Kateusjournalismia
Silloin tällöin kuulee joidenkin toimittajienkin paheksuvan tuloerojen selvittämistä ja rikkaiden verotietojen julkaisemista. Talouselämä-lehdestä taisin pari vuotta sitten lukea toimittajan nimittelevän marraskuun alkua ”kansallisiksi kateusviikoiksi”, koska silloin verokoneet aukeavat.
Tuloeroista puhuminen ei ole kateusjournalismia.
Tuloeroista pitää puhua, koska tällä hetkellä siihen on yksi erityinen ja kaksi yleistä syytä.
Erityinen syy on finanssikriisi. Erityisesti amerikkalaisessa keskustelussa finanssikuplan keskeisenä syynä pidetään tuloerojen kasvua eli rikkaiden rikastumista. Rahoitusmarkkinoilla palkat ja palkkiot sidottiin lyhytaikaisiin voittoihin. Tästä tuli mahtava kannustin kasvattaa finanssikuplaa hyvin riskipitoisilla operaatioilla.
MOT:n haastattelema Robert M. Solow, taloustieteen nobelisti vuodelta 1987, näkee yhteyden rikkaiden rikastumisen ja finanssikuplan kasvattamisen välillä hyvin selvänä:
”Rahoitusalalla tulot saattoivat kasvaa hyvin suuriksi, koska tulot riippuvat finanssikuplan koosta. Kun kupla kasvaa, palkkiotkin kasvavat.”
Center for American Progress -tutkimuslaitoksen ekonomisti Heather Boushey puolestaan muistuttaa MOT:n haastattelussa, että vastaava tulojen kasaantuminen kaikkein rikkaimmille koettiin Yhdysvalloissa 1920-luvun lopulla, juuri ennen suurta lamakautta:
”Ei ole sattumaa, että maamme historian suurimmat tuloerojen kasvun jaksot päättyivät historian pahimpiin talouskriiseihin, jotka molemmat aiheutuivat rahoitusalan kriiseistä.”
Ja sitten ne yleiset syyt.
Englantilainen tutkijaryhmä Richard Wilkinsonin ja Kate Pickettin johdolla kokosi kattavan selvityksen eri maiden yhteiskunnallisista ja sosiaalisista oloista sekä tuloeroista. Siinä koottiin yhteen kansainvälisiä vertailuja koulutuksesta, turvallisuudesta ja terveydentilasta eri maissa. Yhteys tuloeroihin oli selvä: mitä pienemmät tuloerot, sitä vähemmän ongelmia – ja päinvastoin.
The Economist -lehti totesi, että tutkimuksen aineiston todistusvoimaa on vaikea kiistää.
Ja tämä kannattanee kateusviikoista puhuvienkin huomata: Pienten tuloerojen maissa kaikki kansalaiset voivat paremmin, eivät pelkästään köyhät.
Tutkimus on julkaistu kirjana "The Spirit Level. Why More Equal Societies Almost Always Do Better”; ainestoon voi tututustua myös netissä.
Meillä sanotaan helposti, että talouskasvuun kuuluu tuloerojen kasvaminen. Valtiovarainministerit viljelevät tätä käsitystä auliisti ja siitä todistaa usein myös Björn Wahlroos: ”Yleensä taloudessa ei mene hyvin, elleivät tuloerot kasva.” (Prima 8/2007)
Solow sai taloustieteen Nobel-palkinnon juuri talouskasvua käsittelevistä tutkimuksistaan. Saattaa siis olla, että hän on tällä alueella parempi asiantuntija kuin ”Nalle” konsanaan.
Solow korostaa, että pitkän aikavälin talouskasvun tärkeimmät tekijät ovat väestö, pääomien kasvu investointeja varten ja tekniset innovaatiot.
”Talouskasvun ja tuloerojen välillä ei ole oikeastaan mitään yhteyttä,” Solow sanoo. Talouden kasvu ei siis edellytä tuloerojen kasvua, vaikka usein niin väitetään.
Ekonomistit eli kansantaloustieteilijät tunnetaan yleensä ”toisaalta – toisaalta” -tutkijoina, koska talouskehityksellä usein on sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia. Tästä syystähän USA:n presidentti Truman aikoinaan puuskahti: ”Tuokaa minulle yksikätinen ekonomisti!”, kun hän kyllästyi taloustutkijoiden ”on the other hand” -arvioihin.
Tuloerojen ja talouskasvun suhteesta Solow on ekonomistiksi harvinaisen ”yksikätinen”:
”Talouskasvu voi johtaa eriarvoisuuteen, jos me annamme niin tapahtua. Talouskasvu luo suuria varallisuuksia, ja jos julkinen valta sallii sen keskittyä harvoihin käsiin, niin se johtaa eriarvoisuuteen. Mutta jos julkinen valta verotuksen, koulutuksen ja muiden toimien avulla vastustaa eriarvoisuuden kasvua, talouskasvun ei tarvitse johtaa eriarvoisuuteen lainkaan.”
15 kommenttia
Ma 24.08.2009 @ 22:25
Ainakin 3/4 nykyhallituksen puolueista on täysin sitä mieltä, että talouskasvuun kuuluu tuloerokuilun kasvattaminen. Sen päätökset ovat osoittaneet. Viherpiipertäjistä en ole aivan varma.
Ti 25.08.2009 @ 09:50
Kun puhutaan verohelpotuksista rikkaille on hyvä hieman perehtyä verotuksen rakenteeseen.
Suomessahan keskiluokan verotus on olellista, pienituloiset maksavat hyvin vähän ja rikkaita on niin vähän ettei korkeallakaan veroprosentilla saada kerättyä merkittävää osuutta kokonaisveroista.
Yhdysvalloissa keskiluokkakin maksaa hyvin matalia veroja, ja suurituloisilta kerätyt verot muodostavat merkittävän osan verokertymästä.
Ti 25.08.2009 @ 11:06
Kun puhutaan verohelpotuksista rikkaille on hyvä hieman perehtyä verotuksen rakenteeseen.
Suomessahan keskiluokan verotus on olellista, pienituloiset maksavat hyvin vähän ja rikkaita on niin vähän ettei korkeallakaan veroprosentilla saada kerättyä merkittävää osuutta kokonaisveroista.
Yhdysvalloissa keskiluokkakin maksaa hyvin matalia veroja, ja suurituloisilta kerätyt verot muodostavat merkittävän osan verokertymästä.
Talouskriisikin vaan hyödyttää rikkaita. Kun tavalliset pulliaiset joutuvat työttömiksi tms ja siten menettävät omaisuuttaan, kun eivät kykene enää lainojaan hoitamaan ja omaisuuden arvo on lisäksi alentunut, ostavat rikkaat halvalla heidän kämppnsä + mökkinsä. Köyhälle jää vielä usein velkaa, vaikka omaisuus on mennyt pilkkahinnalla ja rikkaan pääoma vaan kasvaa, heillähän on varaa odottaa taas arvonnousua.
Ti 25.08.2009 @ 12:40
Hieno ohjelma! Tämäkin on ehkä rikka rokassa lisäämään ihmisten poliittista tietoisuutta.
Ti 25.08.2009 @ 14:28
Tulojen mahollisimman tasainen jakautuminen on pitkällä tähtäimellä kaikkien etu. Elämä on joukkuelaji.
Ti 25.08.2009 @ 14:31
Tulojen mahollisimman tasainen jakautuminen on pitkällä tähtäimellä kaikkien etu. Elämä on joukkuelaji.
"Mahollisen" tasaistakin jakautuminen tietysti voi olla, mutta "mahdollisimman" tasaiseen jakautumiseen ilman näppisvirheitä pyrkikäämme.
Ti 25.08.2009 @ 16:05
Asiallinen ohjelma. Amerikkaa ei toki voida yksi-yhteen verrata Suomeen, mutta eipä kait Suomea turhaan sanota Euroopan amerikkalaistuneimmaksi maaksi.
Nyt voimme taas mielenkiinnolla jännnittää koska MOT nähdään ruudussa seuraavan kerran, eli pannaa lienee ohjelmalla luvassa kun noin röyhkeästi on julkisuuden henkilöitä lainattu. Ei liene ensimmäinen kerta?
Ti 25.08.2009 @ 19:17
Kiitos tuoreimmasta motista. Sitä tässä vain ihmettelee miten yksi yhteen me täällä pienemmistä mittakaavoista kuljemmekaan. Ja nyt tuntuu vielä siltä, että olemme yhteiskuntapolitiikassa jämähtäneet ja taantuneet, kun amerikkalaisetkin pyristelevät parempaan.
Mitä tulee nimittelyyn kateusjournalismista niin minun mielestäni sellaiset toimittajat eivät ansaitse journalistin ammattinimikettä, jotka eivät ymmärrä mitkä tekijät vaarantavat yhteiskuntarauhaa.
Juuri nyt Suomen "ilmatilassa" on useita risteäviä ohjuksia, jotka voivat vaarallisesti törmätä.
Ylen ajankohtaistoimituksille kriittistä jatkoa.
Ke 26.08.2009 @ 23:37
Maailmanluokan journalismia
Kiitos hienosta ohjelmasta T-E Heino. Samaa asioiden kyseenalaistamista toivoisi esim A-plussan toimittajilta. Ohjelmassa vierailee toisensa perään talouselämän ja politiikan vaikuttajia, jotka ajavat esim. juuri tuloerojen kasvattamista. Heitä ei toimittaja koskaan pane koville suorassa lähetyksessä, vaan antaa heidän suoltaa talousjargonia, joka ei kestä lähempää tarkastelua. Mahdollisimman tasainen tulonjako takaa paitsi yhteiskuntarauhan, niin se myös luo terveemmän talouden.
To 27.08.2009 @ 13:00
Mikähän on kaiken kaikkiaan yhteiskunnan ja valtion tehtävä? onko näin, että mummo Katariinan pihalle sataa kaikille yhteistä vettä Yli-Iissä ja vesi hiljalleen liruu IIjokeen ja sieltä sitten voimalaitokseen. No kuka siitä hyödyn kerää, vain voimayhtiöt ja niiden omistajat, vaikka alunperin lähes kaikki sähköntuotannon raaka-aineet ovat olleen maailman kansalaisten yhteistä omaisuutta. Oisko meidän valtion omistajapolitiikassa jotain mätää, kun sotien jälkeen yhteiseksi omaisuudeksi rakennettu teollisuus on hiljalleen myyty (halavalla) yksityisille ja näin mahdollistettu eriarvoinen kehitys! Voisko valtion ja yhteiskunnan tehtävä olla sellainen, että hyvinvointi jakautuisi tasaisemmin ja luontoa ryöväämättä?
To 27.08.2009 @ 22:21
Kateusjournalismia... kateutta ja journalismia?
Tuloerojen selvittäminen on journalismia ja rikkaiden verotietojen julkaiseminen aiheuttaa kateutta... Ensimmäinen on tuiki tärkeää, jälkimmäinen on pöyristyttävää ja turhaa - eikä edes journalismia.
Ma 31.08.2009 @ 20:53
Taisi jäädä toimittajilta analysoimatta pääomatulojen euroomääräinen kertymä?
Verouudustuksen tarkoitus oli kai estää näiden tulojen maasta pako. Ketään ei taida
kiinnostaa analyysi siitä, mitä olisi tapahtunut, jos verouudistusta ei olisi tehty?
Koettakaa nyt tehdä tästä asiasta myös tutkimus, vai eikö toimittajien rohkeus riitä
Kekkoslovakian ylessä?
Ti 01.09.2009 @ 13:23
Ei mitään uutta, historiaa lukiessa aina rauhan aikana rikkaat keksivät keinoja, jolla haalia varallisuutta. On- noitavainoja, -rotuvainoja," maailmaa pelastetaan milloin milläkin verolla tai sotatoimella ". Mutta mitä linnoja ns.rikkaat jaksavat rahoillaan rakentaa???
To 03.09.2009 @ 20:37
"Kateus" lienee kaikkein väärinkäytetyin sana - varsinkin Suomen joukkotiedotuksessa.
Ei eriarvoisuuden paheksunta ole "kateutta".
Takavuosilta on jäänyt mieleen erään korkeasti arvostetun "tohtorin" paljastuminen valetohtoriksi. Miehen tuolloinen puoliso sanoi iltalehden toimittajalle: "Ihmiset ovat vain kateellisia."
Roskalehdistö rakastaa termiä.
Mutta hetkinen:
Tarkoitetaanko esimerkiksi, että kaikki "haluaisimme" olla valetohtoreita?
Ma 07.09.2009 @ 21:13
Haluaisin vielä ymmärtää kuinka on päästy ohjelmassa esitettyyn tulkintaan, että tuloerojen kasvu on syypää talouden taantumaan. Ohjelmassa esitettiin kuinka tuloerot ovat kasvaneet USAssa nousukauden aikana, ja kuinka heti nousukauden jälkeen alkoi laskukausi. Riittääkö tämä tarkastelu osoittamaan, että tuloerojen kasvu aiheuttaa laman?
Ohjelmassa ei käsitelty muita taloudellisia mittareita, kuten esimerkiksi yritysten liikevaihtoa, työllisyysastetta tai vaikkapa valtion verotulojen kertymää. Ymmärtääkseni kaikki nämä kaikki kasvavat suotuistasti nousukaudella, joten samankaltaisella päättelyllä voitaisiin päästä tulkintoihin, että "yritysten liikevaihdon kasvu aiheuttaa taloudellisen taantuman", tai "työllisyysasteen kasvu aiheuttaa taloudellisen taantuman", tai jopa "valtion verotulojen kasvu aiheuttaa taloudellisen taantuman." Oikein päätelty, mutta vääristä lähtökohdista, siis.
Sain ohjelmasta vaikutelman, että Timo-Erkki Heino on ottanut lähtökohdakseen tulkinnan, ja käynyt sitten etsimään dataa ja vaikutusvaltaisia henkilöitä, jotka vahvistavat sen. Ja kun etsii, löytyyhän niitä. Väitän, että pienellä (paljon paljon pienemmällä) vaivalla löytyisi dataa ja vaikutusvaltaisia henkilöitä, jotka kumoavat Heinon tulkinnan. Kuulisin mielelläni vastaväitteenne, olkaa hyvä.
Entäpä sitten laman vaikutus tuloeroihin? Ehkäpä jostakin löytyy käppyrä, joka osoittaa tuloerojen olevan pienimmillään juuri laman syvimmässä pohjassa. Hyviä syitä voisivat olla esimerkiksi yritysten tulosten pienenemisestä johtuvat myyjien ja johtajien bonusten leikkaukset. Onko siis niin, että yhteiskunta on onnellisimmillaan laman aikana, jolloin tuloerot ovat pienimmillään? Heinon ohjelma ei antanut arvoa muille talouden parametreille, joten ehkäpä tässäkään autuudessa ei ole mitään väliä kuinka yritysten liikevaihdot, työllisyysaste, tai vaikkapa valtion verotulot kutistuvat. Ja ehkä tästä päästään uuteen upeaan tulkintaan, jonka data ja vaikutusvaltaiset ihmiset auliisti vahvistavat: koska laskukauden jälkeen alkaa nousukausi, sen saa aikaan pienet tuloerot. MOT.