Piiri pieni pyörii
Simo Sipola – Asuntojen kuntotarkastusmarkkinoilla vallitsee hiljainen yhteisymmärrys siitä, miten asiat hoidetaan oikein. Pieni piiri alan toimijoita on suunnitellut kuntotarkastusten teko-ohjeen ja koulutuksen. Tähän piiriin kuuluu etujärjestöjä kuten Kiinteistöliitto ja Kiinteistönvälittäjäliitto, pankkeja ja vakuutusyhtiöitä sekä yksi alan yritys, Insinööritoimisto Raksystems, jonka idea asuntojen kuntotarkastusmalli alun perin oli.
Sama porukka kouluttaa kuntotarkastajia ja valvoo, että tarkastajat kurssittavat itseään eli pitävät yllä ammattitaitoaan. Ja edelleen sama porukka ottaa vastaan valituksia huonosti menneistä tarkastuksista. Tammikuun puoliväliin mennessä valituksia ei tosin ollut tullut yhtään. Mistä se kertoo? Siitäkö, että ongelmia ei ole vai siitä, että ihmiset eivät tiedä minne valittaa, koska valitusmahdollisuudesta ei ole kerrottu julkisuuteen?
Kuntotarkastajan suoritusohjeita muokattiin viime vuonna. Muokkaustyöryhmässä oli mukana myös sisäpiirin ulkopuolisia jäseniä. Mutta miksi esimerkiksi Hengitysliittoa tai Asumisterveysliittoa ei ollut kutsuttu mukaan työryhmään? Nämä kaksi järjestöä auttavat nimenomaan niitä perheitä, joiden talosta on löytynyt vaikeita piileviä vikoja kuten kosteus- ja mikrobivaurioita. Järjestöt tuntevat siis hyvin ongelmien kirjon. Ne myös tietävät, miksi piilevät vauriot eivät selviä kuntotarkastuksessa.
Pari vuotta kestäneen työryhmätyöskentelyn lopputuloksena oli pientä viilausta ohjeisiin ja muutama uusi suositus. Kuultu oli jälleen hirvittävä määrä eri tahoja. Mutta mitä hyötyä on kuulemisesta, jos annettuja ehdotuksia ei oteta huomioon?
Työryhmässä oli keskusteltu esimerkiksi siitä, että olisi tehty uudet tarkastusohjeet kokonaan puhtaalta pöydältä. Ajatus ei edennyt keskustelua pidemmälle. Se olisi kuulemma ollut liian vaivalloista. Esimerkiksi riskirakenteiden avaamista tarkastuksen yhteydessä ei voi edes ajatella. Eihän kukaan sellaista halua. Silloin voisi paljastua asioita, jotka eivät varsinaisesti edistä asuntokauppaa.
Mutta entä jos sillä säästyttäisiin pitkiltä, kalliilta ja usein turhilta oikeudenkäynneiltä? Entä jos vältettäisiin se, että kokonaiset perheet sairastuvat? Näitä pahoja tapauksia löytyy vuosittain useita satoja. Jokainen niistä on liikaa. Kysykää vaikka siihen loukkuun joutuneilta.
Lisää homeriitoja on sitä paitsi odotettavissa. Hengitysliiton arvion mukaan joka neljännessä pientalossa on jonkinlainen mikrobivaurio. Kaikista ei tosin aiheudu talon asukkaille terveydellistä haittaa.
Ohjelmastani jäi pois tärkeä osuus kuntotarkastusliiketoimintaa: nimittäin valvonta. Miksi alan toimijoista riippumaton taho ei voisi valvoa kuntotarkastajien toimintaa? Tai miksei kuntotarkastajan pätevyyden voisi myöntää riippumaton taho kuten esimerkiksi Valtion teknillinen tutkimuskeskus VTT. Se esimerkiksi myöntää kosteusmittaajien ammattipätevyyden.
Lopuksi en malta olla ihmettelemättä ympäristöministeriön passiivisuutta kuntotarkastuksissa. Se on lähtenyt aivan perustellusti kehittämään tarkastusmenettelyä, mutta antanut kehitystyön päätyttyä päätösvallan tarkastuksista markkinoille. Se ei ole aivan tavatonta rakennusalalla. Mutta asian voisi tehdä toisin. Sellainen ei vain taida kuulua nykyiseen valtionhallintoon. Markkinat hoitakoot hommat. Jos tulee ongelmia, niin kuluttaja-kansalainen kärsiköön nahoissaan.
Simo Sipola
toimittaja, MOT
simo.sipola@yle.fi
P.S. Aihe on ns. ilmassa, kuten homeen itiöt: ensi viikolla TV2:ssa alkaa kuusiosainen sarja Homeloukku, joka kertoo neljän perheen pitkästä taistelusta hometta ja valheita vastaan. Ensimmäinen osa maanantaina 4. helmikuuta kello 20:55.
13 kommenttia
Ma 28.01.2008 @ 20:55
Onko siis oikein syyttää kuntotarkastajaa jos hän ei löydä piilevää vikaa. Eikö syy oikeasti ole rakentajan. Suurin osa ongelmista johtuu väärästä rakennustavasta.
Totta on että myös sellaisia lausuntoja annetaan jotka ovat asunnon välittäjälle edullisia ja sama homma on myös autojen kuntotarkastuksen suhteen. Tämä on mielestäni iso ongelma.
Täytyy muistaa että kuntotarkastaja selvittää asian silmämääräisesti. Piileviä vikoja ei silloin välttämättä huomata. Tällöin syy ei mielestäni ole kuntotarkastajan vaan rakentajan/rakennuttajan.
Ohjelmassa mainittiin terveystarkastaja joka nenän perusteella toteaa että rakennuksessa on hometta. Varsin uskaliasta, itse en menisi asiaa kuuluttamaan ilman erillisiä mittauksia ellei haju ole aivan selvä.
Kenen syy siis loppujen lopuksi on? Onko kuntotarkastajan syyttäminen kaikista helpointa? Kukaan ei halua ottaa vastuuta. Ongelman ydin piilee kuitenkin mielestäni rakentamisen laadussa mikä on suomessa tällä hetkellä down down down.
Ke 30.01.2008 @ 00:52
Ei kai kenellekään tulisi mieleenkään väittää, että piilovirheet olisivat kuntotarkastajien syytä. Ongelman ydinhän on siinä, että kuntotarkastajat eivät niitä löydä. Miksi siis tarkastuksia tehdään? Piilovirheet ovat juuri niitä, mistä oikeudenkäynneissäkin taistellaan. Silmämääräisesti havaittavat viat voi ostaja itsekin havaita etenkin, jos hänellä on ostajan tarkastuslista käytettävissään. Ei myyjäkään ole vastuussa näkyvistä virheistä.
Kuntotarkastuksissa ei mitenkään edes pyritä selvittämään rakennuksen mikrobivaurioita, vaikka juuri homeongelma on se suurin pelon aihe asuntokaupoissa. Ohjelmassa esitetyssä kuntoraportissakin tunkkaisesta hajusta oli todettu vain, että se pitää selvittää remontin yhteydessä. Maallikko ymmärtää tunkkaisen hajun lähtevän sillä, että asuntoa tuuletetaan ja siivotaan. Ei sitä osata yhdistää homeongelmaan. Kuntotarkastaja on kyllä sen tietänyt ja raporttiin olisikin pitänyt kirjata, että talossa esiintyvä tunkkainen haju viittaa homevaurioihin rakenteissa. Mutta eihän niin voi kirjoittaa - kaikki ostajat kaikkoisivat.
Sama koskee kosteusmittauksia. Ihmisille annetaan mielikuva, että jos kosteutta ei löydy, niin kaikki on OK. Ammattilainen kyllä tietää, että kosteusmittauksella saadaan korkeintaan selville sen hetkinen tilanne, jos sitäkään. Vanhassa talossa (ja uudemmissakin) on kuitenkin voinut olla vaikka kuinka monta kosteusvauriota, jotka ovat itsestään ajan oloon kuivuneet, mutta sitä ennen ovat ehtineet homehduttaa rakenteet. Kerran homehtunut on aina homehtunut. Home ei katoa itsestään minnekään ja kuiva home on terveydelle yhtä haitallinen kuin tuorekin.
Ke 30.01.2008 @ 01:53
Kyllä hometalon tunkkaisen hajun tunnistaa, jos
ei ole tehokkaasti tuuletettu. Tunnistihan sen
kuntotarkastajakin.
Suurin roisto on mielestäni tuo ministeriön
virkamies, joka on vain luonut saalistuskentän
hyeenamaisille firmoille. Ihmisten perustarpeella,
asumisella, keinotellaan ja hyväksikäytetään. Se
on todella väärin, ettei virkamies ole nähnyt tarpeelliseksi luoda mitään säätelyä.
Ke 30.01.2008 @ 20:00
Mitä virkaa on tarkastuksella, joka pinnallisuutensa vuoksi ei tuota luotettavaa tietoa vakavista ongelmista sekä johtaa pahimmillaan ostajaa pahasti harhaan? Muutenkin vanhoilla mörskillä tuntuu olevan ihmeen paljon arvoa jopa vuokratontilla.
Käsittääkseni asiaan perehtynyt terveystarkastaja kyllä tunnistaa homeen (maakellarin) hajusta ilmeisissä tapauksissa helposti.
To 31.01.2008 @ 11:46
Nykyisessä kuntotarkastuksen suoritusohjeessa (KH kortti 90-00349) on kirjattu, että riskirakenne tulee tarkastaa vähintään yhdellä esim. rasiaporareikä (110 mm) avauksella (kohta 7.2).
To 31.01.2008 @ 22:42
Kyllä nykyisessä suoritusohjeessa, johon tuolla toisessakin vastauksessa viitataan, edellytetään riskirakenteen avaamista tarkastuksen yhteydessä. Valitettavasti tarkastaja ei monestikaan saa hektisessä tarkastustilanteessa välittäjää, myyjää ja joskus jopa ostajaakaan vakuuttumaan rakenteen avaamisen tärkeydestä. Ja kuinkas ollakaan, suositellut lisätutkimukset jätetään tekemättä ja sitten otetaankin yhteys nenäänsä luottavaan terveystarkastajaan ja soppa on valmis. Mikä sitten olisi vaihtoehto, kannattaisiko nämä tarkastukset tehdä jo ennen kaupoille ryhtymistä, ihan rakennuksen kunnossapysymistä ajatellen jo omana asumisaikana? Ja onkohan tuo myyntihinnan mukaan määräytyvä välityspalkkiokaan kauppatilanteen rehellisyyttä lisäävä tekijä?
Ma 04.02.2008 @ 11:28
Asia on niin että kun tarpeeksi monta kertaa käy homeessa olevassa asunnossa/toimistossa niin alkaa itsekkin hieman oireilla homeelle.
Yleensä selvitän kyseilyillä yleisesti on tiettyjä sairauksia lapsilla tai vanhemmilla. Pyydän käymään epäilyttävissä tapauksissa lääkärillä verikokeissa.
http://www.sisailmayhdistys.fi
Ma 04.02.2008 @ 19:11
Kyseisessä kehitysprojektissa Hengitysliitolta ja Asumisterveysliitolta kysyttiin parantamis- ja kehittämisehdotuksia kuntotarkastusmalliin. Helin Juhani Piriseltä hyviä ehdotuksia saatiinkiin ja ehdotukset on otettu mallissa huomioon. AsTe Ry:n Hannele Rämö antoi oman kolmesivuisen kirjeensä vastaukseksi pyyntöön. Valitettavasti Rämön vastaus ei sisältänyt ainuttakaan parannus-, muutos- tai kehittämisehdotusta malliin, vaan pelkästään Rämön mielipiteitä siitä ettei mitään kannata hänen mielestään edes kehittää. Näin siis AsTe Ry jätti käyttämättä mahdollisuutensa mallin kehittämiseen, mikä asettaa kyseisen yhdistyksen tarkoitusperät hyvin kyseenalaiseen valoon. Hakematta tulee mieleen pelkääkö kyseinen yhdistys oman olemassaolonsa oikeutuksen poistuvan jos kuntotarkastuksista tulee luotettavia? Jos niin on, on kyseinen yhdistys moraaliltaan vähintään yhtä alhainen kuin tarkoituksella huolimattomasti työnsä tekevä kuntotarkastaja. Jos niin ei ole, niin miksi AsTe ei käyttänyt tilaisuuttaan vaikuttaa asiaan niin että homeongelmat olisivat poistuneet? Oliko yhdistyksen julkisuudessa pysymisen varmistaminen sitten kuitenkin tärkeämpää kuin "maailman parantaminen" ihan aikuisten oikeasti?
Ti 05.02.2008 @ 20:35
Ohoh.. Joku kuntotarkastaja näyttää olevan nyt niin tuohtunut, ettei ajatuskaan taida kulkea kovin kirkkaana. Kiihtymyksensä hän kohdistaa Aste ry:hyn, vaikkei se muistaakseni edes esiintynyt ohjelmassa. Taitaa olla jotain pysyvämpää kaunaa. Näin hän nimittäin kirjoitti: ” Hakematta tulee mieleen pelkääkö kyseinen yhdistys oman olemassaolonsa oikeutuksen poistuvan jos kuntotarkastuksista tulee luotettavia?” Ja näin ”miksi AsTe ei käyttänyt tilaisuuttaan vaikuttaa asiaan niin että homeongelmat olisivat poistuneet?” Nuo lauseethan tarkoittavat sitä, että rakennusten homevauriot ovat asuntokaupan kuntotarkastajien aiheuttamia eikä Aste ry:tä enää tarvita sen jälkeen, kun kuntotarkastuksista on tullut luotettavia, koska samalla poistuvat maamme homeongelmat. ??? Hei haloo.
Kovasti kyllä ihmettelen, miten tästä kuntotarkastussirkuksesta saataisiin luotettavaa ilman, että viranomaiset tosissaan valvoisivat toimintaa. Pätevyyttäkö lisäämällä? Katselin eilen TV2:n homeloukkuohjelmaa, jossa haastateltiin myös hometalon kuntotarkastuksen tehnyttä tarkastajaa. Firman nettisivuilta ilmenee, että kyseessä on talonrakennustekniikan diplomi-insinööri, joka on kauppakamarin hyväksymä HTT-tavarantarkastaja, suorittanut asuntokaupan kuntotarkastajan tutkinnon (AKK), on pätevöitynyt kosteudenmittaaja (PKM), pätevöitynyt kuntoarvioija (Kiinteistöalan koulutussäätiö) jne… Tutkintoluettelo on pitkä. Kokemustakin näyttää olevan nettisivujen mukaan:
”Palveluitamme käyttävät useat tunnetut kiinteistövälittäjät ja pelkästään vuonna 2005 suoritimme yli 300 yksittäisen asunnon kuntoarviota.”
Ke 06.02.2008 @ 11:12
Insinööritoimisto Raksystems vertaa kuntotarkastuksia lääkärintarkastuksiin:
"Tilannetta voisi esimerkiksi verrata siihen, että joku jättäisi ohjelman takia kuntotarkastuksen teettämättä, jota voidaan pitää yhtä hyödyllisenä kuin lopettaa terveystarkastuksissa käynti sillä perusteella, että lääkäriltä saattaa jäädä esim. jokin vakava tauti sisäelimissä havaitsematta."
http://www.raksystems.fi/news_show?id=433&l=1
Ke 06.02.2008 @ 14:52
Mitäköhän tapahtuisi lääkärille, joka silmäiltyään potilastaan päällisinpuolin, allekirjoittaisi paperin, että potilas on terve?
Pe 08.02.2008 @ 02:34
LAINAUS:
Valitettavasti Rämön vastaus ei sisältänyt ainuttakaan parannus-, muutos- tai kehittämisehdotusta.
LAINAUS LOPPUU.
Tuo Asumisterveysliiton/Rämön lausunto näyttää löytyvän nyt heidän nettisivuiltaan. Siinä on kolme sivua täynnä parannus-, muutos- ja kehittämisehdotuksia. Kaikki ehdotukset on tehty kuluttajan eli asunnon ostajan ja myyjän etujen turvaamiseksi. On aika hätkähdyttävää, jos asuntokaupan kuntotarkastajat ovat pitäneet niitä kolmea sivua tyhjänpäiväisinä.
Lausunnossa ehdotetaan mm. ohjeistuksia kuntotarkastuksen valitusmenettelyyn ja vahingonkorvauksen hakemiseksi sekä laadunvalvontaa kuntotarkastustyölle ym.ym.
Linkki lausuntoon on Asumisterveysliitto.fi:n etusivulla.
Su 17.02.2008 @ 10:59
Kun katsoin Homeloukku ohjelmaa tuli näin alan ammattilaisena mieleen, että millähän pätevyydellä sähköasentajaksi vanhoilla päivillä lukenut henkilö arvostelee kuntotarkastuksia, joita hän ei edes itse tee vaan tekee ainoastaan näitä homeenetsintä-operaatioita talo purkamalla. Hänelleä ei ole edes todellista kokemusta oikeasta rakentamisesta. Me rakennusalan ammattilaiset tiedämme aina, että ulkoilman kanssa kosketuksissa olevissa rakenteissa on hometta, kuten tietää Ympäristöminiteriökin. Miksi siis ASTE:een porukka ottaa näytteitä aina seinien ulkopinnan tuulensuojalevyistä, yläpohjarakenteista ja esim. rossipohjista, vaikka on selvää että hometta löytyy. Toiminta on hyvin tarkoituksenhakuista ja HE ovat suuri syy näihin isoihin riitoihin.
ASTE:een korjauskuluesitykset ovat aina hirveät ja käsittävät aina koko talon uusimisen, mitä EI MILLÄÄN voin pitää oikeana lähtökohtata kun puhutaan vanhan talon kaupasta. Onhan se hyvä tehdä talosta uusi, mutta miten se voi kuulua myyjän maksettavaksi.
Ilmeisesti ASTEEN porukoilla on mennyt puurot ja vellit sekaisin, kun eivät ymmärrä kuntotutkimuksen ja kuntotarkastuksen eroa. Ennen julkista esiintymistä olisi hyvä ainkin näihin asioihin kunnolla perhtyä
