheet tulevat vallan hyvin toimeen nykyisillä tuloillaan, joista riittää vielä sievoinen summa lähetettäväksi Vietnamiin lähisukulaisille.

Laki on laki ja sen pitää olla kaikille sama. Mutta tuomiot voisivat vaihdella ainakin maan tulevaisuuden kannalta tärkeässä kokeilussa. Kun Suomeen tarvitaan 20 vuoden sisällä ainakin 300 000  paria ulkomaisia työkäsiä ja kun kukaan ei vielä tiedä, miten ja mistä ne saadaan, olisi olettanut, että hallitun maahanmuuton kehittely olisi voitu toteuttaa lievennetyin tulorajavaatimuksin. Se olisi vaatinut ennen muuta ennakointia, neuvotteluja ja poliittisia päätöksiä.

Kauhajoen kokeiluun räätälöidyt, lievennetyt tulorajavaatimukset eivät juolahtaneet ministerin Tarja Cronberg ja Matti Vanhanen tai taannoisen eduskunnan puhemiehen Sauli Niinistön päähän, kun he keskustelivat Suomen ja Vietnamin välisestä työvoimayhteistyöstä Aasian tiikerin ministereiden pöydissä. Ja nyt tulorajoja ollaan kohottamassa tuntuvasti sisäministeri Päivi Räsäsen johdolla. Palautetaanko Kauhajoelta loputkin vietnamilaiset? On aivan perusteltua puhua vietnamilaisten duunareiden ja heidän perheidensä harhaanjohtamisesta.

Vaikka työvoiman tuontikokeilu näyttää vaativan viattomat uhrinsa, ansaitsee itse kokeilu toki reilun hatunnoston. Etelä-Pohjanmaan Liiton aktiivisuuden hedelmänä Suomeen voidaan saada työvoiman hankintamalli, jolla koko maa saattaa välttyä kestämättömältä työvoimapulalta – aikana
jolloin jo sanat ”työvoiman Suomeen tuonti” ovat monille kirosanoja. Pallo on nyt mm. työmarkkinajärjestöjen ja yksittäisten työnantajien kourissa. Etupiirien tuki kokeilulle on välttämätön.

Ei pidä unohtaa myöskään niitä vaaroja, joita yhteistyöhön Vietnamin kanssa liittyy. Kuten Staffia Oy:n edustaja Heikki Pihlajamäki muistuttaa: ”Me täällä Suomessa ei tunnisteta sitä Vietnamissa olevaa korruptiota, joka on todella iso ongelma tässä asiassa.”

Kommentit