Koira pöydälle

Lemmikkipalstat.net laittoi keskustelun poikki. Eli tästä MOT:in aiheesta ei enää keskustella.

Palstan osoite:
http://www.lemmikkipalstat.net/cgi-bin/palsta/Ultimate.cgi

Lukitettu keskustelu:
http://www.lemmikkipalstat.net/foorumit/Forum20/HTML/168068.html

Ikävä sinänsä, koska aihe on minun mielestäni jossain määrin vakava, jopa eläinrääkkäystä? Tästä pitää pystyä jatkossakin keskustelemaan. Kennelliitto on munaton, siitä ei ole mitään apua.

Onko muuten verottajalla mitään tietoa kasvattajien bisneksistä? Kymmenen koiran pentue ja hinnaksi vaikka 1000 euroa kipale, hyvä potti etten sanoisi.
Vai lisäisikö verovalvonta rekkaamattomien pentujen myyntiä? Valvooko tuota oikeasti kukaan?

Koko koiratouhu on räjähtänyt käsiin ja suurin syyllinen on ostaja. Ostajat ovat välinpitämättömiä, ja ostavat vaikka Teboilin parkkikselta pennun, kunhan se vaan on halpa. Ihan "kuula päässä" -touhua. Tottakai kasvattajat haistavat rahan ja myyvät, kun kysyntää on ja kun kukaan ei touhua valvo. Eniten tässä kärsivät pentukoneina toimivat emot (ja vihoviimeiset välipentueet!) sekä liikaa jalostetut pennut, joilla on kaikenlaisia vikoja.

Surullista meininkiä. Kennelliitto voisi vähän panostaa vaikka tuohon valistukseen, ja pistää sitä isoa näyttelyrahastoa johonkin järkevämpäänkin touhuun. Ostajia pitää opastaa koiran hankinnan suhteen ja kasvattajia rangaista ylilyönneistä!

Ohjelma oli erittäin hieno ja todella tarpeellinen. Uskon, että suuri osa aivan vastuuntuntoisistakin ihmisistä ovat yksikertaisesti tietämättömiä! Tällaisia ohjelmia ja samakaltaista informaatiota pitäisi näyttää useimmin televisiossa! Kiitos tästä ohjelmasta, oli mahtavaa huomata, että vielä joku välittää tällaisesta itsekkäästä hävyttömyydestä. Eläimillä on keinot vähissä tehdä asialle mitään taikka kertoa tuskistaan.

Ystävällisin terveisin

Miikku

"Palstan osoite:
http://www.lemmikkipalstat.net/cgi-bin/palsta/Ultimate.cgi

Lukitettu keskustelu:
http://www.lemmikkipalstat.net/foorumit/Forum20/HTML/168068.html"

Jos olet seurannut ko. palstaa ja jopa lukenut sen käyttösäännöt, tiedät että keskustelu suljetaan heti, kun 100 viestiä on täynnä. Syynä tähän on se, että ainakin ennen palvelimenvaihtoa keskustelut alkovat tuon määrän lähetessä tökkiä pahasti.

Kuka tahansa voi aloittaa samasta aiheesta uuden keskustelun ja siitä sitten taas keskustellaan 100 viestin verran.

Rotujen risteyttämisestä keskenään seuraa kasa ongelmia, joista seuraa niin likainen soppa että itse en ainakaan haluaisi siihen lusikkaani laittaa.

Mistä saadaan aikaan sellaisia peruskoiria, kuin kaikki haluavat? Sinä haluat "leppoisan lenkkeilykaverin, jonka into metsästää olisi mahdollisimman laimea."
Millainen koira se on? Mikä rotu sitä nykyään vastaa? Ehkä kultainennoutaja? Itse en sellaista koiraa haluaisi. Minua on aina miellyttänyt koirat joilta löytyy luonnetta ja särmää ja toiminnanhalua. Vaikka seurakoirissakin olisi ulkonäöllisesti paljon samaa, on siihen syysnsä miksi ne ovat eri rotuja.

Työkoirissakin on tarvetta monelle. Se mikä menee poliisille, ei välttämättä ole hyvä tullille tai tavalliselle harrastajalle.

Pelkkiä metsästyskoiriaki on niin monta erilaista, että kyllä miettiä että mistä päästä niitä lähtisi yhdistämään.

Usein olen auttanut ihmisiä miettimään heille sopivaa rotua, yllättyisit kun tietäisit kuinka hankalaa se voi olla. On nimittäin hyvin vastuutonta syöksyä suinpäin tuohon tai tuohon rotuun koska se on siihen ja siihen tehtävään tarkoitettu. Luonteissa on huimia eroja lähes identtisten rotujen välillä. On vastuutonta ottaa itselleen koira, jonka tarpeet ei vastaa sitä mitä sille itse pystyy tarjoamaan. Koira on ihmisen paras ystävä ja sen pitäisi pystyä olemaan sitä kaikille.

Se, että koiraroduissa on liian vähän variaatiota ei auta koiraa yhtään. Sillä silloin koiria joutuu entistäkin helpommin vääriin käsiin ja alkaa tulla ongelmakoiria ja luonteen ongelmia. Siitä seuraa hyvin onnettomia koiria ja vielä onnettomampia ihmisiä. Pahimmillaan eletään painajaismaisessa tilanteessa 5 vuotta, perheen koria puree lasta ja päätyy piikille. Samainen koira olisi voinut olla se ihana unelmakoira jossain toisessa perheessä.

Eikä sairaudet ole läheskään kaikkien rotujen ongelma. Katsoa sopii vaikka ryhmän 10, vinttikoirat, tereystilastoja. Siellä suunnalla lonkkavika on todellinen harvinaisuus ja silloinkin sopii miettiä onko se perinnöllistä, vaiko huonon ruokinnan tulos. Rotuja on nykyään yli 400. Oletan ettet käynyt näitä kaikkia dokumenttia tekiessäsi läpi, on siis aika paksua väittää että yli puolet niistä olisi sairaita (mikä dokkarissa käsittääkseni tehtiin).

Ei voida yksiselitteisesti sanoa, että vika on rodunjalostuksessa niin kauan, kun terveitä rotujakin on. Vika lienee tiedon puutteessa. Kukapa olisi muutama vuosikymmen sitten tiennyt mihin saksanpaimenkoiran tavoiteltu rakenne johtaa? Koiran rakenne on osien summa. Radikaaleja päätöksiä tehdessä pitäisi tietää todella hyvin miten koira toimii. Valitettavasti tuskin kenelläkään sitä tietoa on ja perinnöllisyyskin on varsinaista arpapeliä.

Olisi myöskin vastuutonta risteytellä rotuja tuosta vain. Runkotyypiltään koiria on niin paljon erilaisia että päästään helposti ojasta allikkoon jos ei tiedetä mitä sieltä voi tulla. Hyvänä esimerkkinä voisi tarjota tanskandogin ja dreeverin risteytymän: eläinlääkäri ennusti sen selän pettävän n. 3-vuotiaana. Tottakai esimerkki on aika radikaali, mutta ilman oikeaa tietoa tuloksetkin voivat sitä olla.

Ehkäpä olisikin syytä katsoa enemmänkin, että ketä päästämme kasvattamaan rakkaita ystäviämme. Kasvattajaksi pääsee nykyään kuka vain, miettiä sopii kuinka monella on oikeasti tarpeeksi tietoa ja taitoa?

Ehkäpä tässä olisi tilaisuus Kennelliitolle astua kuvaan ja järjestää oikeaa kasvattajakoulutusta. Eikös kattojärjestömme voisi tarjota aloitteleville kasvattajille sen tiedon? Nykyään kasvattajakurssista selviää käymällä pari kertaa pullakahvilla.

Pohjimmillaan oikeasti ratkaisevat valinnat tehdään ruohonjuuritasolla. Kasvattaja itse päättää mitkä koirat risteyttää ja harrastaja itse päättää minkä koiran ostaa. Voisi kääntää myös fraasiksi "sitä saa mitä tilaa". ihmiset pitäisi saada enemmän tietoiseksi siitä, kuinka pennunosto kannattaa ottaa vakavasti.

Paljon on vastuuttomia kasvattajia, ns. trokareita ja pentutehtaita. Pahoin pelkään että ohjelmanne ei ainakaan laskenut näiden henkilöiden suosiota, heidän mottonsa kun tuntuu olevan että he tähtäävät kotikoiriin eikä muulla niin väliä. Plussana kaupanpäälle että ovat usein monen rodun sekoituksia. Harmi vaan että näillä koirilla ei ole taipumusta elää läheskään niin pitkään tai niin terveenä kuin vastuullisen kasvattajan kasvatit.

Jos ihmiset olisivat harkitsevampia, tuskin edes keskustelisimme näistä aiheista.

Itselläni on viisi tervettä koiraa kahdesta rodusta. Ne ovat minulle ihanteellisia. Itse en missään nimessä haluaisi sekoittaa niihin muita rotuja, etenkään sellaisia joissa on perinnöllisiä vikoja.

Tarpeellinen ohjelma mutta aivan liian suppea. Noissa asioissa olisi enemmänkin puimista ja annettujen vastausten oikeellisuus kannattaisi tarkistaa ennakkoon. Ohjelman polvivikaisen koiran leikkausmäärä ja hinta ihmetyttivät. Taisi siinäkin olla rahastusta menossa. Noissakin voisi ohjata ihmistä koska ohjeiden anto tai neuvonta näyttävät kasvattajalta "unohtuneen".
Osa on vastuuntuntoisia, kuten Miikku sanoi, mutta melko pieni osa tai siltä ainakin tuntuu kun ihmisten puheita kuuntelee.

Kennelliittoko ei puutu siihen jalostukseen vai miten se meni. Kuka niitä joitain jalostusohjeita sitten vaatii, joita nykyään näkyy joka rodun sivulla. Mikäli olen oikein kuullut niin niiden valmistumiseen on joku määräaika. Kukas sen määräajan sitten on asettanut jollei se kennelliitto.

Parin kolmen tunnin keskusteluohjelma jonain iltana olisi mahtavaa katseltavaa ja tietysti suorana lähetyksenä.

ohjelma oli mielestäni mielenkiintoinen ja hyvä.
Hienoa, että asioista puhutaan suoraan, ja esim Marjatta Snellmanin haastattelu toi mieleeni erään kuulemani kommentin ( se oli johonkin poliittiseen juttuun...) "Sano, mitä tarkoitat, ja tarkoita mitä sanot"

Hän tuntui tätä periaatetta noudattavan ihan kiitettävästi .

Noihin sekarotuiskommentteihin senverran, että on tosiasia että sekarotuiset ovat terveempiä, pitkäikäisempiä, jne kuin rotukoirat noin keskimäärin.

Ongelma näissä keskusteluissa on siinä että erittäin suuri osa Suomessa syntyvistä nk "sekarotuisista" ei ole sekarotuisia ollenkaan vaan kahden rodun risteytyksiä.

Kyllähän jollain labradorinnoutaja x saksanpaimenkoira- ristytyksellä voi hyvinkin olla molemmista roduista huonot puolet, esim vaikkapa huonot lonkat, allergioita ja vielä PRA -

Itselläni on nyt 14 vuotta täyttänyt tiibetinterrierin ja buhundin risteytys.
Tällä koiralla on lonkkavika,ja nivelrikkoa.
Itselleni se on rakas perheenjäsen ja tärkeä , ja viimeisen päälle olen sen aina hoitanut.

Varmaan sekarotuisen ottavien joukkoon saattaa mahtuakin enemmän noita ex-tempore koiranhankkijoita kuin puhdasrotuisten,mutta kyllähän valtaosa lemmikinomistajista hoitaa eläimensä tunnollisesti.

Tuntuu ikävältä tulla niputetuksi epämääräiseen harmaaseen "laittavat heti monttuun kun jotain tulee, eivät jaksa hoitaa kunnolla" massaan, kun itse tekee parhaansa että koiralla olisi kaikki hyvin, ja sen sairastuessa hankkii sille parasta mahdollista hoitoa.

Itselläni on , ja tulee vastakin olemaan sekä puhdas- että sekarotuisia koiria.
Kyllä ihmiset keskimäärin haluavat koiran ensisijaisesti lemmikiksi, perheenjäseneksi seuralaiseksi, ja siihen ei kuitenkaan sukutaulua tarvita.

Viimeinkin asiallinen ja tarpeellinen ohjelma!!

miikku73, olen täysin samaa mieltä kanssasi, veit sanat suustani!

Oma saksanpaimenkoirani sai 'selkävaivan' eli jalat meni alta... Hän nukkui pois viime elokuussa 11-vuotiaana.
Koirani vanhemmat ja isovanhemmat olivat 'normaaleja' eli ei näyttelykoiria.
Mutta sairaudet tulevat perässä sukupuusta toiselle....pitkään...

Muistan kun olin lapsi niin puhuttiin aina että puhdasrotuinen on aina puhdasrotuinen ja terve koira, sekarotuinen oli 'likainen/huono' koira. Hmmm, ihmettelenpä mitä nää ihmiset nyt ajattelevat!

Lisää tämänkaltaisia ohjelmia, usein, että ihmiset ja byrokratia heräisi unestaan...
Kiitos!

Ensiksi haluan painottaa, että olen koirien jalostusta vastaan - absoluuttisesti. Mikäli joskus koiran otan, niin sekarotuisen sitten.

Mutta itse ohjelmasta. Haastattelut olivat varsinkin KENNEL-liiton puheenjohtajan osalta pätkitty siinä mielessä, että ohjelmasta sai kuvan, niinkuin hän olisi joku ilkeä äijä ja puoltaisi näitä ylijalostettuja koirarotuja.

Kun katsoo koko haastattelun, hän on paljon asiallisempi ja ei niin vihamielinen, kun ohjelmassa annettiin ymmärtää. YLE:n asiaohjelmien taso on romahtanut viimevuosina reilusti, enää ei niinkään katsota asioita tasapuolisesti, vaan skandaalinhakuisuus on saanut otteen YLE:n toimittajien mielissä. Se on harmi, sillä YLE oli vielä jonkin aikaa sitten ainoa oikeasti luotettava ja tasa-arvoinen kanava.

kennel liiton jalostus tietokannasta ei löydy yhtään harmaata kääpiövillakoiraa joka olisi syntynyt keski suomessa ja ollut seitsemänviikkoinen viime heinäkuussa. toisin sanoen tämä rouvashenkilö on ottanut rekisteröimättömän koiran!! onkohan sen vanhempia edes terveystutkittu?? tässä jälleen nähdään että koiranhankinnassa yritetään säästää pari satasta ja otetaan pentu edullisemmin tehtailijalta, niin hupsheijaa, pari-kolme tonnia meneekin tuonne vaan elukkalääkäriin ja lisäksi koiralle hirveät tuskat. sympatiat koiran puolella, halvan koiran tavoittelijalle ihan oikein!!!

Ohjelma oli hyvä, mutta kovin yksipuolinen. Kertaakaan ei mainittu että kasvattaja, joka on kennelliiton ja rotujärjestön jäsen sitoutuu tiettyihin asioihin, mm. tutkituttamaan jalostukseen käytettävät koirat sekä antamaan kirjalliset ohjeet mukaan uudelle pennun omistajalle. Lisäksi koirakauppa tehdään aina kirjallisesti ja jo kennelliiton koirakauppapapereissa on mainittu perinnölliset viat ja sairaudet..Valveutunut ostaja ostaa pentunsa rotujärjestön pentuvälityksen tms. kautta eikä keltaisesta pörssistä!!

Hei!

Kiitos kovasti MOT-tiimille tästä ohjelmasta, se tuli tarpeeseen. Erityismaininta Marjatta Snellmanin osuudesta, se oli mahtava. Mielestäni ohjelma oli (MOT:iksi ;-) asiallinen eikä totutun provosoiva, vaikka arvatenkin erityiskäsittelyssä olleiden rotujen harrastajat pillastuvat...

Sitä ihmettelen, kuten joku muukin täällä kommentoineista, että miksi näihin koirajalostusta käsitteleviin "asiaohjelmiin" otetaan niin äärimmäisen harvoin meitä kasvattajia mukaan. Tänä päivänä valtamediassa halutaan tehdä koirankasvatuksella ainoastaan sensaatiolööppejä, kuitenkin suurin osa meistä todellakin harrastaa koiria ja niiden kasvatusta erittäin vastuuntuntoisesti. V. 2005 Ylellä esitettiin kakkosella ns. keskusteluohjelma samaa aihetta liipaten eikä siinä ollut yhtään kasvattajaa keskustelemassa. Oli vain liuta ihmisiä, jotka jo lähtökohtaisesti suhtautuivat hyvin kriittisesti koko kasvatustoimintaan. Mukana oli mm. ulkomailta Suomeen rescue-koiria tuova henkilö, jolla ei kuitenkaan tuntunut olevan kovin realistista käsitystä koirien pidosta ja koulutuksesta käytännössä. Tällaista touhua en oikein ymmärrä; minusta kotimaassakin riittää aivan tarpeeksi pelastettavia...

Olen itse kasvattanut 15 vuotta ja valitettavasti polttanut linja- eli sukusiitoksen kanssa näppini käytännössä. Nykyään pyrin niin pitkälti pois tästä metodista kuin mahdollista, mutta mistäs nämäkin asiat uusi, vihreä ihminen voi tietää ja arvioida ketä "asiantuntijaa" pitäisi uskoa. Sukulaisten keskenään parittamista tehdään muissa eläinlajeissa edelleen ja mainostetaan tätä erityisesti tuotantoeläinpuolella.

Kennelliitto esitettiin ohjelmassa minusta juuri niin hampaattomana ja rahastusfirmana kuin mitä se 25 vuoden jäsenyyden perusteella minusta on. Helposti vetäydytään vastuusta, vältellään ristiriitoja & hankalia tilanteita, ei tiedoteta esim. eläinrääkkäystapauksista (varsinkin jos ovat menestyneitä kasvattajia) ja rahastetaan iloisesti todella moraalittomien, mutta puhdasrotuisten yhdistelmien rekkaroinneilla.

Näyttelyt ovat minusta kasvattajana mukava tapa saada palautetta yhden kasvatustyöni aspektin eli kasvattieni rakenteen arvioinnissa, mutta ne EIVÄT ole mikään itseisarvo. Jos SKL tuntisi todella huolta koirapopulaation terveydentilasta, voisi SKL proaktiivisesti ehdottaa avointa keskustelua jäsenjärjestöilleen ja kehottaa miettimään esim. saman kantarodun sisällä yhdistelmien sallimista vaikkapa 5-10 vuoden määräajaksi. Toisaalta, toimittaja olisi voinut tutustua SKL:n toimintatapoihin ja päätöksentekoon hieman tarkemmin ennen jutun tekoa, niin olisi saattanut keksiä vielä paljon kiperämpiä kysymyksiä...

Uskon ohjelman herättävän keskustelua entisestään, toivottavasti se on kuitenkin ratkaisu- eikä sensaatiohakuista. Kiitos siis hyvästä ohjelmasta, jota tosiaan voisi vaikka jatkaa keskustelulla TV2:ssa.

Hyvää talven jatkoa
Anne Backman

Minusta ohjelman kritiikki ääripäiden esille tuomisesta ja kunnollisten, rehellisten kasvattajien huomiotta jättämisestä on perusteetonta. Se koituu itse asiassa vain näiden ns. ”hyvien kasvattajien” onneksi. Mitä jos he olisvatkin todella olleet valokeilassa? ;)

Minulla ja perheelläni on ollut 8 koiraa neljästä eri rodusta. Viidestä edesmenneestä vain 2 voitiin nukuttaa lopulta yli 10 vuotiaana vanhuuden vaivojen uuvuttamana. Nykyisestä kolmesta yksi on kroonisesti ihosairas ja toinen tarvitsee tiukan erikoisruokavalion.

Nämä on KAIKKI ostettu niiltä vastuullisilta ja hyviltä kasvattajilta, jotka ovat allekirjoittaneet Kennelliiton sitoumukset suun paperit, myyneet pennut korkealaatuisina, hyvällä maineella, taustan meriitit kunnossa. Syy sairauksiin on kuitenkin löytynyt kussakin tapauksessa perimästä ja tehdyistä jalostusvalinnoista.

Immuunijärjestelmää heikentävää sukusiitosta ja näyttelyvetoista jalostusta harrastavat nimenomaan ja yhtälailla nämä ”hyvät kasvattajat”. Rotujärjestöissä juuri heitä löytyy jarruttamassa ja vastustamassa terveysnäkökohtien painottamista, kuten suosituksia sukusiitoksen välttämiseksi tai siitosurosten jälkeläismäärän rajoittamiseksi. Heitä on myös vastustamassa ja kimpaantumassa tieteellisten tutkimusten tuloksista jos ne edellyttäisivät heiltä mitään linjan muutosta. Näiden ”hyvien kasvattajien” kauppakirjoissakin löytyy vielä luvattoman usein pykäliä, jotka ovat kuluttajasuojalainvastaisia. Näistä ei joudu yleensä mitenkään tilille ja seuraamukset tästä tai muusta kasvattajan sitoumuksen laiminlyönnistä ovat Kennelliitossa mitättömät jos minkäänlaiset.

Tarvitaan uudenlaista tietoisuutta, arvoja ja käytännön toteutusta kasvatustyössä, jos koirien elinikää halutaan nostaa ja elämän laatua parantaa. ”Hyvät kasvattajat” osoittavat hyvyytensä parhaiten juuri sillä, että sallivat tämän keskustelun, osallistuvat mieluummin kuin torjuvat sen, ottavat onkeensa, ovat valmiita tekemään jotain rodun hyväksi eikä vain mollaamaan muita, syyttelemään julkista keskustelua sensaatiohakuisuudesta ja todistelemaan oman rotunsa ainutlaatuisuutta.

On pelkkää hymistelyä vakuuttaa, että kaikki on monissa roduissa kunnossa. KAIKISSA roduissa ON perinnöllisiä sairauksia. Tämä on tieteellinen tosiasia (ks www.koirangeenit.fi)

”Eikä sairaudet ole läheskään kaikkien rotujen ongelma. Katsoa sopii vaikka ryhmän 10, vinttikoirat” … tilastojahan tässä onkin luettu. Ne vakuutustilastojen huonomaassa päässä keikkuvat irlikset ja skotit ovat juuri kymppiryhmää. Ko. ryhmästä ainakin saluki näyttää myös olevan toiseksi kalleimmassa vakuutusryhmässä. Eikä niillä tosiaan ole lonkkavikoja, olet aivan oikeassa! Kas kun terveys on muutakin: immuunijärjestelmään liittyvät ongelmat kuten nuoruuden syövät, autoimmuunitaudit, allergiat ja sydänsairaudet esimerkiksi, luonne- ja käytösongelmista puhumattakaan

Keskustelun juuttuminen tai keskittyminen pelkästään kiistelyyn tarvittavista koiraroduista on halvaannuttavaa – mitä kukin olisi valmis tekemään sen nykyisen rotunsa tervehdyttämiseksi? Miten olisi ensin ongelmien myöntäminen sen sijaan, että todistelee, miten muilla on itse asiassa huonommin.

Kuluttajille, yleisölle, ostajille enemmän tietoa mitä voivat kysyä ja vaatia koiraa ostaessaan. Sisäsiitos ja matadorijalostus kuriin joka rodussa. Pentujen teettämiseen tulee vaikuttaa koko lähisuvun terveystilanne. Kasvattajille kovemmat vastuut perinnöllisisin sairauksiin sairastuneista kasvateista. Julkisia terveystutkimuksia enemmän siitoskoirien pentuesisarista, vanhemmista ja niiden sisarista.

Olen samaa mieltä monen muun kanssa, että ohjelma oli todella tarpeen. Aukaisi ainakin omat silmät asian suhteen. En ollut aikasemmin tajunnut kuinka huono tilanne oikein onkaan. Todella puhutteleva dokumentti. Olisi tosiaan saanut olla pidempikin. Ohjelma pisti kyllä pohtimaan, että minkä koiran sitä seuraavalla kerralla hankkii, kun sen aika tulee. Onneksi tällä hetkellä perheeseemme kuuluva beagle-tytteli on saanut ja saa elää terveellistä elämää.

Itse nautakarjankasvattajana oikaisen käsityksen, että nautojen jalostuksessa ei suosita missään nimessä sukusiitosta.

Mielestäni dokumentti oli hyvin kärjistäen tehty ja siinä jätettiin hyvin oleellisia seikkoja esittämättä, kuten ohjelmassa esiintyneen villakoiran paperittomuus! Tällaiset dokumentit edesauttavat mielestäni juuri tätä täysin vastuutonta pentutehtailua, jossa nämä ns. "kasvattajat" eivät välitä jalostukseen käyttämiensä koirien terveydestä yhtään mitään! Kaikkeen näkemäänsä ja kuulemaansa kannattaa ja pitää suhtautua terveellä järjellä myös kyseenalaistaen. On väärin, että tällaisilla tapauksilla mustamaalataan kunnollisten kasvattajien työtä. Seuraavaksi dokumentin aiheeksi ehdottaisinkin vastuutonta pentutehtailua! Erittäin mielelläni näkisin millaisen tuotoksen saatte siitä aikaan....Jään odottamaan sitä!

Kaikkeen näkemäänsä ja kuulemaansa kannttaa suhtautua terveellä järjellä ja kyseenalaistaen. Tässä dokumentissa oli vallitettavasti kärjistetty monia asioita. Dokumentin tekijät jättivät myös kertomatta varsin oleellisia asioita. Ohjelmassa esiintynyt sairas kääpiövillakoira oli juuri vastuuttomien ns. "kasvattajien" pentutehtailun tulos! Tällaiset dokumentit edistävät mielestäni juuri vastuutonta pentutehtailua, missä nimen omaan koiren terveydestä ei välitetä yhtään. On ikävää, että vastuulliset kasvattajat saavat huonon maineen tällaisten dokumenttien takia.

Seuraavaksi dokumentin aiheeksi ehdotankin "vastuutonta pentutehtailua" ja mitä se tekee rakkaille koirillemme...?! Mielelläni näkisin mitä saatte aikaan aiheesta, josta olisi hyvä kansan saada kuulla, sillä valitettavasti moni ns. tavallinen kansalainen ei tiedä tästä juuri mitään. Jään mielenkiinnolla odottamaan tuotostanne!

Kun olen hankkimassa rotukoiranpentua, mistä voin todella oikeasti tietää mistä saan hyvän pennun? Mistä tiedän, että se uros, jonka kasvattaja väittää olevan pentujen isä, todella on sitä? Mistä tiedän, ettei pentu ole sisäsiitoksen tuotos? Mistä voin tietää kuka on vastuuntuntoinen kasvattaja ja kuka vähemmän vastuuntuntoinen, kun kukaan ei oikeasti valvo tätä toimintaa?

Mielestäni, jos oikeasti rakastetaan koiria ja halutaan niiden parasta, niin pentujen tulisi olla ilmaisia. Tai pennusta voitaisiin maksaa ainoastaan eläinlääkärintarkastus-, madostus- ja rokotuskulut kuitteja vastaan. Tällöin ei kasvattaja teetä pentuja rahastus mielessä.

Miksi sekarotuiset koirat eivät ole samalla tavalla oikeutettuja kilpailuihin ja käyttökokeisiin kuin rotukoirat. Mikä sekarotuisista tekee yhtään sen huonomman?

Ohjelma oli todella hyvä. Ärtymystä se voi mielestäni herättää ainoastaan niissä henkilöissä, jotka ajavat jollakin tavalla omia etujaan, eivätkä koiran etuja. Kukaan ei voi kiistää, etteikö koirien perimän kaventumisesta ole syytä olla huolissaan, niin Suomessa kuin jo maailmanlaajuisestikin.

Ja kaikki ihmisen kehittelemät luonnottomat rodut pitäisi mielestäni todellakin täysin kieltää eläinsuojelun nimissä!!

Kuka voisi ottaa kasvattajat yhtään vakavasti, kun ei heillä ole mitään auktoriteettia. Kukaan ei varsinaisesti valvo heidän toimintaansa.

Maailma on epäoikeudenmukaisuutta täynnä.

Minun mielestäni koiran hankinta ei saa olla hetken mielijohteesta tapahtuvaa, vaan siihen on varattava huolella aikaa. Vastuullisen kasvattajan löydät kun TUTUSTUT (!!!) eri kasvattajiin näyttelyissä, kokeissa, kenneleissä ym. ym. Esim. kasvattajien nettisivuilta saat osviittaa ja sitten ei kun etsimään samanhenkistä, kenen kanssa ajatukset täsmää. Kerrot mitä pidät itse tärkeinä kriteereinä koirassa ja kysyt millaiset kasvattajan omat tavoitteet jalostuksessa ovat. Niin helppoa, mutta se vaatii perehtymistä myös SINULTA ITSELTÄSI! On olemassa myös KOIRANET-jalostustietojärjestelmä josta löydät runsaasti tietoja koirien terveydestä ja näyttely/koetuloksista. Koiranetistä näkyvät kasvattajan kasvattamat pentueet, joista näet myös sukusiitosprosentin. Sinne voi myös syöttää toisen mahdollisen vanhemman rek.nron josta näet mahd. pentueen sukusiitosprosentin. Eli kun olet löytänyt omasta mielestäsi hyvän kasvattajan voit kysellä tulevista yhdistelmistä ja vaikka tarkastaa koiranetistä mitä sukusiitosprosentti tulee olemaan! Ja jos et huolellisen tutustumisenkaan jälkeen luota kasvattajan yhdistelmään niin on olemassa myös dna-testi, jolla saa VARMAN tiedon vanhemmista....

Etkä varmaan voi olla tosissasi kun sanot, että pentujen pitäisi olla ilmaisia..! Suosittelen perehtymään vähän enemmän asiaan!

Ohjelmassa oli kyllä hyvääkin: kaikenlainen ääri-ilmiöiden tavoittelu on todella pahasta ja rotujen terveyteen on todella panostettava jatkossakin. Paljon hyvää on monien rotujen kohdalla saatu aikaan mm. terveydessä, mutta siitä ei toki dokumentissa mainittu.

Turhaa on taas vedota ja vesittä ohjelman tärkeä ja hyvä sanoma esim. tuohon kääpiovilliksen _mahdolliseen_ taustaan vedoten.

Rotujärjestöjen pentuvälityksenkin kautta voi ostaa pentuja, joilla voi ilmetä mitä vain vikoja, myös kuolettavia. Valiovanhemmista syntyneen koiran jalkojen hoitoon voi hyvin saada kulumaan jopa 4000 euroa. Olen sitä ollut itse todistamassa (2 suurt leikkausta, 5-6 muuta hoitokäyntiä, lukematon määrä käyntejä fysioterapiassa...).

Koiran taustaan takertuminen on taas hyväesimerkki epätoivoisesta takertumisesta keppihevosiin, jottei tarvitsis paneutua siihen, mitä rotujärjestöjen ja niihin kuuluvien kasvattajien vastuu on tästä syntyneestä tilanteesta.

Peräänkuulutan vastuunottoa muiden syyttelyn sijasta.

Kiitokset kaikille kävijöille sekä ohjelmaa ja kirjoitusta kommentoineille.

Koiraharrastuksessa olisi varmaan syytä kaikkien osapuolten ottaa lusikka kauniiseen käteen. Niin tavalliset koiranomistajat, kasvattajat, rotujärjestöjen aktiivit kuin eläinlääkärit ja Kennelliitossa työskentelevätkin voivat antaa oman panoksensa koirien tervehdyttämiseen.

Olen samaa mieltä Johanna K:n kanssa siitä, että roturisteytyksissä olisi edettävä varovasti. Risteytykset olisi tietenkin tehtävä niin, että ongelmia ei tulisi lisää, vaan ne päinvastoin vähenisivät. Tähän urakkaan tarvittaisiin niin genetiikan, eläinlääkinnän kuin koirankäyttäytymisenkin asiantuntijoita.

Johanna K:lle vielä: en väittänyt, että yli puolet roduista olisi sairaita. Sanoin ohjelmassa, että jalostuksen tuloksena suuri osa koirista on vakavasti sairaita. Kokonaisvaltaisen koiranjalostuksen tuki ry:n puheenjohtaja Riitta Liimatainen sanoi puolestaan, että ”kaikissa roduissa on ongelmia”.

”Pettynyt katsoja” ja ”Surullinen katsoja” ehdottivat ohjelmaa pentutehtailusta. Sekin olisi varmasti hyvä aihe, vaikka pentutehtailu ei lienekään ensisijainen syy koirien huonoon terveystilanteeseen. Perinnölliset sairaudet kun eivät katso, onko koiralla paperit vai ei. Pentutehtaissa saatetaan esimerkiksi käyttää muita kasvattajia enemmän sisäsiitosta, mutta, kuten Kennelliiton jalostustietojärjestelmästä selviää, hyvin useat näyttelyissäkin menestyneet rotukasvattajat käyttävät sisäsiitosta.

Se olisi jo iso askel, jos tavalliset kasvattajat olisivat avoimia ja vastuullisia, tuntisivat perinnöllisyyden perussääntöjä eivätkä harrastaisi sisäsiitosta eivätkä käyttäisi sairaita koiria jalostukseen!

Hannu

<p>Toimittaja antaa ilmi ett&auml; koiralle voi puhjeta perinn&ouml;llinen sairaus on sill&auml; paperit tai ei. Se on totta. Riippumatta my&ouml;s, onko se seka- tai puhdasrotuinen. Samoin mink&auml; tahansa rotuinen koira voi my&ouml;s sairastua mihin tahansa tavanomaiseen, ilman ett&auml; se heti on jotain ns jalostuksesta johtuvaa, perinn&ouml;llist&auml;, tai ns vastuuttuman kasvattajan jalanj&auml;ljist&auml; johtuvaa.</p>
<p>My&ouml;s samoin on totta, ett&auml; 'harvemmin' n&auml;ill&auml; tahallaan markkinointi- ja myyntitarkoituksessa helpon rahan k&auml;&auml;rimiseksi teetetyill&auml; sekarotuis- ja ei-rek puhdasrotupennuilla olisi edes ne rodunomaiset perustarkastukset teetettyn&auml;. Niit&auml;h&auml;n n&auml;et ei tarvitse teett&auml;&auml;, kun ei edes aio pentuetta rekisteripentueeksi - tai saa rekisteriin. Jostain tallin ylisilt&auml; teetetyt ns 'mukavahinko'-pennut harvoin ovat edes pennun el&auml;inl&auml;&auml;k&auml;rintarkastusta saaneet. Hyv&auml;n yst&auml;v&auml;ni pieni sekarotuinen omaa mm jo nuoresta epilepsian sek&auml; on ns polvivikainen - jolta polvi l&auml;htee paikaltaan. Samoin sill&auml; oli purentavika, jota piti korjata hampaita poistamalla. Vakuutan, ett&auml; se ei ole ns pilalle jalostettu rotukoira. Ihme kyll&auml; se on saanut hyv&auml;n, pysyv&auml;n kodin vaikka onkin sairas JA rakki. Monella sekarotuisella koiralla ei ole n&auml;in hyv&auml; tuuri.</p>
<p>Min&auml; en n&auml;e miten t&auml;llainen suora sekarotuisten ja rodunsekoitusten jalustalle nostaminen palvelee terveempien koirien jalostusta.</p>
<p>Tietysti jostain l&auml;hirodusta voitaisiin&nbsp; - tarvitessa ja harkinnalla - saada jalostusverta ongelman poistoon ja ennaltaehk&auml;isyyn. Ei siin&auml; mit&auml;&auml;n. Mutta itse en esim kannattaisi omiksi tuntemieni suomalaisten, lappalaisten rotujen risteytt&auml;mist&auml; ties mihin ulkomaisiin ja kaukaa kotoisin oleviin otuksiin, joissa on ties mit&auml; aivan vierasta vaikutetta suomalaiseen makuun&nbsp;- esim kelpieen, kuten olen kuullut jonkun heitt&auml;neen ehdotuksena. Itse pid&auml;n p&ouml;yristytt&auml;v&auml;n&auml;. Jos pakko jotain, joku ns samaan ryhm&auml;&auml;n kuuluvaa pohjoismaista pystykorvarotua. Meill&auml; harrastajilla on omat tunnepitoiset ep&auml;luulomme. Emme my&ouml;sk&auml;&auml;n tahdo rotujamme ns pilattavan tunnistamattomiksi ! Joskaan emme sairaitakaan tahdo - mutta jos tahdon kelpien, ostan sellaisen sitten suoraan ...</p>
<p>Onko se, ett&auml; puhutaan sekarotuisten olevan terveempi&auml;, vastuullista toimintaa ? Kuka ihme sen on tutkinut ja miss&auml; tarpeeksi perusteellisesti ? Onko asian v&auml;itt&auml;jill&auml; tullut mieleen se seikka, ett&auml; sekarotuinen yleens&auml;, keskim&auml;&auml;rin, monesti on&nbsp;maallista mammonaa ja rahalla ostettua arvostavan ihmisotuksen taholta saa sitten niin valitettavan usein eritt&auml;in negatiivisen kohtalon ? Niit&auml; kukaan ei ns terveystutki. Niit&auml; ei PEVISA- tutkita ennen jalostusta, toimittaja tiet&auml;nee mik&auml; on&nbsp;se on&nbsp;..&nbsp; Sekarotuinen pistet&auml;&auml;n multiin hyvin helposti, koska sill&auml; ei ole arvoa. Heti, kun sill&auml; on jotain. Kun siit&auml; ei ole viitsitty maksa, se ei ole mink&auml;&auml;n v&auml;&auml;rti.</p>
<p>Monenlaista kompaa on t&auml;ss&auml; eik&auml; se ole yhdell&auml; ohjelmalla selv&auml;, mutta pid&auml;n silti hyv&auml;n&auml;, ett&auml; asiasta keskustelua yritet&auml;&auml;n. Puolen tunnin ohjelmaan ei paljon mahdu .. valitettavasti ! Asiasta riitt&auml;isi vaikka miten paljon keskusteltavaa. Valitettavasti esim Kennelliitossa ei n&auml;y riitt&auml;v&auml;n halukkuutta asettua FCI:n kantaa vastaan: meill&auml; Koiramme-lehden yleis&ouml;nosastossa er&auml;skin ihminen kasvattaja kirjoitti asiasta syksyll&auml;. On turha polemisoida jos jos risteytett&auml;isiin, jos me emme sit&auml; voi tehd&auml; Kennelliiton ollessa kiltti kympin oppilas suhteessa FCI:hin. Meill&auml; ei tahdota tehd&auml; roturisteytyksi&auml; joita ei rodun alkuper&auml;maassa hyv&auml;ksytt&auml;isi.</p>
<p>T&auml;ss&auml; asiassa pit&auml;isi niin suuren m&auml;&auml;r&auml;n Kennelliiton j&auml;seni&auml; l&auml;hte&auml; liikkeelle, ett&auml; asia voisi muuttua ...</p>
<p>Mutta sekarotuisten teett&auml;minen rekisteritt&auml; sinne t&auml;nne mit&auml; tahansa tehden ja t&auml;llaisista tutkimattomien koirien pennuista s&auml;&auml;litt&auml; rahastaminen holtitta ei takaa mit&auml;&auml;n koirien extra terveytt&auml; suinkaan !</p>

Olen seurannut tätä koirien sairaustilannetta jo jonkin aikaa ja hankkinut tietoa mistä vain olen saanut. Näin ollen ohjelmassa ei ollut muuta varsinaista uutta kuin tuo cavojen tilanne.

On hienoa, että kissa (anteeksi koira) nostettiin pöydälle nyt kunnolla ja asiasta on alkanut mielestäni hyvin asiallinen keskustelu.

Vain siitä muistutan, että tilanne käyttökoirapuolella ei ole ihan niin hyvä kuin mitä ohjelmasta saattoi ymmärtää. Eli sairauksia on ja matadorisiitosta harrastetaan.
immi

Koiraongelmaan olisi helppo ratkaisu, kielletään liiton säännöissä sisäsiittoisuus rodunjalostuksessa.
Tässä tulee vain sellainen ongelma eteen, muutamien rotujen kanta on niin ohut että uusia pentuja ei kotimaisin voimin enää onnistuttaisi tekemään.

Sertit ova liitolle tärkein asia (=tulonlähde), ei koirien hyvinvointi.

Olen vienyt rakkaan perheen jäsenemme kaksi päivää sitten nukkumatin maille. Kyseessä oli kasvattajan myymä 9-kuukautinen saksanpaimenkoira narttu, jolla paljastui loppujen lopuksi heikko hermorakenne.

Nukutimme erityisimmän ystävämme eläinlääkärin arvioin jälkeen vain neljä vuotiaana, useiden erityistilanteiden jälkeen. Perhettämme kohtaan tyttönen oli mitä ihastuttavin, lukuunottamatta kroonista levottomuutta, erityisiä pelkoja ja piiloagressiivisuutta kaikkia toisia koiria kohtaan..

Jossain menee nyt pahasti vikaan! Eikö tähän mikään instanssi voi puuttua? Sukujuuret on tutkittava .. tiedän että olen aivan liian maatiainen näiden asioiden arvioija, mutta olen niin lohduton omien kokemusteni jälkeen... Syytön rakas ystävämme oli siihen miten hän maailmaan päätyi... Ja lohdutonta on se, että eläinlääkärin mukaan hermorakenne vikaisia koiria tuodaan nukutettavaksi jatkuvasti, meidän koira oli niistä vain yksi muiden joukossa...