Kapitalismin puolustus

Johdannaisilla rakennettujen indeksilainojen matemaattinen rakenne on maallikolle mahdollinen selvittää. Allaolevien johdannaisten hinnat ovat Bloomberg järjestelmästä. Kuluttaja jolle myydään johdannaistuote on samassa asemassa kuin sijoittaja, joka ostaisi pörssiosakkeita ilman noteeraustietoja. Pankki / struktuurin rakentaja on insider suhteessa struktuurin kohderyhmään. Valinta on tietoinen, tarkoitus ottaa rahat pois. Struktuurin rakentaja on myös insider suhteessa koko pankin jakeluverkkoon.

KiitosYle/Mot jälleen kerran! Pankkityö on tänäpäivänä juuri tätä. Enempää en uskalla kirjoittaa.....

Ministeri Kiviniemen ja edustaja Skinnarin puheet ohjelmassa olivat sitä ihteänsä, kun kyse oli vahinkoa jo kärsineiden ihmisten asemasta. Tutkitaan, selvitetään, ettei enää vastaavaa... höpönlöpöä. Ei mitään apua akuuttiin tilanteseen.

Finanssivalvonnan tyyppi vastasi sen, mitä karkuun lähtenyt esimies oli käskenyt. Ei mitään vastausta varsinaisiin kysymyksin.
Pankkien valvonnalta vietiin syömähammas heti systeemiä perustettaessa: rahoitustarkastuksen menot säädettiin veloitettavaksi niiltä, joita tarkastetaan. Voi hyvä sylvi!
Nykyinen finanssivalvonta perustuu samalle rahoitusrakenteelle - valvottavat maksavat valvonnan kustannukset eli siis valvojien palkat.
Jokainen voi käsittää, miten kuluttajalähtöistä on valvonta, jonka rahoittavat nämä valvottavat. Korruptiosta ei kuitenkaan ole kyse, eihän.

mielenkiintonen ohjelma joka on käsittämättömän kevyellä pohjalla liikenteellä. Mermaid lainojen rakennetta ei voitu kuvata kunnolla vaikka se on aivan helppoa ja ontuvassa yrityksessä puhuttiin suorastaan palturia. Hävettää toimittajan puolesta joka ei ole viitsinyt asiaan paneutua pintaa syvemmälle. Miksi mermaid lainat on nyt otettu vainon alle vaikka samalla lailla ihmiset ovat rahojaan hävinneet esimerkiksi Kaupthingin joukkovelkakirjalainoissa, osakerahastoissa jne sijoitustuotteissa.

"Isojen poikien" kuvioista (erityisesti johdannaispuolella) varsin tarkka ja kyyninen ajankuva löytyy kirjasta

Satyajit Das, "Traders, Guns & Money: Knowns and Unknowns in the Dazzling World of Derivatives", FT Press, 2006.

Lämpimästi suositellaan.

Taitaapa katketa pitkäaikainen asiakkuussuhteeni nyt Nordeaan. Ohjelma katkaisi selkärangan, vaikka sitähän juuri ei tunnu Nordealla enää olevankaan. Johtajien kannattaisi ahneuden huumassaan muistaa kohdella työntekijöitään ja asiakkaitaan hyvin. Jos näin ei tee, se vasta tuleekin kalliiksi! Niinpä taitaa nyt käydä tässäkin tilanteessa. Säälittää rahansa menettäneet liian hyväuskoiset asiakkaat sekä rivityöntekijät, jotka joutuvat venymään ja nielemään kaiken p:n mitä johtajat keksivät.

Hyvä ohjelma ! Suuret kiitokset toimitukselle sinnikkäästä työstä oikeudenmukaisuuden puolesta. Itse kuulun Merenneidon uhreihin ja samalla tutulla kaavalla; kiire, painostus, ei esitteitä ollenkaan jne. Menetin useita kymmeniä tuhansia. Vastapelurina ei ollut rivipankkitäti vaan paikallinen Private Bankingin aluejohtaja, jonka riskiprofiilikartoituksen mukaan olisi pitänyt tietää riskiprofiilini olevan matala ja sijoitusasiantuntemukseni heikko. Kaiken tyhmyyteni joukossa olen vielä maksanut heille varallisuuteni "hoidosta" suuren summan vuosittain. Nyt aion ottaa yhteyttä Keskusrikospoliisiin tai vastaavaan tahoon, joka oikeasti tutkii petoksia. Se lienee meidän veronmaksajien oikeus. MOT-Nordea osaa kolme odotellessa...

Tosi hyvä ohjelma ajankohtaisesta aiheesta! Luottamusta sijoitusneuvontaan on nyt käytännössä kokeiltu isossa mitassa. Myyjä ei ymmärtänyt mitä myi eikä ostaja ymmärtänyt mitä osti. Käsittääkseni isolla organisaatiolla on suurempi vastuu kuin muodollisesti juridinen minimi. Sen perusteella moni sijoittaja on suosinut pankkien tarjoamia tuotteita (aiheetta). Tarinan opetus taitaa olla että kannattaa pysyä suorissa osake yms sijoituksissa jotka vielä ymmärtää - talletuksetkaan eivät lyhyellä aikavälillä ole tyhmiä!

"mielenkiintonen ohjelma joka on käsittämättömän kevyellä pohjalla liikenteellä. Mermaid lainojen rakennetta ei voitu kuvata kunnolla vaikka se on aivan helppoa ja ontuvassa yrityksessä puhuttiin suorastaan palturia. Hävettää toimittajan puolesta joka ei ole viitsinyt asiaan paneutua pintaa syvemmälle. Miksi mermaid lainat on nyt otettu vainon alle vaikka samalla lailla ihmiset ovat rahojaan hävinneet esimerkiksi Kaupthingin joukkovelkakirjalainoissa, osakerahastoissa jne sijoitustuotteissa.

- Asiantuntija"

Samaa mieltä. Jos toimittaja haluaa todella puristaa vastapuolta sieltä mistä sattuu, on syytä tehdä kotiläksyt paremmin. Näitä kotimaisia finanssipalvelu-pikkunilkkejä ja mukamas valvovia viranomaisia olisi varmaankin tarkoituksenmukaista hieman laajemmalti käyttää häpeäpaalussa, josko vältettäisiin isommat kuprut sitten tuonnempana.

Jos oikein muistan, osa näistä neitokaisista tuotiin markkinoille vasta 2008 keväällä, jolloin kuka tahansa alan ammattilaiseksi itseään kutsuva kyllä tiesi mitä tuulettimeen on CDS-puolella todennäköisesti tulossa. En tunne Nordean johdannaistiskiä lähemmin, mutta varovaisena epäilyksenä voisi esittää, että tässä mahdollisesti suljettiin pankin omia riskialttiiksi arvioituja CDS-positioita nk. tuulipukuluukun kautta, koska ammattilaisille ei olisi juuri ollut toivoa neitojen sisälmyksiä luukuttaa.

Esimerkiksi islantilaispankkien laukeamisessa CDS-vastapuolena on ollut nimellisesti Nordea Bank Finland Plc, mutta käytännössä työmursut ovat olleet Tanskan pään "Complex Derivatives"-tiskiltä:

www.isda.org/2008icelandcdsprot/icelandpdf/Nordea.pdf

Pienellä kaivelulla varmasti selviää enemmänkin.

Suurinpiirtein kaikilla pankeilla on nykyisin kyttäysjärjestelmä, jossa muutamien päivien lyhennysmyöhästymiset pudottavat asiakkaan paarialuokkaan uuden lainan haussa. Ne myös ostavat eri kyttäyspalveluntuottajilta ihmisten yleistä laskunmaksukäyttäytymistä koskevia tietoja. Uusikin asiakas joutuu paarialuokkaan luoton haussa, jos hänellä on pankin muualta ostamissa kyttäysrekistereissä myöhästymisiä laskujen maksamisessa.

Pankit perustelevat tätä sillä, että ne haluavat seuloa rehelliset ja tunnolliset asiakkaat epärehellisistä ja vastuuttomista. "Jos tuo asiaksa maksaa muualla laskut myöhässä, niin hän hoitaa todennäköisesti meidänkin myöntämiemme lainojen lyhennyksiä leväperäisesti".

Jos ja kun tulee seuraava pankkikriisi, jossa suomalaisia pankkeja autetaan itse aiheuttamistaan ongelmista kuiville, niin valtiovallan valvontaviranomaiset voisivat rakentaa edelliä kuvattujen järjestelmien kaltaisen pankkien oman käyttäytymisen kyttäysjärjestelmän. Jos pankin on todettu tomineen sijoitusneuvonnassaan asiakkaita - tavallisia pankkien pelastusoperaatoiden maksumiehiksi joutuvia veronmaksajia - kohtaan leväperäisesti ja vastuuttomasti, se joutuisi kylmästi ja vääjäämättömästi b- tai c-luokkaan yhteiskunnan tarjoaman pelastavan tuen saamisessa.

Itsesääntely toimii niin kauan kuin siihen luotetaan ja sitä tekevät ihmiset, joihin luotetaan. Tämän luottamuksen aika on tämän finanssikriisin myötä ohi. Eurooppa tulee ottamaan jenkkejä tiukemman otteen regulaatiossa ja konrollissa. Siksi itsesääntelyorgaatioiden "hautajaisia" voidaan alkaa viettämään. Luottamus säilyy, jos sitä käytetään oikein. Nyt ei niin ole toimittu. Myös Finanssivalvonta on tietyntyyppinen itsesääntelyelin (viranomaisstatuksella), mutta alan maksama sekin.

Käsitykseni mukaan Nordean asiakkaidensa talletusten "kähmintä" on perua Meritan ajoilta, jolloin mainostettiin mm. 10 vuoden sijoituksina hyvin korkoa tuottavina Selekta-sijoituksia, jossa sen aikainen Merita peri heti sijoitushetken alussa sijoitukseen liittyvät kulut koko kymmenen vuoden ajanjaksolta päältä pois ja loppu jäi kasvamaan korka korolle. Asikas sai tiliotteen sijoituksensa tilanteesta vuosittain.
... mutta, jos sijoittaja sattui kuolemaan kesken sopimuskauden, peri Nordea sopimuksen mukaisesti vuosien myötä kertyneistä varoista 5% päältä pois ja maksoi jäljelle jääneen summan perillisille henkivakuutuskorvauksena.
Sijoitus oli täten ollut aina asikkaan kuolemaan saakka asiakkaan omaa, mutta välittömästi kuoleman jälkeen kertynyt sijoitus ei enää kuulunut pesän varoihin, vaikka oli sijoitettukin kertasijoituksena pankin tileille 10 vuodeksi.
Palautus verotettiin, heti ensi eurosta lähtien, perillisiltä yksinomaan pääomatulona .
Kysymyksiä ?
Olivatko pankin asiakkaalle maksamat korot pankiille menoja ?
Oliko koko edesmenneen asiakkaan säästö kokonaisuudessaan menoa kun se palautettiin henkivakuutuskorvauksena perillisille ?
On myös syytä kysyä ?
Onko moinen mahdollista muutoin, kuin että toiminta tapahtuu niin verottajan, poliisin kuin myös muiden asiaan liittyvien viranomaisten suojeluksessa ?

Selvää, lämmintä lopputuotetta.
Kompetenssittomien ei kannattaisi lähteä ruotimaan riskisijoittajien katumisia.
Eikä toimittajien saisi päästää luvanmaksajien rahoilla YLEä valituskanavaksi.
Todella tervettä, että ohjelmasta kieltäytyjiä oli paljon.
YLEN maine ei ole kovin hääppöinen näissä asioissa.
Kiitos myös Nordealle kieltäytymisestä.

Viesti: Kiitoksia Mot:lle merenneito-ohjelmasta. Olen yksi Nordean
huijauksen uhreista. Menetin koko perintöni näissä merenneidoissa.Olen
aivan tavallinen palkkatyöläinen ja kun sain perintönä tililleni
jonkin verran rahaa, niin jo muutaman viikon kuluttua Nordeasta soitettiin
minulle ja ehdotettiin, että tulisin Nordean yksityispankin asiakkaaksi.
Minä hullu suostuin ja siellä Juha Salo niminen finninenäinen
liituviirupukuinen pojanplanttu väen väkisin myi minulle noita kirottuja
merenneitoja. Painotin koko ajan, että minulle sijoittamisessa kaikkein
tärkeintä on, että pääoma on turvattu. Tämä sijoitusasiantuntia
väitti, että nämä merrimaidit ovat lähes yhtä varmoja sijoituksia
kuin pankkitalletukset. Hän väitti, että jos nämä yritykset, jotka
olivat tässä merrimaidissa kaatuisivat kaatuisivat myös kaikki suuret
pankit. Minä onneton uskoin tätä "sijoitusjohtajaa" ja menetin
todennäköisesti 55 000 €. Tämä rahasumma on minulle tosi suuri. En
pysty eliniässäni säästämään tälläistä summaa. Siinnä meni
parempiin suihin säästeliäästi eläneiden vanhempien elinikänään
säästämänsä varat, jotka perin ja menetin. Kyllä suoraan sanoen
vituttaa kun en ostanut rahoilla vaikka kunnon autoa vaan ajattelin, että
säästän pahan päivän varalle ja lapselleni. Nyt kun olen yrittänyt
ottaa yhteyttä Nordeaan tiedustellakseni rahojeni kohtaloa niin ei
minulle edes vastata puhelimeen. En voi muuta sanoa kuin vihani Nordeaa
kohtaan on mittaamaton.

Palautteeni saa julkistaa.

Onko tässä kyse Arpopaperimarkkinalain 5. luvun "Markkinoiden väärinkäyttöä koskevat säännökset" alaisesta toiminnasta ?

Hei,

hyvä juttu, tavallisen ihmisen asialla. Kannattaisi katsoa myös muiden pankkien ns osakeindeksilainoja. Näissä esitetään hurjia tuottoja 8-9 % jos kaikki osakkeet säilyttävät arvonsa. Jos yksikin osake laskee, niin tuotto on esim 0,2 % tai 0 %. Eikös tämäkin ole vedättämistä, ei sentään yhtä röyhkeää kuin ohjelmassa esitetty. Pankeillehan tässä ihmiset töitä pääosin tekevät, tavalla tai toisella..

Onkohan nordealla tälläkin hetkellä myynissä vastaavia
virityksiä mitä lie nämä euribor indeksi lainat joita se on syksyn kuluessa kaupannut

Jos tuote ei ollut sijoittajille hyvä sijoitus, niin ainakin Nordean 'pojille' Mermaid oli tuottoisa.
Mikko Ayub, joka esiintyi sarjan ensimmäisessä osassa tienasi verotietojen mukaan vuonna 2008 680.000 Euroa.
Mitä lie tienannut aikaisempina vuosina?

Syksyllä 2008 Nordea "lukitsi" nämä puheena olleet tuotteensa, eikä sijoittaja voinut myydä niitä verkossa kuten muita Nordean tuotteita ja siis omaa omaisuuttaan.
Seuraavan vuoden puolella lähetetään tyly kirje, jossa todetaan että kaikki meni, unohtakaa koko asia.
En kykene unohtamaan. Missä anteeksipyynnöt, paremmat analyysit tai hyvitysratkaisut. En usko että Nordea menetti ne 35.000 euroa, jotka minä menetin pitkään sen jälkeen jatkuneiden salkunhoitomaksujen lisäksi. Niitä perittiin 15 euroa kuukaudessa kun minulla oli arvopapereita 5 euron edestä!
Tiedän että raha puhuu ja sanoo tässäkin viimeisen sanan, mutta haluaisin tehdä voitavani saadakseni hyvityksen, jollaiseksi aluksi riittää että Nordea myöntää myyneensä vastuuttomasti ja kalliilla ilmaa ja josta se on saanut hyötyä vaikkei asiakkaalle jäänyt euroakaan.

Ahab

tuntuu oudolta jos nordeassa ei tiedetä mitä muutama neropatti touhuaa jos porukka on henkilökohtaisesti suunnitellut meren neito osakeannin eikö heitä vastaan voi tehdä rikos ilmoitusta petoksesta.pankkia ja asiakkaita vastaan,ja mikä ennakko tapaus sielä tanskassa oli jossa pankki joutui palauttamaan rahat asiakkaille oliko se vastaavan lainen vai mitä se oli....

Kenen tahansa toimijan myyntipuheita kuunnellessa on kysyttävä, voiko kaupan tai sopimuksen yhteydessä menettää rahojaan ja mikä on pahimmassa tapauksessa menetettyjen rahojen suuruus euromääräisesti.

Sama koskee rahapelejä. Pelaajan on etukäteen päätettävä, millaisen riskin haluaa ottaa ja pystyy kantamaan.

On helppoa pyytää kaikki sovitut asiat kirjallisesti paperille ja samalla tallentaa käydyt keskustelut avoimesti. Äänitallentimen saa halvimmillaan alle 50 eurolla.

Yksikään pankki/vakuutusyhtiö/viranomainen/myyjä ei ole kieltäytynyt, kun olen laittanut tallentimen pöydälle ja kertonut tallentavani kaikki keskustelut, jotta asioiden mahdollinen selvittäminen jälkikäteenkin sujuisi helposti.

Tack för att ni vågade visa programmet om nordea och finansgubbarna.
När Nordea placerade mina pengar med bl.a hjälp av avtal Nordea SJÄLVA undertecknat vägrade Finansinspektionen svara på mina frågor
Bankbranschens Kundrådgivning svarade att de beslutat att inte ge beslut i ärendet.
Försäkringsinspektionen svarade att det inte var bankens sätt att själva skriva och underteckna avtal som gjorde att jag förlorade pengarna utan det var istället nedgången på marknaden
Konsumentklagonämnden ansåg att banken är ersättningsskylldig på grund av sina felaktigheter men OM jag hade gjort på annat sätt så hade banken ej behövt följa lagen och DÄRFÖR är banken inte ersättningskylldig,
Justitieombudsmannen svarade att det inte finns något hinder att inte finansinpektionen kan svara till mej men att finansinpektionen själva får avgöra om de vill svara.
SÅ VEM BESTÄMMER I DETTA LAND?

Hyvä ohjelma, mutta itseäni potutti se, että toimittaja ei "laiskuuttaan" selvittänyt mihin rahat oikeasti hävisivät. Asia on loppupeleissä varsin yksinkertainen.

En tiedä oliko syynä se, että kukaan Nordean henkilökunnasta ei kameran edessä suostunut asiaa selkokielisesti selvittämään. Nyt tyydyttiin vain kertomaan "vedonlyönnistä", jossa pankki otti siivun ja sen jälkeen hävisi asiakkaiden rahat.

Lainathan rakennettiin niin, että asiakkaiden varoja vastaan myytiin kolmannelle osapuolelle vakuutus yrityslainojen luottohäiriöitä vastaan (Credit Default Swap). Tästä hyvästä asiakkaat saivat kiinteän korvauksen, joka oli sitten esim. 7 %. Tästä syntyi kiinteä tuotto asiakkaille. Jos luottohäiriöitä ei olisi syntynyt olisivat asiakkaat saaneet rahansa takaisin eräpäivänä kiintän korvauksen kera.

Tappiothan syntyivät siitä, että nämä luottohäiriöt todella tapahtuivat, jolloin asiakkaat joutuivat varoillaan vastuuseen luottohäiriön kustannuksista. Jokaisesta luottohäiriöstä menetettiin osa pääomista riippuen siitä minkälainen "vakuutuskorvaus" jouduttiin maksamaan. Kun niitä tuli seitsemän, meni koko pääoma.

Tällaisten tuotteiden riski ei varmasti hahmotu helpolla. Toisin kuin perinteisissä sijoitustuotteissa, jossa tuotto ja riski yleensä kulkevat käsi kädessä, on riskin ja tuoton suhde näissä luottokoriindeksilainoissa hyvin poikkeava.

Kiitoksia hyvästä ohjelmasta. Olen toimittajan kanssa asiasta samaa
mieltä. Minä olen sijoittanut ko. merenneitoon. Yksi osa sijoituksesta on
menetetty kokonaan. Siitä tuli alkukesästä kiertokirje (päivätty 6.5.2009),
jossa menetys kerrottiin. Kirjeen allekirjoituksena oli Nordea Pankki
Suomi Oyj. Ei kenenkään ihmisen nimeä alla. Tiedettiin pankissa ilmeisesti
jo silloin niin arkaluonteiseksi asiaksi, ettei edes allekirjoitusta uskallettu
kiertokirjeeseen laittaa.

Jos vain resursseja riittää, olisi kiva, jos juttu jatkuisi sen jälkeen, kun
arvopaperilautakunta on saanut päätöksensä asiasta aikaiseksi.
Tavallista tallaajaa ihmetyttää kovasti myös se, ettei Nordean kokoisesta
talosta löydy ketään, joka asiasta voisi televisiolle kommentoida. Jos
toimitus olisi asiassa täysin väärässä, luulisi asianosaisen laittaneen
ainakin jonkun hyvin palkatusta juristikaartistaan ilmoittamaan pankin
kannan.