Ohjelmia riittää, torjuntaa ei
Suomessa on värkätty parin vuosikymmenen aikana kuusi harmaan talouden vastaista torjuntaohjelmaa ja lukuisia lainsäädäntöhankkeita. Lopputulos on surkea: harmaa talous rehottaa yhä.
Tämän viikon MOT ”Harmaa talous ei valkene” muistuttaa, että esimerkiksi käännetty arvonlisävero tai verottajan oikeus tehdä tarkastuksia pankeissa verotietojen keräämiseksi esiteltiin jo 90-luvun puolivälissä. Niiden toteuttamiseen meni vuosikymmen.
Verohallituksen harmaan talouden torjuntayksikön johtajan Janne Marttisen mielestä torjunnan onnistuminen edellyttää, että harmaasta taloudesta saatavaa hyötyä kavennetaan. Kiinnijäämisen riskiä on nostettava ja seuraamusjärjestelmää kehitettävä. Matka on pitkä. Esimerkiksi kiinnijäämisen riski on yhä vähäinen.
Valvonnan resurssit ovat niukat. Työsuojelupiireillä on yhteensä vain yhdeksän ulkomaalaistarkastajaa, jotka valvovat kaikkien alojen ulkomaalaisten työntekijöiden työoloja kaikkialla Suomessa. Tarkastukset ovat satunnaisia ja tarkastajien keinot ovat rajalliset. Työpaikoille tehdään lähinnä pistokokeita. Jos todisteita esimerkiksi alipalkkauksesta löytyykin, ei työnantajalle seuraa siitä välttämättä minkäänlaista rangaistusta.
Verotarkastajat vierailevat yrityksissä keskimäärin viiden vuoden välein. Tarkastuksia kohdennetaan riskiyrityksiin. Tarkastusten perusteella rakennusalan harmaasta taloudesta yli 90 prosenttia on pesiytynyt yrityksiin, joiden liikevaihto on alle kuusi miljoonaa euroa. Pimeistä palkoista 90 prosenttia maksetaan yrityksissä, joiden liikevaihto on alle kolme miljoonaa euroa. Viidessä vuodessa moni riskiyritys on kadonnut markkinoilta ja väärinkäytökset jäävät paljastumatta.
Rakennusalan 60 000 yrityksestä ehditään tarkastaa vuosittain 700. Harmaata taloutta löydetään joka kolmannesta yrityksestä. Tarkastusten lisäämisen puolesta puhuu se, että näinkin niukalla toiminnalla on veroja pantu maksuun vuosittain 50 miljoonaa euroa.
Valvontaiskut ovat paljastaneet, että esimerkiksi kuvallisen tunnistekortin käyttö tai työmaiden työntekijöiden ja työnantajien tietojen jatkuva ylläpito ovat käytössä vain joka viidennellä työmaalla. Sähköinen kulkulupajärjestelmä oli käytössä alle puolella. Vapaaehtoisuus ei yksinkertaisesti tepsi harmaan talouden torjuntaan.
Toivoa on toki pidettävä yllä: nyt on tulossa veronumero, josta odotetaan harmaan talouden valkaisijaa.
3 kommenttia
Ma 28.05.2012 @ 20:33
Ei tartte olla ulkomailta tullu että on TES:n mukaisen palkan ulkopuolella, eipä siitä kehtaa oikein valittaakkaan jos se on ainoa tulonlähe. Sekin muutaman kuukauen vuojessa, ja kun ei kelasta tai sossustakaan saa mitään niin se ~8kk menee aikalailla kuivilla suin.
Ei ne määräykset mitään auta kun ei niitä voida valvoa.
Siinä vaiheessa kun yhteiskunta haistattaa v***t KELAn ja työkkärin taholta, ei siinä paljon kiinnosta miten se raha tulee.
Onnekseni olen suht lainkuuliainen ihminen, etten ole tarvinnut ryöstää mitään, mutta työt piti kyllä hakea mistä vain.
Nyt kuitenkin ihan oikein töissä ja todella kiitollinen siitä. Miten vain, enpä ole kenellekkään suositellut tätä maata asuinpaikaksi. Äänestäny en ole enää moneen vuoteen ettei tästä voi mitään politikointia saada aikaan
Ti 29.05.2012 @ 02:22
Hyvä dokumentti. Harmaa talous on tullut jäädäkseen rakennusalalle ja jatkossa muillekin aloille johon ei saada Suomalaisia / Suomen sosiaaliturvan omaavia ihmisiä töihin. Pimeä työ lisääntyy ammateissa joissa ei vaadita Suomenkielen hallintaa. Tämä on uskomatonta sillä maassamme on 240,000 työttömäksi rekisteröitynyttä henkilöä. Haastatellut henkilöt ohjelmassa eivät täysin ymmärrä miksi työntekijät suostuvat 12h päiviin ja asumaan kolmiossa jossa asuu 18 äijää yhdessä. Syy on tämä: kotimaassa näillä on palkkataso 200-500 e kuukaudessa tai 0e jos ei ole töitä.
Täällä riittää vaikka puolet Suomalaisen palkasta, sillä siitä jää puolet lähettäväksi kotimaahan perhettä elättämään. Kukaan ei valita, valittajat poistetaan ja tilalle on tulijoita jonossa.
Tämä on kissa ja hiiri leikkiä, kissoja on 9 (tarjastajia) ja hiiriä tuhansia. Lopputulos olematon. Liittojen olisi paras vapauttaa palkat, tällöin palkkataso laskisi ehkä 4-5 euroon tunnilta perusäijälle. Näistä yritykset varmaan jo maksaisi verotkin ja suurimmat petostelijat lopettaisivat sillä nykyistä kilpailuetua ei enää olisi. Ei Suomi ole mikää ihmemaa jossa ei tapahtuisi kuin muualla. Ei tarvitse mennä kuin englantiin jossa Puolalaiset, Liettualaiset, Latvialaiset tekevät vastaavia töitä muutaman punnan tuntipalkalla maksaen verot. Olin englannissa jonkin aikaa eikä kukaan ihmettele kun supermarketin parkkipaikalle perustetun yrityksen työntekijät pesevät auton käsin hintaan £2 = 3eur sisältäen alvit+ kulut. Aikaa kuluu 30 min eli mennään varmasti alle minimipalkan joka englannissa £4.98 18-20 vuotiaille, £6,08 yli 21 vuotialille. Kuka valvoo? kenelläkään ei riitä resurssit, vaikka riittäisi niin kustannukset olisivat suuremmat kuin takaisin saatu hyöty.
Yksi idea: Annetaan toimia ainoastaan yritysten, joilla on tallettaa huomattava summa rahaa (20% urakan hinnasta) valtion valvomalle tilille. Kun homma tehty ja jos epäselvyyksiä ei ole, rahat palautetaan. Jos vastaavasti filunkia vähennetään tästä kassasta.