yle.fi


YLE Blogit

MOT - Mikä Oli Tutkittava


Kuka lukee potilastietojasi?

Riikka Kaihovaara

Taitava hakkeri voisi todennäköisesti tunkeutua sairaanhoitopiirin potilastietojärjestelmään perintätoimiston kautta.
 
MOT-ohjelmani Perintäautomaatti kertoo, kuinka kunnat ja sairaanhoitopiirit ovat ulkoistaneet maksujensa perinnän yksityisille perintätoimistoille. Yksi asia, johon en ennättänyt perehtyä, on tietoturva. Miten tiedot terveyskeskus- ja sairaalamaksuista itse asiassa siirtyvät perintätoimistoille? Pääsevätkö toimistot käsiksi vain laskutustietoihin vai jopa potilastietoihin?
 
Moni perintäasioista vastaava talous- ja rahoitusjohtaja ei tuntunut tietävän tiedonsiirrosta paljoakaan. Erään sairaanhoitopiirin talousjohtajan kanssa kävin seuraavan dialogin:
 
MOT: ”Miten tämä perintätoimisto Aktiv Kapital sitten saa nämä tiedot, että keille lähettää maksumuistutus?”
Talousjohtaja: ”Se käy todella kätevästi. Aktiv Kapital hakee ne laskutustiedot meidän tietojärjestelmästä. Ei meidän tarvitse tehdä mitään.”
MOT: ”Siis ihan oikeastiko tämä yksityinen yritys pääsee sinne teidän tietojärjestelmään?”
Talousjohtaja: ”Joojoo. Vaikka en minä tätä tekniikkapuolta niin yksityiskohtaisesti tunne.”
 
Se, mitä kaikkia tietoja potilaista kyseisessä tietojärjestelmässä on, jäi epäselväksi. Vaikka suoraa linkkiä potilastietoihin ei olisi, taitava hakkeri voi todennäköisesti hyödyntää perintätoimiston ja sairaanhoitopiirin välistä konekielistä yhteyttä potilasjärjestelmään tunkeutumiseen.
 
Perintätoimiston ja sairaanhoitopiirin välissä saattaa lisäksi huseerata joku TietoEnatorin kaltainen IT-alan palveluyritys. Varsinaiset maksumuistutukset ja perintäkirjeet postittaa Itella. Erilaisia toimijoita on niin monta, että potilaan on vaikea pysyä kärryillä siitä, kuka on vastuussa hänelle lähetetyistä maksuhuomautuksista ja -vaatimuksista.
 
Tietotekniikka selittää myös sen, miksi Aktiv Kapitalilla on monopoli sairaanhoitopiirien laskujen perinnässä. Yksinkertaisesti siksi, että kun sairaanhoitopiirien ja Aktiv Kapitalin tietojärjestelmät on kerran saatu yhteen sopiviksi, sairaanhoitopiirit eivät ole halukkaita vaihtamaan perintätoimistoa, ettei tarvitsisi taas säätää järjestelmiä. Kyse on siis eräänlaisesta kilpailunrajoituksesta.
 
Kun tiedonsiirto on vain datan liikettä bittiavaruudessa, alkaa hämärtyä se, kuka itse asiassa tekee ja mitä.
 
Potilaiden laskutustietoja siirtyy siis kunnilta ja sairaanhoitopiireiltä perintätoimistoille, ja toimistoilta edelleen ulosottoon. Käytännössä perintätoimisto siirtää ulosottohakemukset suoraan ulosoton ULJAS-tietojärjestelmään. Tähän tarvitaan oikeusministeriön myöntämä tietojärjestelmälupa. Perintätoimistoilla ei ole tällaisia lupia, joten ne käyttävät kunnille ja sairaanhoitopiireille myönnettyjä lupia ja tunnuksia.
 
Tämä voi johtaa koomisiinkin tilanteisiin. Haastattelemani Tampereen kaupunginlakimies Jouko Aarnio vakuutteli, että velkasaatavat ovat kaupungin hallussa: ”Ulosoton hakijana on Tampereen kaupunki, kaupunki on itse hakenut ulosoton hakijaluvan ja saanut ulosoton hakijatunnuksen, saatava on toimitettu ulosottoon kaupungin hakijatunnuksella ja kaupungin nimissä. Saatava on kaupungin hallinnassa eikä perintätoimistolla ole valtuuksia tehdä saatavia koskevia toimenpiteitä.”
 
Pitää paikkansa, että saatava on toimitettu ulosottoon kaupungin hakijatunnuksella ja kaupungin nimissä, käytännössä työn on kuitenkin tehnyt Lindorff. Tampereen kaupunki on siis luovuttanut ulosoton tietojärjestelmätunnuksensa Lindorffin käyttöön. Sama kuvio toistuu monissa muissakin kunnissa ja sairaanhoitopiireissä.
 
Ulosoton tietojärjestelmälupien ”väärinkäyttö” on niin mutkikas asia, että jätin sen suosiolla pois itse ohjelmasta. Televisio-ohjelmassa kun ei voi esitellä kovin yksityiskohtaista ja monimutkaista tietoa. Onneksi on tämä blogi.
 
Riikka Kaihovaara
toimittaja / MOT
riikka.kaihovaara(at)yle.fi

51 kommenttia

Kirjoita kommentti

Seuraa kommentteja

Lähetä linkki:

Kommentit

Perin yksisilmäistä, että olette ilmeisesti nytkin haastatellut eri asiantuntijahenkilöitä tuntitolkulla, ja laittanut sitten vain epäoleellisen ja virheellisesn lauseenpätkän sieltä ja toisen täältä kertomatta todellista faktaa lainkaan. Viime jaksossakin kiinnitti huomiota juristin valikoitu vastaus "En ymmärrä kysymystä"...

Onko toimittajattarella todella niin vahva pyrkimys olla tulevaisuuden Hanna Garbo, että ei usko asiallisen ohjelman pärjäävän tiedotusmyllyssä?

terveisin Blondi -
minäkin olin nuorena feministi, mutta en enää ole

- Anonyymi

Mielenkiintoinen aihe ja kylla on jonkun syyta tehda "garbomaisia" ohjelmia, niin etta mielessa pysyy kuka tassa maassa rikastuu ja miten. Valtio ja kunnat ovat antaneet vallan verenimijoille, joita ei kiinnosta muu kuin voiton tavoittelu keinolla milla hyvansa.

- Anonyymi

Minusta on hyvä, että kunta valvoo saataviaan. Ei tervyespalveluita ilmaiseksi voida tuottaa.

Ongelma: asiakas jätti laskun maksamatta. Ratkaisu: lähetetään hänelle maksuhuomautus (kuluja lisäksi 5,00 euroa). Asiakkaan ratkaisu: haistatan kaikille paskaa ja jätän laskun maksamatta.

Ohjelman ratkaisu: lähetetään velalliselle 50,00 euroa bisse- ja tupakkiirahaa. Noin. Nyt reppana pärjää.

- Anonyymi

sensuuri ylellä

- Anonyymi

Ohjelma oli itse asissa erittäin laadukas.

Perintängelman ratkaisee se, että kunnatkin siirtyvät käteisrahastukseen luukuillaan, niin kaikkien rahat säästyvät. Tosin apua ei rahaton saisi ilman sponsoria...

- Anonyymi

Vihaan tätä maata nykyään sydämeni pohjasta eikä mitään hyvää näiden jälkeen ole sanottavana. Koskaan.

- Anonyymi

Tässä tietojärjestelmien yhdistämisessä ollaan menty jo niin pitkälle, että ei vois kyllä uskoakaan. Tietojärjestelmän yhdistämisen jälkeen ei tarvi tehä mitään enää. Köyhät asiakkaat joutuvat kärsimään, ja suuri raha kertyy suuren rahan luo ja rikkaat hykertelevät käsiään tekemättä mitään.

Ois kohtuullista, jos perinnän suhteen ois hiukan inhimillisyyttä ja ihmisyyttä. Kyllä työtä tekevä ihminen joutuu yleensä raatamaan niska limassa jokaisen euron eteen. Ois kyllä mukava kokeilla, jos vuosi tehtäis ihan käsityönä kaikki, niin varmaan ihmisläheisyyskin tulis kunniaan helpon rahan sijasta.

Ei tässä enää tiedä, että kuka ja missä tutkii kenenkin tietoja. HYI KAIKKEA. TOIVON AHNEUDELLE PA...sta loppua.

- Anonyymi

Eikö velallisissa löytynyt yhtää normaalia ihmistä noiden kolmen lisäksi: lyhytkasvuisen, perusmaksuhaluttoman ja kolmannen luitaan murtavan lisäksi? Puutui vain enää joukosta sokea, kehitysvammainen maahanmuuttaja.

Missä olivat ne poliklinikka- tai kirjastomaksunsa maksamatta jättäneet terveet yms?

Jos tahallaan "testaa", miten käy, jos ei maksa, on helppo ymmärtää, että laskuahan aletaan periä.

Kysynpä vaan, tekeekö kunnan johto talkootyönä kadut ja koulut? Eiköhän niidenkin osalta asia ole ulkoistettu kuten perinnän!

- Anonyymi

Olipas ohjelmaan löydetty muutama tosi vanha ja sairas edustamaan maksunsa laiminlyöviä velallisia. No se ehkä auttoi ohjelman sanoman perille menossa. Perintäyhtiöt lihovat ja kansa maksaa ihan sikana.

Perintäyhtiöt eivät lihoisi ainakaan kunnan saatavista senttiäkään, jos mennään sellaiseen käytäntöön, että maksu peritään etukäteen käteisenä. No poikkeus voitaisiin tehdä silloin, jos joku tapaturmapotilas viedään teholle.

Mutta kun potilas tervehtyy, niin ole mitään asiaa persaukisella. Ulos, ellei löydy maksajaa tai vakuuden antajaa. Kun terveys kestää, niin sitten korvauksena siivoilee sairaalan käytäviä tai kuorii keittiössä perunoita niin pitkään, että velka on kuitattu.

Tuo jankuttaminen perinnän ulkoistamisesta, ja sen tekeminen ohjelmassa miltei rikolliseksi on tosi mielenkiintoinen juttu. Kunta voisi toki periä ihan hyvin saatavansa itsekin. Tai jättää kaikki saatavansa perimättä, niin popula olisi hyvin tyytyväistä.

Mutta eihän perintä ole ainoa, mikä on ulkoistettu. Jokseenkin kaikki kunnan toiminnat on ulkoistettu ammattifirmoille, koski se sitten rakentamista, korjaamista, suunnittelua tahi mitä hyvänsä.

Miten paljon kunta säästäisikään, jos rivakat valtuutetut ja muut kunnan palkolliset tekisivät talkootöinään kaikki tuollaiset hommat itse. Siinä säästyisi veronmaksajilta pitkä sentti.

Toisaalta mitenkäs sen kuuden markan suutarin kanssa taas kävikään?

- Anonyymi

Hyvä ohjelma, joka pureutui joihinkin perintään liittyviin ongelmaan aika perusteellisesti.

Veronmaksajana ja laskut ajallaan maksavana kansalaisena, joka tämän kaiken viimekädessä maksaa, niin terveyspalvelut kuin maksujen laiminlyönnit, harmittaa tietysti asenteellisuus. Ei kerrota selvästi mistä/kenestä ongelmat saavat alkunsa. Se joku jättää maksamatta laskunsa, ja siitä aiheutuu paljon kustannuksia.

Kiitos perintätoimistoille siitä, että vapauttavat kunnat saatavien perintää tärkeämpään työhön, eli terveydenhoitoon ja muuhun. Sitä en ymmärrä, miksi perintätoimistot eivät voisi lähettää saatavia ulosottoon. Kallista ja täysin typerää on palauttaa ne takaisin kunnille ulosottoon lähetettäväksi.

terveisin / veronmaksaja

- Anonyymi

Kovin oli taas yksipuolista tuo Kaihovaaran "tutkiva journalismi". MOT:n pitäisi olla aiheeseensa perusteellisesti paneutuva, mutta aiheeseen ei ollut
tässäkään jaksossa kovinkaan perusteellisesti paneuduttu. Asiat eivät ole niin mustavalkoisia kuin Kaihovaara esittää.

Vähän tuntuu siltä, että Kaihovaara on omalla pienellä ristiretkellään taistelemassa isoja pahoja perintätoimistoja vastaan.

Mutta ehkä kyse onkin vain siitä, että televisio-ohjelmassa ei voi esitellä kovin yksityiskohtaista ja monimutkaista tietoa, kuten Kaihovaara yllä toteaa.

- Anonyymi

Kyllähän maksut on yleensä ottaen perittävä. Niissä tapauksissa, joissa velallinen elää yhteiskunnan tuilla eikä selviydy maksuistaan, käy käytännössä niin, että veronmaksajien rahat valuvat perintäyhtiöille. Hölmöläisten hommaa siis.

Luulisi, että useimpien kuntien olisi taloudellisesti järkevämpää hoitaa perintä itse.

- Anonyymi

Perintätoimintaa säännellään yksityiskohtaisesti perintälailla, perintätoimistoilta vaaditaan toimilupa, ja viranomaiset valvovat niiden toimintaa tehokkaasti, vastoin kuin eilen väitettiin. Perintäala on erittäin kilpailtu ala, mikä näkyy edullisessa hintatasossa.

Lukuisat kunnat käyttävät nykyisin perintätoimiston palveluja perinnässään ja säästävät siten huomattavasti perintäkuluissa ja myös varmistavat saataviensa kertymistä, kun perintä on ammattitaitoisissa käsissä. Kunnat saavat käyttää perintätoimistoja julkisten saatavien perinnässä siihen asti, kunnes asia menee ulosottoon.

Kunnat käyttävät laajasti hyväkseen perintätoimistojen palveluja, ja saavat perintänsä hoidettua edullisesti ja ammattitaitoisesti. Pienet julkisyhteisöt, erityisesti pienet kunnat, pystyvät hoitamaan saataviensa perintää huonosti ja erittäin tehottomasti. Pienten kuntien palveluksessa ei ole perintähenkilöstöä.

Toisaalta suurtenkaan kuntien ei kannata paisuttaa hallintoaan mittavilla perintäyksiköillä, kun osaava palvelu on ostettavissa hyvinkin edullisesti alan ammattilaisilta.

- Anonyymi

Suosittelisin Kaihovaaraa tutustumaan osoitteeseen www.oikeus.fi ja muutoinkin hieman perusteellisemmin aihepiiriin, jota hän aikoo käsitellä. Ulosottoa voidaan hakea sähköisesti myös yksityisoikeudellisissa asioissa.

Mielenkiintoinen oli myös ohjelman näkökanta: "ei kai nyt minun pidä maksaa isolle pahalle perintätoimistolle, kun minulla ei ole rahaa" Lopussa kun kysyttiin haastatellulta mies henkilöltä mihin hän käyttäisi rahat jos saisi vähän ylimääräistä, ei vastaus suinkaan ollut: maksaisin laskuni vaan: hemmottelisin itseäni. Että näin...

Saatavien perintää on ollut aikojen alusta asti ja sitä tulee aina olemaan. Parempi niin, että ne jotka eivät hoida asioitaan ajallaan maksavat siitä aiheutuvat kulut kuin niin, että ne jotka hoitavat asiansa joutuvat muiden maksumiehiksi kuten yleensä tuppaa käymään.

Kyseinen MOT ohjelma oli asia sisällöltään ja anniltaan niin surkea "taidon"näyte, etten aio enää ikinä katsoa kyseistä ohjelmaa. Miksi katsoisin, kun sen tiedot eivät pidä paikkaansa. Mieluummin katson kunnolla käsikirjoitettua fiktiota.

- Anonyymi

Kiitos kaikille blogia kommentoineille! Muutama selvennys kommenteissa esiin nousseisiin asioihin:

Luulin itsekin, että loppupeleissä veronmaksajat kuitenkin maksavat tämän alunperin säästösyistä ulkoistetun perinnän. Luulin nimittäin, että kuntien sosiaalitoimistot maksavat nämä köyhien ja sairaiden perintäkulut esim. toimeentulotuen kautta. Kävi kuitenkin ilmi, että toimeentulotuki ei kata perintäkuluja, eli jos lasku jää maksamatta ja se perintäkulujen takia pian kaksinkertaistuu, niin toimentulotuki maksaa kyllä alkuperäisen pääoman, muttei perintäkuluja. Tässä mielessä veronmaksajien rahat eivät valu perintätoimistoille.

On totta, että perintätoimistot hoitavat perinnän yleensä nopeammin, ammattimaisemmin ja halvemmalla kuin kuntien oma henkilöstö. Ongelma on kuitenkin siinä, että kunnat eivät ulkoistaessaan suinkaan *osta* palvelua alan ammattilaisilta. Kuten ohjelmasta käy ilmi, perintä on kunnille ja sairaanhoitopiireille ilmaista. Kulut lankeavat aina velallisten maksettavaksi.

Mitä ulosoton tietojärjestelmän lupiin ja tunnuksiin tulee, niin totta, ulosottoa voidaan hakea sähköisesti myös yksityisoikeudellisissa asioissa.

Oikeusministeriössä on kuitenkin jaoteltu tietojärjestelmäluvanhakijat ja -saajat kahteen ryhmään: julkisoikeudellisiin ja yksityisoikeudellisiin. Julkisoikeudellisten luvanhaltijoiden joukossa on esim. kuntia ja sairaanhoitopiirejä. Julkisoikeudellisten listassa on myös esim. perintätoimisto Aktiv Kapital, jolla on lupa viedä perintäkulunsa suoraan ulosottoon. Lupa koskee kuitenkin vain näitä perintäkuluja, ei muita suoraan ulosottokelpoisia saatavia. Yksityisoikeudellisten luvanhaltijoiden ryhmässä on lähinnä perintätoimistoja.

Rautalangasta vääntäen: perintätoimistoilla on lupa viedä ulosottohakemuksia sähköisesti ulosoton tietojärjestelmään. Perintätoimistoilla ei kuitenkaan ole lupaa viedä julkisia saatavia ulosottoon omissa nimissään. Tästä syystä ne käyttävät kuntien ja sairaanhoitopiirien tunnuksia. Tämä käy selkeästi ilmi esimerkiksi Aktiv Kapitalin Kuopion seudun hankintatoimelle antamasta tarjouksesta, jossa he kertovat seuraavaa: "Ulosottoon siirrettävistä saatavista muodostamme tiedoston, jonka siirrämme linjasiirtona ulosottopiiriin siten, että lähettäjäksi rekisteröityy lain edellyttämällä tavalla Ps-shp/lslab." [Ps-shp = Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri]

Ystävällisin terveisin,

Riikka Kaihovaara
toimittaja / MOT

- kaihovaara

Todella hyvä, että olette puutunut näihin perintäyhtiöiden toimintaan. Olen sivusta seurannut sitä kymmenen vuoden ajan ja ei mene minun oikeustajuntaani tämä elinkeinonharjoitus mitenkään.

1. Kahdesti on maksettu sama lasku ja mitään oikaisua ei yhtiöltä tule. He ovat ammattilaisia maksuasioissa.
2. Vuonna 2000 tyttäreltä synnytyksen ja eron jälkeisessä masennuksessa, missä varmaan ei eroittanut yötä päivästä jäi Elisan karhulaskun jälkeen tullut korkolasku 5,71 euroa maksamatta, koska varmaan heitti kirjeen pois ajatellen että toi nyt ainakin on maksettu. Perintäyhtiö vei asian oikeuteen ja onnistui jopa saamaan päätöksen ja hinta oli vuonna 2003 246 euroa, mikä nousee edelleen.
3. Sama Lindorf-yhtiö perii edelleen vuonna 2000 muka tilattua Apu-lehden yhtä numeroa hintaan 96 euroa. Asiakas ilmoitti, että ei ihan unissaankaan usko tilanneensa 19-vuotiaana rockityttönä Apua. Hyvin tyly naisääni vastasi puhelimessa: "Täällä on sinun nimesi, todista asia." Jokainen Suomessa varmaan tuntee puhelinmyyjien metodit. Nimet ja osoitteet tuntuvat olevan tiedossa.
4. Perintä velkoo Saunalahden varmasti myös irtisanottua roskapostisuoja? maksua. Oli myös melkein mahdotonta päästä puhelimitse Saunalahdelta perumaan tilaus. On myös hyväksyttäviä toimeksiantoja, mutta tuntuu että pieniä ihmisiä rahastetaan armotta mitättömistä "synneistä".

Miljoonavelat saa kyllä anteeksi ja pankit maksetaan yhteisin varoin. Kiitos hyvästä työstä.

- Anonyymi

Mielestäni menee hiukan hiustenhalkomiseksi tuo, kuka lähettää julkisoikeudelliset maksut ulosottoon. Näissäkin tapauksissa, on ilmeisesti kunta ja perintätoimisto sopineet, että kunta lähettää maksamattomat saatavat perintätoimistoille perittäväksi. Perintätoimisto perii näitä sovitun ajan jonka jälkeen se tutkii jatketaanko perintää edelleen perintätoimiston kautta vai toimitetaanko saatava ulosottoon. Sen sijaan, että tässä vaiheessa perintätoimisto toimittaisi asian kunnalle taikaisin, se toimittaakin sen kunnan nimissä ulosottoon. Jos asiassa tulee kysyttävää, vastaa kunta näistä tiedusteluista. Perintätoimisto siis ei toimi varsinaisena asiamiehenä.

Perintätoimisto ei myöskään vedä rahoja mitenkään ohi. Jos velka maksetaan perintätoimistoon se tilitetään kunnalle ja jos se maksetaan ulosottoon se tilitetään ihan samalla tavoin kunnalle. Perintätoimisto hoitaa omien kulujensa kuittaamisen sitten joko maksusta heille tai sen mukaan mitä ulosotto tilittää.

...ei tehdä kärpäsestä härkästä...

- Anonyymi

Muistuttaisin, että aivan tavallinen ja asiansa hoitava ihminen voi joutua perintään ja ulosottomiehen hoitoon. Näin kävi opiskelijalle, jonka monivuotinen ja säännöllinen oikomishoito jatkui edelleen , ja olimme maksaneet kaikki laskut - mielestämme. Mutta yksi lasku olikin poikkeavasti postitettu, ja osoitteeseen, joka (kuten myöhemmin varmistui) oli otettu vrk:sta, mutta ei sitä, minkä hänellä siellä oli postitusosoitteena. Muut laskut siis annettiin käteen.

Vika ei ole siinä, että perintä ulkoistetaan, vaan tavassa, millä se tehdään. Ja kunnat ostavat vain kirjeiden (rutiininomaisen) postittamisen (ja rahaliikenteen hoidon), ei esim. sitä, että osoite tarkistettaisiin. Jos kirjeet häviävät osoitteeseen, missä henkilö ei edes tilapäisesti enää asu, olisi auttanut osoitekysely. -Perintötoimistojen ajatusmaailmaan ei kuulu se mahdollisuus, että kirje ei ole tullut koskaan vastaanottajalle.

Ennen ulosottoon laittamista kunnassa tarkistittiin tilapäinen osoite (eikä huomattu siinäkään talonumeron muuttumista), että ihminen on elossa ja lasku maksamatta. Siitä, että kaksi seuraavaa laskua oli maksettu, ei johtopäätöksiä tehty.

Oli siis melkoinen shokki saada ulosottomieheltä maksukehotus yli vuoden vanhasta laskusta, mistä ei mitään tiedetty, kun koko ajan oli käyty hoidossa ja maksettu uudet laskut. Tämä nyt ei ole perintätoimiston vika, vaan koko systeemin.

Kuntaliitolla on vallan erinomaiset ohjeet, mutta niitä sen jäsenet eivät välitä noudattaa.

Yksi ongelmakohta on myös se, että julkisuuslain mukainen tietojensaanti ei toteudu. Tässä jäi esim. hämärän peittoon, olivatko todella kaikki perintätoimiston kuusi kirjettä hävinneet vai onko niitä todella fyysisesti lähetetty. (Kokemusta on siitä, että osoitetarrat ja niistä tehty listaus eivät vastaa toisiaan, eli teknisiä virheitä voi olla postitusohjelmissakin.) Hallinto-oikeuden määräämistä velvoitteista huolimatta emme ole saaneet pyytämiämme asiakirjoja.

Eli asiassa todella on monta puolta ja selvitettävää, molempien osapuolten toiminnassa. Ja kyllä asia on niin, että perintätoimistot tekevät helppoa rahaa yhteiskunnan suosiollisella avustuksella.

- sekylli

Eduskunnan säädettyä perintälain muutama vuosi sitten samalla he aukaisivat perintätoimistoille temmellyskentän, jota ei valvo kukaan.
Kukaan ei valvo yli valtioiden rajojen kulkevaa rahaliikennettä, kukaan ei valvo sitä, että perintätoimistojen kautta voi harjoittaa rahanpesua vaivatta. Tosin EU on laatinut ditrektiivin, jossa perintätoimistot liitettään mukaan toimitsijoihin, jotka velvoitetaan rekistöröitymään rahanpesun valvontaan. Suomi tosin ei ole ratifioinut ko.lakia, mistähän johtuu???!!!

bert

- Anonyymi

Kyseessä on normaalin valtion järjestämän, tehokkaan perintätoimen, rinnakkainen riistobisnes joka on oikeuskäytännössämme siunattu. Samaan aikaan on voimassa tehokas ulosottoperintä kuluineen ja lisäksi kirjeenlähetysliiketoimi joka lisää velallisten kuluja. Sanalla sanoen ei riitä että viranomainen toteaa velallisen kulloisenkin ylimääräisen rahavaran ja imee sen pois tehokkaasti vaan samaan aikaan on mahdollista lähetellä massapostituksina 60 sentin kirjeitä, a 5-400 euroa. Maksimi esim. yrittäjiltä perittävissä veloissa ei ole tarkasti säädetty. Kohtuuden määrittää kirjeen lähettäjä käytännössä.

Perintätoimistojen toiminta on jatkuvasti perintätoimille säädetyn hyvän tavan vastaista, mutta huonossa asemassa olevien velallisten vähäisistä valituksista eli passivisuudesta johdetaan suoraan johtopäätös, että koska valituksia tulee vähän niin ongelmat on kokonaisuutena vähäisiä, korkeintaan yksittäistapauksia: vahinkoja. Näillä mennään ja tulevaisuus ihmisten suhteen ei ole lupaava.

- Anonyymi

Nimimerkki "bert" voisi ottaa hieman asioista selvää, ennen kuin tulee suoltamaan tänne täyttä potaskaa.

Perintälaki, eli laki saatavien perinnästä (513/1999) on jo miltei 10 vuotta vanha. Samana vuonna on annettu myös laki perintätoiminnan luvanvaraisuudesta (517/1999). Laista ja lain esitöistä ilmenee, miten perintätoimintaa tässä maassa valvotaan.

Laki rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä ja selvittämisestä (503/2008) tuli voimaan 1.8 2008. Laista ilmenee lähemmin, mitä kaikkia toimijoita ja miten valvotaan.

Asiantuntija

- Anonyymi

Bert kertoili aimpana: "Tosin EU on laatinut ditrektiivin, jossa perintätoimistot liitettään mukaan toimitsijoihin, jotka velvoitetaan rekistöröitymään rahanpesun valvontaan. Suomi tosin ei ole ratifioinut ko.lakia, mistähän johtuu???!!!"

Pitänee selventää tuotakin asiaa.

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2005/60/EY,
annettu 26 päivänä lokakuuta 2005, rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesutarkoituksiin sekä terrorismin rahoitukseen

----
2 artikla
1.
Tätä direktiiviä sovelletaan

1) luottolaitoksiin;

2) rahoituslaitoksiin;

3) seuraaviin oikeushenkilöihin tai luonnollisiin henkilöihin näiden harjoittaessa ammattitoimintaa:

a) tilintarkastajat, ulkopuoliset kirjanpitäjät ja veroneuvojat;

b) notaarit ja muut itsenäiset lakimiesammattien harjoittajat, kun nämä joko toimivat asiakkaansa puolesta tai lukuun liiketoimissa tai kiinteistökaupoissa tai osallistuvat asiakkaansa puolesta seuraavien liiketoimien suunnitteluun tai toteuttamiseen:

i) kiinteistöjen tai liiketoimintayksikköjen ostaminen ja myynti,

ii) asiakkaan rahavarojen, arvopaperien tai muiden varojen hoitaminen,

iii) pankki-, säästö- tai arvo-osuustilien avaaminen tai hoitaminen,

iv) yhtiöiden perustamista, toimintaa tai hallinnointia varten tarvittavien varojen järjestely,

v) huolto-omaisuuksien (trusts), yhtiöiden tai vastaavien järjestelyjen perustaminen, johtaminen tai niiden toiminnasta vastaaminen;

c) huolto-omaisuuksille (trusts) tai yrityksille tarkoitettujen palvelujen tuottajat, jotka eivät kuulu a tai b alakohdan soveltamisalaan;

d) kiinteistönvälittäjät;

e) muut luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt, jotka myyvät tavaroita tai tarjoavat palveluja, silloin, kun maksu suoritetaan käteisenä ja rahamäärä on vähintään 15 000 euroa riippumatta siitä, suoritetaanko liiketoimi yhdellä kertaa tai useina erillisinä suorituksina, jotka vaikuttavat olevan yhteydessä toisiinsa;

f) kasinot.

Edellä olevasta ilmenee, että, vastoin väittämää EU ei ole missään edellyttänyt perintätoimistojen velvoittamista rekistöröitymään rahanpesun valvontaan. Edellä mainitsemassani laissa on otettu huomioon direktiivin määräykset.

Asiantuntija

- Anonyymi

Ilmeisesti toimittaja/MOT on ristiretkellä perintätoimistoja vastaan. Eipä siinä mitään saahan asioita tutkia, mutta karpomaisen sosiaalipornoilun sijaan voisi asioita lähestyä myös asiallisesti. Olisikohan nyt kuitenkin niin, että velat tulisi pääsääntöisesti hoitaa asiallisesti ja jos ei jostain syystä siihen pysty, niin ilmoittaa asiasta jo heti terveyskeskuksessa yms. Ja jos velka kuitenkin menee perintään, niin itse aktiivisesti yhteyttä ottamalla saa varmasti neuvoteltua perintätoimiston kanssa pidemmän maksuohjelman. Totta kai perimiskulut kasvavat, jos ihminen ei reagoi mitenkään saamiinsa maksukehoituksiin. Eli ensin kannattaisi katsoa peiliin ja sitten vasta lähteä syyttelemään turhaan perintäyhtiöitä.

Väite että perintätoimistoilla olisi edes teoriassa pääsy potilastiedostoihin on taas semmoista skandaalijournalismin hakua, että sen voi jättää omaan arvoonsa. Totuushan on, että laskutus ja potilastietoasiat ovat varsin eri asioita, eikä tiedostoilla juurikaan ole tekemistä toistensa kanssa. Ja onko niin, että perintätoimistot eivät saisi olla kannattavia, semmoisen kuvan ohjelmasta helposti saa, viattomilta ihmsiltä riistetään vaatteetkin päältä, joopajoo. Asiat kun voi hoitaa monella tapaa, tai sitten jättää hoitamatta, mutta onko se sitten perintätoimiston vika?

Ja vielä viimeinen kysymys toimitukselle, onko teidän ehdotuksenne se, ettei velkoja ole pakko maksaa jos ei siltä tunnu? Veronmaksajathan eli me ne sitten loppupelissä maksavat.

- Anonyymi

Ohjelmasta sain hyvän vinkin: menenkin laitattamaan vitivalkoiset upeat säihkyimplanttihampaat (en siis poistata kaikkia hampaitani, kuten laskun maksamisesta kieltäytynyt rouva teki), ja viis veisaan sitten hammaslääkärilaskustani, jos siinä on vaikkapa kirjoitusvirhe (pilkku väärässä paikassa lausetta).

Koska lisäksi olen vammainen, onko minulla ohjelman mukaan oikeus jättää sopimatta sairaanhoitolaskuistani, kun en aiokaan niitä maksaa?

Kunnanjohtajien tulee itse iltakävelyllän kipaista perimään velallisilta rahat, jottei niiden perintää tarvitse ulkoistaa. Samalla tavoin hän ja kunnantoimiston väki lapioi aamuisin kadut puhtaiksi lumesta, ja saa vahvat lihakset.

- Anonyymi

Kiitokset asiantuntevasta ja todellisen ongelman esiintuovasta ohjelmasta. Tietojärjestelmien väärinkäyttö on aivan erillisen ohjelman aihe.
Perintätoiminta Suomessa on "laillistettua ryöstöä". Rikoslain mukaan 30% vuotuinen korko on koronkiskontaa.

Onko viranomaisilla tosiaan niin olemattomat tiedot asioista, että todellakin luovuttavat omia salasanojaan ja käyttäjätunnuksiaan yksityisille perintäyhtiöille. Miten se on edes mahdollista, jos Oikeusministeriö tunnukset ja käyttöluvat myöntävät?

Sen olen aina tiennyt, että 80% virkamiehistä ovat täysin turhia, koska eivät ymmärrä edes alkeita mistään toiminnasta jossa olisi tarkoitus palvella asiakkaita tai noudattaa/valvoa vallitsevaa lainsäädäntöä.(Esim. Lääninhallituksen lakimies)
Mutta tämä tietämättömyyden taso tietoteknisistä perusasioista on täysin tyrmistyttävää. Miten on mahdollista nimittää Suomalaista yhteiskuntaa edes demokratiaksi, kun virkamies ei ole mistään eikä koskaan vastuussa? Syy on selkeä: virkamiesten virkaehtosopimuksen on aina laatinut virkamies, eduskunta toimi vain "kumileimasimena" virkamiesten omille hankkeille, eikä niihin kuulu vastuu mistään. Tiitisen kaksoisrooli eduskunnan vastuuttomana viranhaltijana oli vain jäävuoren huippu tässä byrokratiassa. Unelma työ: ei poliittista eikä mitään muutakaan vastuuta, elinikäinen työpaikka täysin varma, kaikilla eduilla. Nykyään palkkatasokin on sama johtavilla virkamiehillä kuin yksityisektorin johtajilla. Erona se, että potkut tulee vasta kun syyllistyy virkatoimissaan ihmishengen riistoon. Muutoin vastuu ei koskaan realisoidu. Tämä johtaa byrokraattien mielivaltaan yhteiskunnassa.

- Anonyymi

Ihan käytännön esimerkki: Esperi asensi turvapuhelimen ja turvarannekkeen kaverille. Kerran sitten kaveri puhui levottomia aseesta. Hän on myös puhunut osallistuneensa Yhdysvaltain sisällissotaan ja Kroatian ja Serbian väliseen sotaan ja omistavansa osan Islannista ja 15 miljoonaa euroa eli hänen juttunsa ei ole kovin vakavasti otettavia, ei myöskään puhe aseesta, jonka hän lisäksi sanoi palauttaneensa. Seuraavalla kerralla Esperi lopetti palvelun yksipuolisesti, nouti pois turvarannekkeen ja turvapuhelimen, koska näitä jänishousuja oli uhattu aseella. Perässä tuli lasku. Vammainen sanoi, ei hän maksa huonosta palvelusta. Sosiaalitoimisto maksoi osan, siinä kului tietysti aikaa. Minä (kaveri) maksoin osan hänen tililtään legitiimeistä töistä, kuten vammaisen nostamisesta pyörätuoliin. Mutta turvapuhelimen noutoa ei kukaan maksa, koska tämä on kiistan alla. Esperi tietää sen ja se on maksetun laskun viestikentässäkin. Käytännössä tämä menee perintätoimistolle. Meidän puoleltamme tämä lähtee Kuluttajavalituslautakuntaan. Tulee turhia kustannuksia.

Sama vammainen antaa laskujen kasaantua nietoksiksi. Hän unohtelee dementiansa takia niitä tai hän on pitkiä aikoja sairaalassa. Osa menee sosiaalitoimistoon, osa maksetaan, pitkään oven takana seisseet menevät perintätoimistoon ja ulosottoon.

Kun Matti Nykänen myi mitalinsa ruotsalaiselle toimijalle, niin kauppakirjassa oli allekirjoitus, mutta Matti oli unohtanut allekirjoittaneensa sellaista paperia. Ruotsalainen ostaja joutui maksamaan Matille hyvitystä siitä, että oli käyttänyt Matin avutonta tilaa hyväkseen viekoitellen hänen nimensä kauppakirjaan.

Meedio puhdisti henkilön sukukirouksesta ja vaati palkakseen useita tuhansia euroja. oikeudessa tätä pidettiin petoksena lainkaan ottamatta kantaa siihen, oliko kirous poistunut vai ei.

Se, että ihminen on sairas ja kyvytön maksamaan laskujaan, on force majoure -syy. Kaverini ei pääse asunnostaan ulos eikä osaa käyttää tietokonetta, ei edes pankkiautomaattia, sormet eivät pelaa. Avustajaa tai laitospaikkaa hänelle ei kunta ole myöntänyt.

Ulosotolle, perintäfirmoille ja hoidolla bisnestä tahkoaville yrityksille hän on avoin piikki. Kenties ne voivat poistattaa sukukirouksenkin, laskuttaa siitä ja se menee suoraan perintätoimistolle, kuka valvoo miten avutonta ihmistä ryöstetään.

Mahtaa tulla aika ihmetys monelle nuorelle kun vanha, ikänsä säästänyt, "rikas" täti kuolla kupsahtaa ja pääperilliset ovatkin Intrum Justitia, Aktiv Kapital ja muut!

- Anonyymi

Hienoa ,että saadaan lisää tietoa printätoimistoihin liittyen.
Kuten "Asiantuntija" kertoo perintätoiminta on täysin valvomaton alue ja jälki on sen näköistä

bert

- Anonyymi

Huomasin erään kirjoittajan todenneen aiempana:

"Sen olen aina tiennyt, että 80% virkamiehistä ovat täysin turhia, koska eivät ymmärrä edes alkeita mistään toiminnasta jossa olisi tarkoitus palvella asiakkaita tai noudattaa/valvoa vallitsevaa lainsäädäntöä.(Esim. Lääninhallituksen lakimies)"

Saanen, kun tuollainen kritiikki kohdistuu suoraan allekirjoittaneeseen, tuolta osin lausua osaltani seuraavaa:

Allekirjoittanutta haastateltiin lähestulkoon tunti kyseessä olevaa ohjelmaa varten. Haastattelussa aiheena oli perimistoimistojen valvonta, jota perintätoiminnan luvanvaraisuudesta annetun lain mukaan valvovat sekä lääninhallitus sekä Kuluttajavirasto. Haastattelussa käytiin hyvin tarkoin läpi, millä tavoin jo heti perintätoiminnan lupahakemuksesta alkaen valvotaan perintätoimintaa Etelä-Suomen lääninhallituksessa, joka toimii lupa- ja valvonta-asioissa keskusviranomaisena koko maassa. Luvansaajista ja yritysten toimijoista selvitetään luotettavuus, vakavaraisuus sekä ammattitaito ja sitä valvotaan säännöllisesti.

Perintäalan yrittäjiä valvotaan jatkuvasti niistä tehtyjen kantelujen ja muun palautteen perusteella. Ohjelmasta vasta huomasin, että siihen olikin leikelty haastattelustani vain muutama sellainen pätkä, toimittajan lisäämin omin kommentein, että perintäalan valvonta on olematonta, eikä perintätoimi näytä kiinnostavan viranomaisia lainkaan. Olen eri mieltä, ja tuo asia olisi käynyt ilmi myös haastattelusta. MOT-ohjelma oli lähestynyt aihetta otsikon mukaisesti: "Kunnat ja sairaanhoitopiirit ovat ulkoistaneet maksujensa perinnän yksityisille. Kulut lankeavat köyhien ja kipeiden maksettaviksi. Tämän viikon MOT-ohjelmassa kerrotaan, miten kunnat ja sairaanhoitopiirit osallistuvat perintätoimistojen lihottamiseen."

Kaikki ohjelmassa esitetty oli pantu edistämään tuota lopputulosta ja jo ennakkoon lukkoon lyötyä päämäärää. Toimittaja oli löytänyt ohjelmaan kolme vanhaa ja raihnaista invalidia, joiden tuskalla ohjelmassa mässäiltiin ja annettiin kuvaa, miten perintätoimistot riistävät ja ryöstävät kuntien antamalla suostumuksella köyhiä ja kipeitä. Huomaa kyllä, että ohjelma nähtävästi onnistui tuossa tarkoituksessaan erittäin hyvin, kun lueskelee muun muassa tähän blogiin annettuja kommentteja. Eri asia on se, onko ohjelmassa välitetyllä kuvalla jotain tekemistä varsinaisen totuuden kanssa.

Perintätoimi on myös Suomessa täysin laillista menettelyä. Totta kai olisi kivempaa, jos jokainen voisi noin vaan jättää laskunsa maksamatta eikä kukaan kyselisi sen jälkeen perään. Sivistyneessä yhteiskunnassa on kuitenkin tapana, että jokainen huolehtii omalta osaltaan vastuistaan, myös veloistaan. Luonnollisesti yhteiskunnan tulisi osaltaan kantaa vastuu siitä, että vanhat, raihnaiset ja invalidisoituneet vanhukset hoidetaan yhteiskunnan tukitoimin. Se ei kuitenkaan onnistu, jos kukin itse ei hae tukiverkoista apua, vaan jättää kaiken hoitamatta, ja sitten julkisesti lähtee syyttelemään perintätoimistoja ja kuntia siitä, että nyt ne mokomat ovat perimässä saataviaan korkoineen ja kuluineen!

Paavo Väyrynen omalta osaltaan arvioi eilen verkkolehdessä ja tämän aamun sanomalehdissä erästä toista MOT-ohjelmaa, ja kummasteli sitä, miten haastattelusta pätkiä leikkelemällä saadaan sellainen mosaiikki, jossa varsinainen asia saadaan kääntymään täysin päälaelleen, tai ainakin näyttämään siltä. Varmaan hänellä oli tuohon mielipiteeseensä vankat perustelut. Omalta osaltani voin edellä kerrottuun omakohtaiseen kokemukseen viitaten todeta, että Väyrynen ei nähtävästi ollut ilmeisesti kovinkaan väärässä.

Ystävällisesti

Paavo Kokkarinen
lääninlakimies
Hämeenlinna

- Anonyymi

Selvitellään ensin minkälaisia toimia perintäyhtiöt harjoittavat, direktiivissä ei suoraan mainita perintäyhtiötä ,mutta perintäyhtiöt harjoittavat rahoitustoimintaa,se mainitaan selkeästi direktiivissä.Esimerkkinä yhtiöiden "laskutuspalvelu" se on selkeää rahoitustoimintaa vaikka sitä yritetään peitellä monilla "koukeroilla".Rahoitustarkastus valvoo ko.toimintaa ,mutta yksikään perintätoimisto ei ole valvonassa.

Tämä nyt ,etsin ko.direktiivin tarkistan tietoni ja kommentoin jos on aihetta

bert

- Anonyymi

Selvitäpäs taas itsellesi, mitä on rahoitustoiminta? Se selviää vaikkapa, jos lukaiset lain luottolaitostoiminnasta (121/2007).

Luottolaitostoiminnalla lain 4 §:n mukaan tarkoitetaan liiketoimintaa, jossa yleisöltä vastaanotetaan takaisinmaksettavia varoja sekä:

1) tarjotaan omaan lukuun luottoja tai muuta rahoitusta; taikka

2) harjoitetaan yleistä maksujenvälitystä tai lasketaan liikkeeseen sähköistä rahaa.

Lain 3 §:

"Valvonta
Tämän lain ja sen nojalla annettujen säädösten ja määräysten noudattamista valvoo Rahoitustarkastuksesta annetussa laissa (587/2003) tarkoitettu Rahoitustarkastus niin kuin mainitussa laissa ja tässä laissa säädetään. Säästöpankkeja valvoo lisäksi säästöpankkitarkastus ja osuuspankkien yhteenliittymään kuuluvia osuuspankkeja ja muita jäsenluottolaitoksia yhteenliittymän keskusyhteisö.

Luottolaitosten ja vakuutuslaitosten muodostaman rahoitus- ja vakuutusryhmittymän valvonnasta säädetään rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetussa laissa (699/2004).

Edellä mainitun lain ja sen nojalla annettujen säädösten ja määräysten noudattamista valvoo Rahoitustarkastuksesta annetussa laissa (587/2003) tarkoitettu Rahoitustarkastus niin kuin mainitussa laissa ja tässä laissa säädetään. Säästöpankkeja valvoo lisäksi säästöpankkitarkastus ja osuuspankkien yhteenliittymään kuuluvia osuuspankkeja ja muita jäsenluottolaitoksia yhteenliittymän keskusyhteisö.
Luottolaitosten ja vakuutuslaitosten muodostaman rahoitus- ja vakuutusryhmittymän valvonnasta säädetään rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetussa laissa (699/2004)."

Perimistoimistot eivät tietenkään harjoita mitään rahoitus- eikä luottolaitostoimintaa.

Asiantuntija

- Anonyymi

MOT - Mikä Oli Tutkittava

MOT:n toimitus käyttää lähes kaiken aikansa televisio-ohjelmien tekemiseen. Muina aikoina ryhmän jäsenet kommentoivat journalismiin liittyviä asioita tässä päiväkirjassa. Katsojat ja lukijat saavat puolestaan tilaisuuden kommentoida MOT:n tekemisiä ja tekemättä jättämisiä.

YLE Passi

Kirjautumalla sisään voit tilata sähköpostiisi ilmoituksen eri blogien uusista merkinnöistä

Kirjaudu sisään / rekisteröidy