Hyppää pääsisältöön

Pandemia, piikki ja paniikki

Tämän illan MOT: Pandemiapannukakku kertoo puolentoista vuoden mittaisesta sikainfluenssakeskustelusta. Sen pääosassa on ollut uusi, tuntematon, koko maapallon väestöä uhkaava, tappava virus.

Aluksi tarinan sankariksi pyrki Terveyden ja hyvinvoinninlaitos THL tilaamalla sikainfluenssarokotteen kaikille suomalaisille. Kun pelättyä epidemiahuippua ei kuulunutkaan, THL:stä tuli tarinan konna: se tuhlasi verorahoja 37 miljoonaa ja on kaiken kukkuraksi vielä vehkeillyt rokotteen toimittajan, GlaxoSmithKline -lääkeyhtiön kanssa. Lääkeyhtiöitäkin voi syyttää, kääriväthän ne rokotteilla jättivoitot.

Kun perusterve koulutyttö kuoli Torniossa sikainfluenssaan marraskuussa 2009, rokotteet kelpasivat jälleen. Ihmiset taistelivat käsirysyssä paikasta rokotusjonossa, ja vartijat valvoivat jonokuria terveysasemien ovilla.

Nyt viranomaisia syytettiin siitä, että tilatuista rokotteista puuttui puolet. Kaikille ei ehkä riitäkään.

Kun uudet tautitapaukset vähenivät joulun tullen, oltiin valmiita etsimään uusia epäkohtia ja syntipukkeja Suomen valmistautumisstrategiasta.

THL:n ja STM:n mielestä Suomi on rikas maa, jolla on varaa suojella kaikkia kansalaisiaan tilaamalla heille rokote. Olkoonkin, että tilausvaiheessa ei vielä tarkkaan tiedetty kuinka tehokkaan suojan rokote antaa. Kriitikoiden mielestä rokotetilaus osoittaa, että Suomen varautuminen meni överiksi. Ja samalla ilmiön uutisointi meni överiksi.

"Media rakastaa tällaisia, tehdään todella härkänen kärpäsestä ja tässä on mallijuttu, kun masinoimalla masinoidaan iso juttu aika pienestä jutusta kuitenkin", sanoo infektiotautiopin professori Heikki Peltola HUS:in Lasten ja nuorten sairaalasta.

Tarinankertojina olemme kunnostautuneet me toimittajat, uutispäälliköt ja lööpintekijät. Näkökulmia on riittänyt, sillä yksittäiset viranomaiset, lääkärit ja tutkijat ovat esittäneet julkisuudessa auliisti omia mielipiteitään.

"Kun se sosiaalinen media ja muut tietolähteet eivät anna luotettavasti sitä oikeaa vastausta, niin alkaa tulla erilaisia käsityksiä ja tilaa tällaiselle spekulaatiolle. Heitetään ilmaan joku väite ja sitten jopa sitoudutaan siihen ja sitten hetken päästä se väite kumoutuu tai tai osoittautuu epäluotettavaksi. Ei ole sellaista pitkäjänteistä tietopohjan lisääntymistä mikä on esimerkiksi tieteelliselle tutkimukselle juuri tyypillistä että haetaan sitä varmuutta pienin askelein pitkäjänteisemmin", sanoo lääketieteen etiikan professori Veikko Launis Turun yliopistosta.

Elokuussa 2010 maailman terveysjärjestö WHO julisti pandemian päättyneeksi. Se oli tiedotuksen kannalta oikea antikliimaksi: lyhyt sähke, ehkä palstan uutinen.

Suomessa puhjenneista lasten ja nuorten narkolepsiatapauksista tiedotusvälineet saivat tarinaan suuren loppurytinän.

Kaikkien osalta se ei päättynyt onnellisesti. Fakta on, että isolta tappavalta epidemialta vältyttiin tälläkin kertaa. Mutta selvittämättä on edelleen, liittyivätkö sikainfluenssarokotukset tai pandemiavirus itse nukahtamiskohtauksia aiheuttavan narkolepsian poikkeavaan ilmaantuvuuteen.

Suomessa on tehty 31 haittavaikutusilmoitusta, jossa narkolepsiaepäilyä on edeltänyt Pandemrix-rokote. Potilastietojen perusteella näistä 29 tapausta vaikuttaa narkolepsialta.

Sikainfluenssapandemia on tältä erää ohi. On varauduttava uuteen uhkaan. Uutta pandemiarokotetarjouskilpailua valmistellaan. Kaikki alkaa pian alusta.

Kommentit