Ma 16.11.2009, klo 10:08
Konkurssikeinottelun kääntöpuoli
Ohjelmani MOT: Maantierosvot käsittelee kuljetusalan harmaata taloutta. Aloite jutuntekoon tuli kuljetusalan ihmisiltä itseltään. Muutaman vuoden takaisessa kyselyssä kuljetusalan yrittäjät arvioivat, että pimeän työvoiman jälkeen tärkein harmaan talouden ilmenemismuoto alalla on konkurssikeinottelu ja kertakäyttöyritysten hyväksikäyttö.
Löysin jutunteon yhteydessä useita esimerkkejä konkurssilla keinottelusta. Eräässä tapauksessa riihimäkeläinen kuljetusyrittäjä siirsi ennen konkurssia 19 ajoneuvoa vaimonsa nimiin. Vaimo perusti uuden kuljetusyrityksen samana päivänä kuin vanha firma lopetti toimintansa. Konkurssipesän hoitaja suositteli tilien tarkastusta, mutta sitä ei tehty. Konkurssi raukesi, koska pesässä ei ollut varoja sen loppuun saattamiseen. Velkojat jäivät nuolemaan näppejään.
Harmaan talouden perkaamisessa olennaisessa roolissa ovat juuri pesänhoitajat, eli yksityiset asianajotoimistot. Heidän pitäisi pesänselvitystä tehdessään kiinnittää huomiota myös konkurssiin menneen yrittäjän menneisyyteen ja muuhun liiketoimintaan. Näin ei aina tapahdu. Monesti konkurssipesässä ei ole rahaa edes pesänselvittäjän palkkion maksamiseen. Tällöin konkurssi raukeaa, ja mahdolliset epärehellisyydet jäävät pimentoon.
Jos konkursseilla kikkaileva yrittäjä jää viranomaisten haaviin, hänet voidaan määrätä liiketoimintakieltoon. Liiketoimintakieltoon asetettujen määrä on kasvanut viime vuosina huimasti. Vuonna 1998 liiketoimintakiellossa olevia oli vain 30, kun niitä tällä hetkellä on yli 950. Vain osa heistä on kuljetusalan yrittäjiä.
Myös liiketoimintakieltojen valvonta pettää. Rikolliset kierrättävät erilaisia bulvaaneja toimitusjohtajien ja hallituksen puheenjohtajien palleilla. Eräs talousrikoksista tuomittu lahtelainen kuljetusyrittäjä halusi lopettaa yritystoiminnan ja ottaa samalla yhtiöiden varallisuudesta itselleen mahdollisimman paljon joutumatta vastuuseen teoistaan. Tuomiolauselman mukaan hän hankki yrityksensä vastuuhenkilöksi ”työttömän ja baareissa juopotelleen” bulvaanin maksamalla tälle 10 000 euron korvauksen.
Miten tällaiset yrittäjät saataisiin kuriin? Kieltämällä kaikilta konkurssiin menneiltä yrittäjiltä liiketoiminnan harjoittaminen loppuiäksi? Ei. Helppoja ratkaisuja ei ole.
Suurin osa konkurssin tehneistä yrittäjistä kun ajautuu konkurssiin ”rehellisesti”, ilman omaa syytään. Ja kärsii siitä pitkään. Viime syksynä tein perintätoimistoja käsittelevän ohjelman MOT: Rahastusta velkakierteellä. Siinä konkurssin tehnyt kuljetusyrittäjä ”Mäkelä” kertoi oman tarinansa: ”Suomalaisessa yhteiskunnassa leimataan ihminen joka on ajautunut konkurssiin, niin siitä leimataan, siitä tehdään rikollinen automaattisesti, suhtautuminen joka puolella on äärimmäisen negatiivista. Jos sulla on luottotiedot menny, niin meet hakeen puhelinliittymän tänä päivänä niin sä et saa puhelinliittymää. Sulla on kaikki maholliset tiet tukossa, sä et pysty tekeen mitään.”
Mäkelä ei luottotietojen menettämisen takia pystynyt perustamaan uutta yritystä. Pelkillä palkkatuloilla velkojen maksu taas oli mahdotonta (tuskin tosin yrittäjänäkään). Velkakierre oli valmis.
Konkurssi ei saisi olla rangaistus, joka estää kaiken yritystoiminnan. Siksi viranomaiset ja pesänhoitajat ovat vaikean pulman edessä. Miten erottaa rehellisesti konkurssiin mennyt yrittäjä epärehellisestä keinottelijasta?
Riikka Kaihovaara
toimittaja / MOT
139 kommenttia | ||
Lähetä linkki: | ||
Ma 16.11.2009, klo 16:28
tuttu toi riihimäen juttu.näinhän se juuri tapahtui.ikävä kyllä nää vempulat ovat aina askeleen viranomaisia edellä.tälläkin hetkellä tän firman autot pyörii useammassakin kaupungissa, on vaan otettu tarrat kyljestä.kannattais kuntien ja sairaaloiden mm. ottaa selville kuka heidän ajojaan ajelee.
- Anonyymi