Ma 02.02.2009 @ 14:16Kati Juurus

Köyhyys ja häpeä

Kun tekee ohjelmaa köyhistä tai köyhyydestä, joutuu ensin määrittelemään, mitä köyhyys on.
 
Tilastot mittaavat niin sanottua suhteellista köyhyyttä. Yleisimmin käytetty köyhän määritelmä on silloin ihminen, jonka käytettävissä olevat vuositulot ovat alle 60 prosenttia koko väestön mediaanitulosta. Nyt jo yli 700 000 suomalaista jää tämän suhteellisen köyhyysrajan alle. Noin 14 prosenttia meistä.
 
Joku voi sanoa, että käytössä oleva köyhyysraja on liian lepsu – sehän määrittää jo tuhannen euron kuukausituloilla kitkuttavan yksineläjän köyhäksi. Kiinnostavaa on, että köyhyys näyttää Suomessa olevan lisääntymässä, vaikka köyhyydelle asettaisi tiukemmankin määritelmän. Itse asiassa tiukemmalla, 50 prosentin raja-arvolla määriteltyjen köyhien määrä on 2000-luvulla kasvanut nopeammin kuin 60 prosentin raja-arvolla määriteltyjen määrä. Näitä tosiköyhiäkin on jo reilusti yli 300 000 eli kuusi prosenttia suomalaisista.
 
Tutkijat määrittelevät suhteellisen köyhyyden kykenemättömyydeksi saavuttaa yhteiskunnassa yleisesti odotettua, minimiksi katsottua elintasoa rahan puutteen vuoksi. Yleensä ajatellaan, että Suomessa on vain suhteellista köyhyyttä, erotuksena absoluuttisesta. YK ja Maailmanpankki mittaavat köyhyyttä pitämällä mm. tilastoja niistä, jotka elävät alle 1,25 dollarilla päivässä. Ohjelmaa tehdessä oli häkellyttävää havaita, että niinkin köyhiä elää myös Suomessa.
 
Köyhät jonoon -ohjelmassa esiintyvä Tapio Niskakangas on elänyt pitkiä aikoja reilulla parilla sadalla eurolla kuussa. Hänen kaikki rahansa menevät käytännössä yhtiövastikkeeseen, eikä päivää kohti jää dollarinkaan vertaa. Ruoka tulee leipäjonosta, huvitukset kirjastosta.
 
”Ei voi ostaa mitään”, Niskakangas sanoi, mutta muisteli sentään viimeksi ostaneensa halpoja valkosipuleita kiinalaisesta kaupasta. Ja kaurahiutaleita. Siitäkin oli jo aikaa.
 
Niskakankaan säästäväistä elämäntapaa olisi julmaa ihannoida. Hän on tottunut köyhyyteen, mutta kärsii silti. Hän sanoi haaveilevansa siitä, että rahaa olisi enemmän. Jos sitä olisi, hän ostaisi talvilenkkarit. Jos sitä olisi paljon, hän ostaisi tietokoneen.
 
Omasta mielestään hän olisi oikeutettu työtuloon suhteutettuun peruspäivärahaan, mutta se on aikanaan evätty – hänen mielestään väärin perustein. Hän saisi todennäköisesti toimeentulotukea sosiaalivirastosta, jos osaisi sitä pyytää. Hän kertoi, että sosiaaliviraston kanssa asiointi on hankalaa muun muassa siksi, ettei hänellä oikein ole varaa soittaa sinne. Sen uskoo, kun tietää hänen suunnittelevan tarkkaan senkin, milloin kannattaa tarkastaa pankkitilin saldo – tiliotehan maksaa 50 senttiä.
 
Yritän ymmärtää, miltä tuntuu elää Niskakankaan elämää, mutta en pysty.
 
Olen kiitollinen hänelle ja muille, jotka kertoivat elämästään tässä ohjelmassa. Ehkä se auttaa hyvinvoivaa enemmistöä ymmärtämään hiukan paremmin, miltä tuntuu olla köyhä.
 
Puhuin ohjelmaa tehdessäni monien muidenkin köyhien kanssa: yksinhuoltajien, perheiden, yksinäisten. He hakevat ruokaa leipäjonosta, pyytävät seurakunnalta ruokaseteleitä, miettivät jokaista ostostaan, joutuvat jättämään laskuja maksamatta, pelkäävät tulevaa, stressaavat. Jotkut paikkaavat pientä perusturvaa pikaluotoilla ja joutuvat yhä syvemmälle. Moni kokee tulleensa nöyryytetyksi sosiaalivirastossa. Joku tuntee elämänsä olevan pelkkää kaaosta.
 
Köyhyyden syyt vaihtelivat, mutta yksi oli yhteinen: häpeä. Häpeän vuoksi useimmat eivät halunneet haastateltaviksi televisioon.
 
Kenen tässä oikeastaan pitäisi eniten hävetä? Sata-komitean? Työmarkkinajärjestöjen? Hallituksen? Meidän kaikkien? Vaiko köyhien vain?
 
Ei kai ole oikein, että hyvinvointivaltioksi itseään kutsuva Suomi pakottaa syystä tai toisesta töihin kykenemättömät käytännössä kerjuulle, leipäjonoihin. Helsingin sosiaalijohtaja Paavo Voutilaisen sanoin: asia on vähintäänkin kiusallinen johtaville virkamiehille ja poliitikoille.
 
Suosittelen yhden räntäsateisen aamupäivän viettämistä leipäjonossa. Se avaa silmät. 
 
Kati Juurus
toimittaja, MOT

37 kommenttia

Eli köyhät on unhoitettu, pahoinvointi kasvaa. Laitoin tilanteesta sähköpostia, Liisa Hyssälälle Hänen vastaus oli että asialle ei voita mitään.Mikäs on tämä satakomitea??Kenen asioita, ne viime kädeen hoitavat?Ainakaan köyhille ja työttömille ei ole tulossa helpotusta siltä suunnalta.

HYVÄ artikkeli...vähintään kiusallinen joopa joo. luin kerran kirjan joka kertoi yhdyskuntamallista jossa yhteiskuntaluokat kierrätettiin niin että jonain vuonna kurjista kurjin saattoi olla suurin päättäjä ja toisin päin . jolloin aina oli olemassa mahdollisuus joutua itseaiheuttamaan tilaan.niinpä oli oman ja kaikkien edun kannalta hoitaa mitä kulloinkin teki niin hyvin ettei edes jälkeenpäin aiheutunut ongelmia.
Tälläinen voisi olla hyvinvointivaltio jota Suomi ei ole. SUOMINEIDOSTA ON TEHTY HUORA jota sumeilematta hyväksikäytetään.
390 e kk kännyyn niin kyllä sillä pärjää jos ei satu mitään yllättävää kuten kengät hajoo tai lemmikki sairastuu niin sillon oot kusessa.
Lainaa et voi rehellisesti ottaa ...et ainakaan omalle tilillesi jolla laskut hoidat sillä silloin on soiaalijaosto heti kimpussa kuten kerrankin sattui kun ei toimeentulotukea kuulunut ja maksoin vuokran lainarahoilla oikeaan aikaan niinkuin kuuluu.
Jo oltiin epäämässä tukea jollen olisi saanut todistetuksi kirjallisesti maksaneeni sitä takaisin.
SOSIAALIHUOLTO SOPPAA JAKAA

Kyllä on uskomatonta. Tuntuisi niin yksinkertaiselta ajatukselta, että jokaiselta yli 2500e tienaavalta otettaisiin 100 euroa näille alle köyhyysrajan alla eläville. Isompipalkkaisen elintaso tuskin muuttuisi niin paljoa, kun pienituloisen muuttuisi tällä tavalla.
Sanna

Kiitos teidän ohjelmasta joka tuli hetki sitten ja käsitteli köyhyyttä.Olisi mielenkiintoista nähdä vastapainoksi ohjelma joka käsittelisi Kansan edustajien sopeutumis-rahaa ja muita etuuksia.Köyhät ja sairaat kansanedustajat ovat onnistuneesti unohtaneet, heidän omia etujaan ei.

Minä olen ollut noin 7 vuotta työttömänä ja voi vakuuttaa, että ohjelmassa esiintyneiden mielipiteet ovat taatusti totisinta totta 'lintukodossamme'.

Perustoimeentulotuen määrä on kuvitteellisesti noin 417€/kk. Todellisuudessa se lasketaan niin, että minä sain 16kk ajalla keskimäärärin toimeentulotukia noin 120€/kk. Sain toki perustyöttömyyspäivärahaa ja asumistukea eli Kelan maksamat tuet vaikuttavat reilusti toimeentulotukeen. Ihmisarvoisen elämän takaavat tulot olivat siis noin tuo 120€/kk, koska kaikki Kelan nettotuet menivät vuokraan.

Käsittääkseni Helsingin sosiaalijohtaja ei ole oikein selvillä lain toteuttamisesta. Harkinnan varaisen toimeentulotuen myöntäminen ei voi olla kiinni pelkästään sosiaalityöntekijän mielipiteestä tai ohjeistuksesta. Ensinnäkin tuen nimi laissa on ehkäisevätoimeentulotuki lisäksi toimeentulolaki määrittelee selvästi tilanteet, joissa tulee käyttää ehkäisevää toimeentulotukea. Lisäksi on muistettava, että toimeentulolaki on saanut vuonna 1995 perustuslailliset oikeudet eli kunnan pitää säästää muualta, jos tarvetta sosiaalitukien maksamiseen on.

SATA komitean työ on varsin kummallista, kun puhutaan perusturvan noston lisäävän myös ansiosidonnaistaturvaa. Sehän voidaan määritellä lainsäädännön avulla sopivaksi, jos työttömät saisivat liiaksi rahaa. Lakeihin joka tapauksessa joudutaan kajoamaan.

SATA komitea puhuu satojen miljoonien kustanuksista. Miksei oteta esille parasta näkemääni sosiaaliturvamallia:

http://www.vihreat.fi/fi/perustulo/malli

Tässä väitetään, että kustannukset eivät nouse nykyisestä. Tämä on yhden puolueen ehdotus mutta joskus sitä konsensusta saisi olla suomalaisessakin politiikassa.

Hienoa MOT! köyhyydestä kertova jakso oli tosi hyvä ja onnistuitte jälleen kerran asiassanne! On häpeällistä ja karmeata, että meidän ihanassa Suomessamme asiat ovat todella näin huonosti. Iso osa kansasta, johon itsekin kuulun, elää köyhyysrajan alapuolella. Ehkä ihmiset nähtyään tämän ohjelman todella tajuavat, miten huonosti joillakin menee. Heidän, joilla menee hyvin esim. päättäjät, on käsittämätöntä tajuta köyhyyttä ja sen musertavuutta. Ne, joilla asiat ovat hyvin, eivät välitä ja tämä on minusta huolestuttavaa. Arvattavissa oli, ettei Sata- komitea auta köyhimpiä ja niinhän siinä kävikin.Kiitos hyvästä ohjelmasta!

Hienoa että tätä asiaa käsiteltiin vihdoin teidän MOT ohjelmassa. Köyhyydestä tulisi puhua jatkuvasti muuten ei saada korjauksia aikaan. Hävettää olla Suomalainen olemmeko sivistysvaltio?
Edellisen laman varjolla kaikki indeksit ajettiin alas ja luvattiin korjata mutta Lipposen eikä nämä Vanhasen hallitukset näytä korjaavan. Puolueet tarvitsevat myös heidän äänensä. Köyhiä tulee muutaman vuoden päästä miljoona, koska on paljon ihmisiä etenkin naisia joilla on pienet t.eläkkeet eikä ne nouse sitä tahtia mitä yleiset kustannukset nousevat.
Tulin surulliseksi tästä ohjelmasta ja vihaseksi jatkuvasti politiikot puhuvat hyvinvointivaltiosta jota ei enää ole. Verorahoja heitellään sinne tänne, mutta kansalaisille ei mitään käsittämätöntä että näistä vähistä almuista otetaan vielä vero. Ohjelma oli silmiä avaava kiitos siitä.

ruoka leipäjonosta.., juupa minäkin menisin jos tietäisin et sieltä sais gluteenitonta. mun ei oo mitään järkee mennä sinne jonottaa jotain sellaista mitä en voi syödä kuitenkaan. olen väliin putoaja tässäkin.
kela korvaa 21e/kk arvatkaa riittääkö se korvaamaan keliakiasta johtuvan erikoisruokavalion kustannukset..? edes puolet??

Kiitos että nostitte tämän aiheen esille.
Aihe on koskettava ja on tärkeää, että aisia pidetään median toimesta esillä.
Koska vain ja ainoastaan silloin on hankalampi harjoittaa "poissa silmistä - poissa mielestä politiikkaa !!"

T: Leipäjono -foorumin ylläpito
http://www.leipajono.smile.0lx.net/

Yrittäjänä saan poikkeuksetta vähemmän palkkaa kuin ohjelmassa esitetyt työttömät. Niin, osingoista on turha edes unelmoida.

Suhteellinen köyhyys on melkoista pelleilyä, absoluuttinen köyhyys on vasta todellisuutta.

Kaikki tuntemani leipäjonolaiset tyypillisesti juovat kaikki rahansa kelan/sossun "palkkapäivänä", ja hakevat sitten kassikaupalla elintarvikkeita ympäri leipäjonoja. Ei siinä mitään, mutta ei se tarkoita köyhyyttä, vaan työssäkäyvistä varsin erillaista rahankäyttöä.

Outoa että Helsingin Kalliossa ja pääkaupunkiseudulla, Suomen edelleenkin kalleimmilla asuinalueilla, voidaan silti asua, luulisi että rahapulassa kannattaisi säästää ainakin asumiskuluista. Työssäkäyvät joutuvat mitoittamaan asumisensa sen mukaan että rahat riittävät edes jotenkuten. Tulonsiirroilla elävät voivat asua missä haluavat, ja saavat vielä lisää tukea päälle.

Kiva että MOT-ohjelmaan oli löydetty pari ihan fiksuakin tyyppiä, mutta toki ne pari prosenttia edustavat hyvin itseään, vaan ei yleisesti aitoja sosiaalipummeja.

Vinkkinä: työssään käyvät eivät myöskään ole kovin rikkaita, hekin joutuvat luopumaan paljosta, ja tekemään rankkoja valintoja rahankäytössään. Ei se todellakaan ole vain näennäisköyhien pulma, vaikka se varmasti siltä heistä tuntuukin.

Jos ei työt kelpaa, sitten tulee elää sen mukaan. Nostan isosti hattua pienpalkkaisilla aloilla työskenteleville, he kun tahtovat saada verojen ja asumiskulujen jäkleen vähemmän käteen kuin tulonsiirroilla elävät. Tämä ei ole oikein.

Ratkaisu ei ole korottaa palkkoja, vaan poistaa kyseinen kannustinloukku ensitilassa. Työn tekemisen kuuluu kannattaa, ja työnteosta kuuluu aina jäädä enemmän käteen kuin puhtaasti tukiaisilla elämisellä.

Ratkaisu on alentaa sossun/kelan tukitasoa merkittävästi, ja helpottaa palkanmaksua ja siitä jäävää nettotuloa. Ratkaisu on siis helppo.

Kelan konttorissa kuvasitte tunnin ja annoitte ohjeita päähenkilölle mitä pitää tehdä. Teidän päähenkilönne ei mene oikeasti asioidessaan hakemaan hakemusta vaan ottaa vuoronumeron ja täytättää hakemukset virkailijalla. Tunnin kuvaukseen saitte huikeat minuutin verran kuvaa aikaiseksi. (Parjaus poistettu - mv)

MOT yrittää tehdä tutkimuksia mutta ennakkoasenteet estää tulokset

Köyhiä autettaisiin paljon esim 200 milj € vuodessa joka on tällä hetkellä Somalien elättämiseen menevä rahamäärä Suomessa

(Kirosanat poistettu - mv) Saatteks te tosiaan palkkaa spurgujen hyysäämisestä? Tollaset spurgut eivät ansaitse sosiaaliturvaa ollenkaan. Taidatte samasta tenupullosta juoda kuraa.

Olen 25vuotias työtön ja tulen enemmän kuin hyvin toimeen työmarkkinatuella joka on 437e+180e asumistukea kk. Joutuu kyllä miettimään mitä ostaaja ja milloin. Käyn jopa ravintolassa syömässä pari kertaa kuussa. Voin sanoa hyvällä omallatunnolla että tulisin toimeen esim. 350 eurolla Tai jopa vähemmällä. Käytän ruoka avustuksia joka kerta kun ruokapusseja saa, eli kerran viikossa. Enkä tunne todellakaan itseäni köyhäksi.

Asiat eivät ole huonosti, VIELÄ.

Ruokajonossa olleet köyhät näyttäisivät tulevan aika hyvin toimeen vaatteiden ja ulkonäön perusteella. Esim. vanhempi nainen joka sanoi ettei ole varaa peruselintarvikkeisiin, hiusvärin ja meikkien hinnalla saa aika paljon ruokaa jos tilanne oikeasti on niin paha.

Suomessa ei ikinä ole ollut näin hyvät oltavat ihmisillä jotka eivät viitsi kouluttaa itseään ja tehdä töitä, ainakin kaveriemme kanssa olemme huomanneet että jokainen joka on halunnut töitä on niitä löytänyt, eikä todellakaan omaa koulutusta vastaavaa työtä ole ollut mitä on tehty.

Itsellä opintotuet+työstä saadut palkat ovat olleet yhteensä n.800-900€/kk josta on maksettu verot, vuokra, muut pakolliset laskut ja silti on varaa ostaa vaatteita, käydä ravintolassa syömässä ja säästetty ulkomailla lomailuun. Töissä käynnin ansiosta ei opintolainaa ole tarvinnut ottaa lainkaan. Joskus on kyllä väsyttänyt kun on myöhällä tullut töistä ja aamulla mennyt kouluun, mutta en ole tuntenut että olisi "paineita työelämästä".

Näiltä ihmisiltä pitäisi ottaa loputkin muiden veronmaksajien maksamat tuet pois, jos he vaikka sitten jaksaisivat taas muutaman tunnin käydä töissä. Ja jos pääkaupunkiseudulla töitä ei ole ja vuokrat ovat kalliit, kannattaisiko kokeilla jotain muuta paikkakuntaa Suomessa?

Eläkeläiset ovat asia erikseen, he ovat osansa jo tässä yhteiskunnassa tehneet ja heidän kohdallaan toimeentulo pitäisi turvata.

Mutta kaikki nämä alle eläkeikäiset kotona istujat sekä myös esim. alkoholin vuoksi varhaiseläkkeellä olevat saisivat opetella pärjäämään omillaan tässä maailmassa jossa tavalliset ihmiset elävät, hyvinkin onnellisena.

Uskon että tulen omat opintotukeni vielä maksamaan veroina valtiolle moneen kertaan takaisin. Ja toivottavasti siinä vaiheessa kun olen päässyt vuosien perus- ja jatkokoulutuksien sekä kaikenlaisen työn tekemisen jälkeen (yleensä vain on aloitettava niistä alemman tason töistä todellisessa maailmassa ja näytettävä osaamisensa) siihen asemaan johon pyrin, verotusta on tasoitettu Suomessa niin että hyvin toimeen tulevien ei tarvitse elättää niitä jotka eivät viitsi asettaa elämälleen tavoitteita ja pyrkiä niihin.

Olen täysin samaa mieltä siinä että jos työ tai koulutus ei kelpaa niin sitten eletään sen mukaan. Kummasti kaikilla sosiaalistoimistosta tulevilla on uusimmat kännykät ja merkkivaatteita, itsellä on ollut sama puhelin viimeiset kolme vuotta vaikka varaa olisi vaihtaa, mutta kun tuo entinen toimii vielä hyvin.

Toinen ilmiö tähän liittyen johon olen törmännyt, on se että jossain pikaruokaravintolassa ollaan syömässä koko perheella ja valitetaan kun ei yhteiskunnalta saa enempää rahaa elämiseen. Pikaruokaravintoloissa syöminen ei ole mitenkään edullista, joten jos oikeasti on pulaa rahasta niin että näkee nälkää niin pitäisikö priorisoida?
Itse ainakin pidän kaurapuurosta jota syön marjojen kanssa lounaaksi,elimistö voi paremmin eikä maksa paljoa vaikka varaa olisikin syödä ulkona päivittäin.

Joten valtio voisi osalla rahoista jotka näille ihmisille syydetään järjestää heille koulutuksen jossa opetella rahankäyttöä ja järkevää talouden hoitoa.

Olemme perhe, jossa 2 alaikäistä lasta. Molemmat sairastavat vaikeaa reumaa ja astmaa. Mies 37v. työkyvyttömyys eläkkeellä. Ei kyetä kuntouttamaan. Vuonna 2002 työtapaturma josta ei ole ole saanut ansionmenetyksistä vakuutuksesta senttiäkään. Itse 38v. olen mieheni omaishoitaja pienimmällä korvauksella. Mieheni eläke on niin pieni ettei mene edes veroja. Lääkkeisiin ja poliklinikka maksuihin menee kuukaudessa satoja euroja. Olemme pakotettuja toimeentulotuen asiakkaita olleet jo vuosia. Jo lapselle sukkaparin ostaminen kaataa koko kuukauden talouden. Haluatko tosiaan että sossun ja kelan tukia pienennnetään? Kaikki eivät ole työttömiä eivätkä siltikään tule toimeen!!! Juuri nousseet lapsilisät eivät koskeneet meidän perhettä kun ei ole kuin 2 lasta. Tämä yhteiskunta on sairas, täällä ei köyhän kannata sairastua.

"Kummasti kaikilla sosiaalistoimistosta tulevilla on uusimmat kännykät ja merkkivaatteita"

Ihan jokaisellako? Ihan varmasti.
Lehtien lukeminen auttaa yleissivistyksen puutteeseen, samalla oikeinkirjoitus paranee.

Kiitos Kati Juurus, todella tärkeästä ohjelmasta!

Puhutteleva ja samalla informatiivinen. Ritakallio on todellinen asiantuntija, tutkinut koko ikänsä tätä aihetta.

On hämmästyttävää että politiikkaa on tehty täysin vain hyvin toimeentulevien ehdoilla! Ja tässä maassa tavoitettiin hyvinvointivaltion tilanne pienine tuloeroineen 80-luvulla, mutta siitä ovat poliitikot pyrkineet tietoisesti pois!

Nyt kaikki nuoretkin kannattavat vain kokoomusta, joten ei ole toivoakaan etät isänmaan äidinkasvot näkyisivät hyvinä köyhimmille tulevaisuudessakaan.

Miksi kansalaiset antavat kannatuksensa tällaiselle politiikalle? En voi käsittää!

Vielä kerran kiitos, kati Juurus ja sinun tiimisi. Ohjelma oli myös toteutettu erinomaisella ammattitaidolla ja vetävällä kiinnostavalla tavalla.

Toimittaja kertoo, että haastateltava ei saa toimeentulotukea, koska hänellä ei ole varaa soittaa sosiaalitoimistoon. Toimittajalla oli varmaan kännykkä taskussaan? Minä olisin lainannut omaa kännykkääni, jotta haastateltava olisi voinut soittaa tarvittavat puhelut. Mutta tällöin ehkä toimeentulotuki olisi järjestynyt, eikä olisi saatu tehtyä yhtä raflaavaa ohjelmaa. Ja eikö sosiaalitoimistossa todella voi käydä paikan päällä.

Ilman mitään vinoilutarkoitusta haluaisin kysyä, eikö seurakunta voisi elintarvikkeiden lisäksi järjestää myös puhelimenkäyttömahdollisuutta köyhille, jotta nämä varmasti saisivat hankittua heille kuuluvat sosiaalietuudet. Tai kyytejä sosiaalitoimistoihin ja Kelan toimistoihin.

Toimeentulotukiminimi on niin pieni, että sillä hädin tuskin tulee toimeen, se on totta. Mutta kaikista vaikeimmassa asemassa ovat ne, jotka eivät hae kaikkia heille kuuluvia rahoja. Ehkä joillakin tietämättömyyttä, joillakin taas on periaate että sosiaalitoimistoon ei mennä, Kelan rahat yleensä kelpaavat kyllä.

Toimeentulotuki ei myöskään mitenkään huomioi ihmisten fyysisiä eroja, vaikka tämä on ihan oleellinen asia rahanmenon suhteen. Päivittäinen energiantarve aikuisilla ihmisillä vaihtelee 8000 - 12000 kilojoulen välillä, eli hentorakenteinen pienikokoinen nainen syö vain kaksi kolmasosaa siitä mitä isokokoinen lihaksikas mies. Jos reilut 400 euroa kuussa riittää mukavasti ensinmainitulle, jälkimmäinen tarvitsisi noin 600 euroa. Sillä ruokaanhan toimeentulotuki on pääasiassa tarkoitettu.

Mitä juoppoihin tulee, ihmettelen miten esim. minun työpaikalleni löytyy aina päteviä ja työkykyisiä sijaisia työvoimatoimistosta, jos 98% työttömistä vain juopottelee kaiket päivät. Suurin osa työttömistä näyttäisi minun havaintojeni mukaan olevan ihan tavallisia ihmisiä.

Yhteiskunta kyllä turvaa varsin ihmisarvoisen elannon; rahaa on jokaisella käytössään asumis- ja terveydenhuoltomenojen jälkeen n. 420 €/kk (ruokaan, vaatteisiin, virkistykseen), ellei itse esim. kieltäydy tarjotusta työstä/viitsi pitää työnhakua voimassa. Tässäkin tapauksessa käteen jää "käyttörahaa" n. 350 €/kk. Se on ihan itsestä kiinni, jos rahat menee tupakkaan, alkoholiin, valmisruokiin, isoihin puhelinlaskuihin, Ellos-tilauksiin tms. turhaan. Olen ollut monta vuotta sosiaalitoimistossa töissä, eikä juuri ole kävellyt sellaisia asiakkaita vastaan, etteikö syyllinen heikkoon rahatilanteeseen löytyisi peiliin katsomalla.

Köyhyyden voi tietysti määritellä niin, että kun tulot putoavat alle tietyn prosenttiosuuden koko väestön mediaanitulosta, ihminen on köyhä. Tässä on vain se ongelma, että jos sosiaaliavustukset pidetään reaalisesti ennallaan (tehdään vain inflaatiotarkistukset) ja samanaikaisesti palkat nousevat, koko ajan yhä suurempi osa väestöstä määritellään köyhäksi, vaikka todellisuudessa heidän tulonsa eivät ole muuttuneet miksikään.

Jos verrattaisiin toimeentulonormin määrää 15 tai 20 vuotta sitten nykytilanteeseen (inflaatiotarkistukset tehden), huomattaisiin varmaan, että mitään niin dramaattista muutosta ei näissä luvuissa ole tapahtunut, että se oikeuttaisi puhumaan hyvinvointivaltion purkamisesta.

"Jos ei työt kelpaa, sitten tulee elää sen mukaan. Nostan isosti hattua pienpalkkaisilla aloilla työskenteleville, he kun tahtovat saada verojen ja asumiskulujen jäkleen vähemmän käteen kuin tulonsiirroilla elävät. Tämä ei ole oikein."

Minusta tuo ei pidä paikkaansa. Pienipalkkainenkin voi hakea asumistukea Kelalta ja toimeentulotukea sosiaalitoimistosta. Nyt on vielä kokeilu, jossa toimeentulotukea laskettaessa otetaan huomioon vain 80% työtuloista (muut tulot 100-prosenttisesti). Tämä tarkoittaa usein sitä, että pienipalkkainen saa asumiskulujen jälkeen käteensä 417 euroa kuussa + 20% nettopalkastaan, kun taas työttömälle annetaan vain se 417 euroa.

On hyvä, että on ihmisiä jotka jaksavat tehdä töitä ja yrittää. Mutta toivoisin ymmärrettävän myös sen, että ei kuka tahansa ihminen voi tehdä mitä tahansa työtä. Jokainen tajuaa nähdessään pyörätuolissa istuvan liikuntakyvyttömän, että häneltä ei voi vaatia työelämässä samaa kuin muilta.

On monia sairauksia, jotka eivät näy kovin helposti päällepäin mutta jotka rajoittavat sitä, mitä voi työkseen tehdä. Jos on terveysongelmia, päätyy helpommin kortistoon kuin täysin terve. Mutta jos vaivaudutaan vähän "räätälöimään" olosuhteita työpaikoilla ja otetaan työntekijöiden ongelmia huomioon, useampi kortistolainen pääsisi töihin.

En pidä alkoholismia sairautena. Mutta monelle psyykkisesti sairaalle alkoholi on lääke, joka tilapäisesti helpottaa oloa. En pidä juoppojen liiallisesta hyysäämisestä, mutta ymmärrän että joillekin on sattunut erehdys ja he ovat ryhtyneet käyttämään viinaa lääkkeenä ongelmiinsa, vaikka pidemmän päälle se vain pahentaa ongelmia. Ja juopon elämä saattaa näyttää päällepäin vain mukavalta laiskottelulta - todellisuudessa usein kysymyksessä on niin surkeassa kunnossa oleva ihminen, että ei kannata kadehtia.

Suomalainen sosiaaliturva kitsastelee, kun suomalainen on sitä vailla. Me emme enää asu hyvinvointiyhteiskunnassa. Köyhät on jätetty oman onnensa tai kirkon huomaan. Kova asenne suomalaisia köyhiä kohtaan on ilmeisesti monien mielestä paikallaan, samaan aikaan suvaitsevaisuus vaatii uhraamaan suuria summia vierasmaalaisten hyvinvointiin. Ohjelman mukaan kokoomusedustajat eivät halunneet nostaa perusturvaa, yrittäjille lienee myös hyvä, että perusturva on alhainen, eipä tarvitse sitten maksaa kunnon palkkojakaan, näin meille syntyy myös työssäkäyvien köyhien luokka. Kuka tahansa meistä voi pudota köyhyyteen, älkäämme kysykö syitä. Kohtuullinen toimeentulo kuuluu kaikille, eikä se ole niin alhainen kuin n.400 euroa kuussa. Maahanmuuttajille annetaan sosiaaliturvaa, oman maan kansalaiset sysätään leipäjonoihin. Ohjelman jälkeen alkoivat uutiset, itseensä tyytyväinen poliitinen eliitti siellä naureskeli ja jakoi mahtipaikkoja. Olli Rehn sanoi, että "kansallisesti tärkeässä kysymyksessä on saatava johdonmukainen viesti Eurooppaan". Siis tämä tärkeä kysymys on hänen valitsemisensa Euroopan ulkoministeriksi. Eikö kansallisesti tärkeämpi kysymys olisi köyhyyden lieventäminen, eivätkä nämä poliitikkojen hiekkalaatikkoleikit.

Jos nuo työttömät ovat niin huonoja ihmisiä, kuin oikeistolaiset täällä väittävät, niin eikö silloin ole vain hyvä että he pysyvät poissa kunnon ihmisten työpaikoilta ilmaa pilaamasta? Oikeisto ei näköjään osaa päättää, ovatko työttömät ja köyhät alhaisia ali-ihmisiä, joilla ei ole olemassaolon oikeutusta, vaiko tärkeitä osaajia, jotka eivät missään nimessä saa pimittää todella tuottavaa ja markkinatehokasta työpanostaan muulta yhteiskunnalta.

Sellainenkin ihminen, joka ei ole tuottava, tarvitsee kuitenkin ruokaa. Jos pienimmät tuet, joilla elossa pysyminen mahdollistetaan, ovat samaa luokkaa kuin pienimmät palkat, niin vika ei silloin kylläkään ole tuissa eikä niiden saajissa vaan palkoissa.

Jopa itse suuri Sauli Niinistö sanoi ministeriaikoinaan, ettei toimeentulotuen perusosa Suomessa ole liian suuri eikä siinä ole leikkaamisen varaa. Spurgujen hyysääjä siiskö vain hänkin?

Monia näköjään häiritsee tuo köyhyyden määrittäminen prosenttiosuudella mediaanitulosta. Mutta kai se sentään parempi tapa on kuin jostain tsaarinajan nälkärajasta kiinni pitäminen?

Hyvinvointi kun ei pelkästään riipu siitä, että saa riittävän määrän perunoita päivässä vatsaansa, vaan siihen vaikuttaa myös se, millaista yltäkylläisyyttä on muualla yhteiskunnassa. Silloin on täysin relevanttia mitata köyhyyttä suhteessa yhteiskunnassa yleiseen tai keskimääräiseen kulutustasoon.

Jos näin mitatun köyhyyden nimittäminen köyhyydeksi vihlaisee kovasti, niin keksikää ilmiölle sitten parempi termi. Joka tapauksessa suhteellinen köyhyys kertoo oleellisesta asiantilasta, jolla on merkitystä pohdittaessa sitä, millaisten tuloerojen Suomessa tahdomme elää.

Kuten jo yhdessä kirjoituksessa ilmaisin olemme ilman omaa syytämme toimeentulotuen asiakkaita. Unohdin vain mainita että emme polta tupakkaa emmekä käytä alkoholia koskaan. Niin että tervetuloa kävelemään meitä vastaan niin kohtaat perheen joka on väliinputoajia niinkuin sossusta virkailijamme on sanonut. Meidän ei tarvitse katsoa peiliin eikä monen muunkaan. Emme ole itse syyllisiä sairauksiimme ja siihen että työikäisen eläkkeet ovat niin pienet ja omaishoidontuki naurettava vaikka parempi tietysti kuin ei mitään, mutta ei sillä osteta vaatteita eikä muutakaan ylimääräistä. Mitään ei voi harrastaa, tv-lupaan ei ole varaa eli olet vain kotona ja ihmettelet. Kaikille muillekin tiedoksi että sossusta ei makseta merkkivaatteita eikä kännyköitä. Tämän tietokoneen osti isäni viimeisenä elinvuotenaan v.2005. Halvan pölynimurin sai sossusta vasta kun toinenkin lapsi oli sairastunut astmaan.

Katsoin netistä tuon MOT-ohjelman jaksosi ja täytyy sanoa, että olin lievästi ällistynyt Paavo Voutilaisen sanomisista. Muilta osin ohjelmassa ei ollut yllätyksiä, koska olen suurimman osan noista asioista itse kokenut.

Olin itse vuosia Malmin sosiaalitoimessa asiakkaana, enkä muista kertaakaan päässeeni tapaamaan virkailijaa siellä toimeentulotukeen liittyen. Voi kysyä, kuinka asiakkaan elämäntilanne oikeasti otetaan huomioon toimeentulotukipäätöksissä, jos ikinä ei pääse asioistaan keskustelemaan.

Malmilla asiointi tosiaankin tapahtuu postilaatikon kanssa. =) Virkailijat vetoavat siihen, että henkilökohtaiset kontaktit on suunnattu nuorille asiakkaille.

Toimeentulotukihakemukset käsittelee etuuskäsittelijä, jolla ymmärtääkseni ei edes ole valtuuksia päättää harkinnanvaraisesta toimeentulotuesta, vaan hänen pitäisi viran puolesta ohjata hakemus sosiaalityöntekijälle. Näin ei kuitenkaan tapahdu, vaan ensin etuuskäsittelijä suoralta kädeltä hylkää hakemuksen ja jos älyät valittaa tästä, ohjataan vasta sitten hakemuksesi sosiaalityöntekijälle. Se on laiha lohtu, sillä käytännössä aina sosiaalityöntekijäkin hylkää harkinnanvaraisen hakemukset.

Sain myös noina vuosina, kun asiakkaana olin, sen vaikutelman, että "vaikeita" asiakkaita kohdellaan erityisen kovakouraisesti. Kerran nimittäin erehdyin arvostelemaan sosiaalitoimen kohellusta paikallislehdessä omalla nimelläni. Seuraava toimeentulotukipäätös olikin sitten nolla euroa, vaikka olosuhteissa ei ollut muutoksia. Valituksen jälkeen asia toki korjaantui, mutta jäi aika paha maku suuhun. Virheellisistä päätöksistä valittaminen on myös ollut yleensä ei-toivottua ja niiden jälkeen on kuittien ja muiden liitteiden katoaminen ollut aika normia. Kaikkea mahdollista on hukattu aina vuokrakuiteista verolippuun.

Kadonneisiin liitteisiin Malmin sosiaalitoimesta kuitattiin tyyliin, että "et pysty todistamaan niiden hukkuneen täällä".

Voutilaisen kommentit "tervetuloa keskustelemaan" ja "kenenkään ei ole pakko mennä leipäjonoon" herättivät ensin ironista hilpeyttä ja sitten jo lähes vihaakin.

Kuinka sosiaalijohtaja voi oikeasti olla noin pihalla siitä, mitä hänen organisaatiossaan tapahtuu?

Yhtä asiaa ihmettelin. Nimittäin sitä, miksi yhtiövastiketta maksanut kaveri ei ollut saanut toimeentulotukea. Sitten muistin, että vielä muutama vuosi takaperin sossun asiakkaita vaadittiin ensin realisoimaan omaisuus ja vasta sitten olisi saanut apua. Eli kaverin olisi pitänyt myydä asuntonsa, polttaa ne rahat ja sitten olisi saanut apua. Sittemmin käytäntö on muuttunut, mutta eihän sosiaalitoimi asiakkailleen tiedottele, että nyt saisi tätä roposen enemmän.

Se on vain säästöä, kun asiakas ei vaivaudu edes hakemaan lakisääteistä perusturvaa.

Huonoja vaatteita ei köyhän kannata ostaa, pääosin samoilla mennään vuodesta toiseen. Itse olen opiskellut paljon, ja ollut hyvä- ja huonopalkkaisissa duuneissa. Olen ollut ansisidonnaisella. Mutta täytyy sanoa, että nyt kun olen työttömänä Suomessa v.2009, köyhyys puree. Perusturva on liian matala ilman ansisidonnaista työttömyysturvaa.

blogini
http://toimeentulotuki.blogspot.com

Monella taitaa mennä hyvin, ja hyvä niin. Mutta me emme ole kaikki samasta puusta veistettyjä. Ohjelmassa esiintyvät henkilöt ovat keski-ikäisiä ylittäneitä ja koulutus on yksipuolisempaa kuin esim. nykyisillä nuorilla aikuisilla. Ohjelman pienipalkkainen mieshenkilö EI PÄÄSSYT KOULUTUKSEEN.
Eikö ihmiset ajattele, että kuka vaan voi pudota köyhyysloukkuun! Ei auta jos nyt menee hyvin. Jokainen voi sairastua henkisessti tai fyysisesti, jäädä työttömäksi (etenkin nyt kun lama on ovella)ja velkaantua pahasti. Puhumattakaan eläkkeelle jäämisestä. Minua ihan kylmää ihmisten itsekkyys nykyään. Jos hieman parannamme pienimpiä sosiaalietuuksia, se ei minusta ole minulta pois , vaan takaa ihmisarvoisen elämän ja yhteiskuntarauhan. Jos köyhyys vielä lisääntyy, lisääntyy rikollisuus, alkoholismi, mielenterveysongelmat, itsemurhat, lista on loputon. Pahimmillaan ongelmat voivat johtaa mielenosoituksiin ja levottomuuksiin. Mutta kuten joku jo sanoi, nykyinen politiikka on poissa silmistä-poissa mielestä-politikkaa. Toivotvasti mahdollisimman moni on katsonut ohjelman.

Minkä sosiaalijohtaja muuten jätti mainitsematta, oli se pikku tosiseikka, että työssäoloehdolla (se lehdenjakaja) olevan toimeentulotukea leikataan 20 tai 40 prosenttia virkailijan päivästä riippuen.

Toimeentulotuki ei ole Kelan etuus vaan sosiaalitoimiston. Jos et ole päässyt Kelassa puhumaan toimeentulotuesta, niin olet väkisin väärästä paikasta yrittänyt sitä väkisin hakea.

Sen ymmärtää että kaikki kykenevät halutaan pakottaa töihin tienaamaan elantoaan ja kasvattamaan bkt:tä mutta heikoimpien potkimiseksi tämä on suurelta osin kuitenkin mennyt. Eikä ole mennyt vahingossa vaan tarkoituksella.

Tässä vähän parempiosaisena olen yhteiskuntaa seuraillut ja menettänyt uskoni siihen myös siinä määrin että lopetin mm. äänestämisen useampi vuosi sitten. Mielenrauhan kannalta se oli hyvä valinta koska järjestelmää ei koe enään niin itseään velvoittavaksi kun ei - hehheh osallistu päätöksentekoon. Puolet elämästä on myös jo toisessa maassa ja siirtyy sinne kokonaan kun saadaan tämä hiivatin mökki myytyä.

Taloustaantuma lienee tehnyt selväksi, jälleen kerran, kuinka epärationaalinen ja kaaosmainen on kapitalistinen talousjärjestelmä. Sama kaoottisuus leimaa myös työmarkkinoita. Käytännössä se merkitsee yksilön kannalta sitä, että omalta koulutusalalta voi olla työtä tarjolla, mutta minkäänlaista varmuutta ei ole. Alueelliset erot ovat suuret. Jos kouluttautuu uudelle alalle, työn saanti voi sittenkin olla kiven takana. Kuinka mielekästä on uhrata elämänsä loputtomalle koulutusputkelle. Suhdanteet vaihtelevat kaoottisesti, työnantajien työvoimatarpeet vaihtelevat kaoottisesti. Suuri perusongelma on ja pysyy: vaikka työtä yhteiskunnassa aina tarvitaan, niin palkanmaksajia ei ole riittävästi. Pakkoyrittäjyys ei ole mikään ratkaisu, sen voi todeta vaikkapa tyypillisestä afrikkalaisesta näkymästä: kadun varret täynnä epätoivoisia "yrittäjiä" (kaupustelijoita). Riittävä sosiaaliturva on yksilön kannalta välttämätön suoja järjestelmän kaoottisuuden keskellä. Onko sellainen hallitus legitiimi, joka tietoisesti kurjistaa ja kyykyttää omia kansalaisiaan - sopii kysyä!

Kiitos näkemyksistänne köyhyydestä. On totta, että maamme köyhyys on lisääntynyt viimeisen 25v aikana rajusti.Olen itse menettänyt 1991 lamassa 36v elämäntyöni tulokset, kodin ja toimeentulon, sekä mieheni sai 5 ohitusta sydänkohtauksen seurauksena 1991. Hän ei saanut koskaan eläkettä, oli 10v työttömänä, mutta ei saanut työttömyyspäivärahaa, kun minä olin silloin työssä. Yhteiskuntamme jätti meidät heitteille, ei ollut minkäänlaista turvaa huommisesta, vaan päivä kerrallaan. Nyt olemme tehneet töit 16t/pv viimeiset 16 vuotta ja saaneet kodin. Työvuosia on kertynyt 48 ja 2 vuoden päästä olimme aikoneet jäädä 63 vuotiaana eläkkeelle ja nautti lapsenlapsistamme, kun 50v työrupeama ja yhteiskunnan järjestämä omaiuuden riisto on takana. Mutta jälleen meille tarjotaan lisää työvuosia! Ei voi enää kuin itkeä, sillä niin sattuu tällainen kohtelu omassa maassa.
Tuntuu todellakin, kun on elänyt viimeiset 20v kierrätyselämää, vailla kulutusjuhlaa, että on syntynyt väärään maahan.
Ei tällaista vääryyttä haluaisi hyväksyä todeksi, mutta kun on sen elänyt on uskottava.

olen ollut työtön jo useita vuosia.on todella raskasta aina ja jatkuvasti tinkiä kaikesta. sekin on aivan totta että työtön lähinnä pakotetaan olemaan kotona.

mielestäni se varsinkin on väärin että en SAA tehdä muutamaa tuntia töitä siitä lähtee työttömyysturvasta osa pois.

kansalaispalkka olisi hyvä ratkaisu sen pitäisi olla siinä 600 euroa/kk rahat siihen keräisin lopettamalla työttömien huuhaakurssituksen ja kaikki turhat työharjoittelut joista ei ole mitään hyötyä.

mielestäni työkkärille pitää antaa myös enemmän vastuuta tässä asiassa.

Itse olin työttömänä yksinasujana noin vuoden ajan. Rahani riittivät elämiseen, säästöön ei jäänyt mutta leipäjonoon ei tarvinnut mennä. Tiukassa paikassa olisin voinut mennä tietenkin sosiaalitoimistoon.

Aloin sitten tehdä jotain tulevaisuuteni eteen ja ryhdyin opiskelemaan. Tuloni tippuivat työmarkkinatuen n. 500e/kk opintotuelle 298e/kk. Asumistuki pieneni myös 50e/kk, koska opintotuen asumislisän enimmäismäärä on pienempi mitä yleisen asumistuen. Vuokrani oli 316 euroa (sis. veden)

Jos juon vaikka kaljaa päivät pitkät ja makoilen sängyssäni, yhteiskunta palkitsee siitä n. 350 euron kuukausisummalla (vuokran ja veden jälkeen). Jos taas yritän tehdä jotain sen eteen, että voisin tulevaisuudessa maksaa veroja, joilla voin tukea vähäosaisia - yhteiskunta palkitsee siitä n. 140 euron kuukausisummalla. Tällä rahalla ostetaan koulutarvikkeet, ruoat ja muut.

Opiskelijan vuoden pituus on 9 kuukautta. Opintotukea ei makseta kesän ajalta. Missään vaiheessa en voi mennä myöskään sosiaalitoimistoon, koska siellä lasketaan tuloksi myös opintolaina, jota en ole nostanut. Kysyin oikeuttani toimeentulotukeen sosiaalitoimistosta sähköpostilla, josta sain peräkkäisinä päivinä kaksi eri vastausta. Ensin sosiaalityöntekijä ilmoitti että minulla on oikeus saada toimeentulotukea, ja seuraavana päivänä vastaava sosiaalitoimen johtaja kirjoitti sähköpostissaan varsin suorasanaisesti että minulla ei ole mitään oikeutta toimeentulotukeen (edes harkinnanvaraiseen). Onneksi sain viime kesäksi töitä.

Ehkä minun kannattaisi lopettaa opiskeluni. Vuodessa olisi 12 kuukautta, ja minun ei tarvitsisi käydä leipäjonossa.

MOT - Mikä Oli Tutkittava

MOT:n toimitus käyttää lähes kaiken aikansa televisio-ohjelmien tekemiseen. Muina aikoina ryhmän jäsenet kommentoivat journalismiin liittyviä asioita tässä päiväkirjassa. Katsojat ja lukijat saavat puolestaan tilaisuuden kommentoida MOT:n tekemisiä ja tekemättä jättämisiä.

Blogiarkisto

2007

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

heinäkuu

kesäkuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu

Anna palautetta Betasta »