Juridiikkaa ja mediamainetta
Lääkärikopterit ovat hyvä brändi. Hyvässä maineessa ovat olleet myös niitä pyörittäneet tukiyhdistykset. Totta onkin, että koptereiden tukiyhdistykset ovat tehneet arvokkaan pioneerityön ensihoidon saattamisessa länsieurooppalaiselle tasolle.
Tein ensimmäisen juttuni lääkärikoptereista kohta pari vuotta sitten, kun Raha-automaattiyhdistys alkoi julkistaa tukiyhdistyksiin tekemiensä tarkastusten tuloksia. RAY ei näistä tarkastuksistaan paljoa huutele, mutta ne ovat julkisia asiakirjoja. Suosittelen.
Kolmen tukiyhdistyksen osalta tarkastusraportit olivat hiuksianostattavaa kertomaa siitä, miten julkisia ja kansalta kerättyjä rahoja puliveivattiin. Osin mahdollisesti jopa rikollisella tavalla, osin, kuten tämä juttu kertoo, lain kirjainta noudattaen, mutta niin, että varat siirtyivät julkisen kontrollin ulottumattomiin erilliseen säätiöön.
Erityisesti Medi-Helin raportin julkistamisen jälkeen vuosi sitten ihmettelin suuresti, miten kritiikittä julkisuus edelleen suhtautui Medi-Helin toimiin.
Medi-Heli kiisti RAYn tulkinnan tapahtumien kulusta. Vaikka RAYlla oli näkemyksensä tueksi kymmeniä sivuja todisteita, mediassa asia kuitattiin kahden tasavahvan väitteen ristiriitana. Sitä se ei ollut. Todisteena tästä Medi-Heli hyväksyi miljoonan euron taksinperinnän ilman vastineita, ja ilman valitusta hallinto-oikeuteen.
Sosiaali- ja terveysministeriö sen sijaan on ottanut havainnot tosissaan. Sen vaatimus kansalta koptereita varten saatujen varojen pysymisestä koptereiden käytössä perustuu tosin enemmän moraaliin kuin juridiikkaan.
Keräysvarojen osalta poliisihallinto voi vaatia, että varat käytetään keräysluvan mukaisesti koptereihin. Valtaosa koptereiden varainhankinnasta on kuitenkin perustunut tukimyyntiin, jota säätelee korkeintaan kuluttajansuojalaki. Toki teoriassa joku voi valittaa, jos hänelle on myyty ylihintainen heijastin helikoptereiden ilmassa pysymiseksi vielä kuukautta ennen kuin pääsi rahoittamaan lentoja omilla veroeuroillaan.
Säätiöityjen varojenkaan kohdalla juridiikasta ei ole apua. Medi-Helin omat varat on siirretty säätiöön juridisesti vuokrina. Kun säätiö tulee todennäköisesti jakamaan kokoamansa omaisuuden tuottoja esimerkiksi tutkimusapurahoina, täyttyy lain kirjain. Voi silti kysyä onko tämä lahjoittajan tahto?
Tukiyhdistykset puolestaan puserretaan vielä viimeisen kerran tarkastusmankelin läpi. En menisi lyömään vetoa, että sieltäkään löytyy juridista pohjaa estää yhdistyksiä halutessaan pitämästä rahansa, kunhan ne aikanaan käytetään edes johonkin ensihoidon tukemista liippaavaan.
Kuten eräästä tukiyhdistyksestä sanottiin: ” ihmiset ovat lahjoittaneet ne yhdistykselle, ei helikoptereille. ” Luopuminen on vaikeaa.
7 kommenttia
Ma 26.03.2012 @ 21:22
Eipä yllätä tämä, taas kepulit koplaamassa ja huijaamassa ihmisten rahoja. Muutenkin tuo helikopteritoiminta näyttää olevan pelkkää rahan kerjäämistä turhuuteen ja väärin käsiin.
Ti 27.03.2012 @ 14:13
Veronmaksajana huolestuttaa miten saman toiminnan pyörittäminen, samalla kalustolla, samalla ihmisillä jne. maksaa 150% sen mitä ennen?! Tätä seikkaa ohjelman toimitus ei ollut lähtenyt penkomaan. Ihme että kommentti oli jätetty leikkaamatta pois ohjelmasta! Keskitytään satojen tuhansien pyörittelyyn kun nyt veronmaksajien kukkoroista rokotettuna toimita maksaa yli 10 miljoonaa euroa enemmin!
Jos toiminnan vanhalla kaavalla pyörittämisessä jäi rahaa turhuuteen ja vääriin käsiin tuhlaamiseen niin vasta sitä riiittääkin Finnhemsin saamasta yli 10 miljoonaa euroa suuremmasta budjetista!!!
2011 kulut toiminnasta olivat luokkaa 20 miljoonaa euroa, tukikohtia oli 5kpl.
2012 toimintaan budjetoitu reilu 30 miljoonaa, tukikohtia 6kpl.
Eli tukikohtia 20% enemmin, kulut 50% suuremmat!?!?!
Ti 27.03.2012 @ 20:40
Veronmaksajana ja alan ammattilaisena en ole täysin vakuuttunut siitä että kopteritoimintaan käytetyille rahoille saadaan toiminnan vaikuttavuuden kautta riittävästi hyötyä. Lääkärihelikopteri toiminta ei ole niin tarpeellista, kuin yleisesti annetaan ymmärtää. Kopterit on merkittävän ajan vuosittain maassa sää yms esteiden vuoksi ja lääkärin läsnä olosta tehtävillä ei läheskään aina saada potilaalle lisähyötyä.
Lääkärillä on keskeinen ja tärkeä rooli ensihoitajien konsultaatio ja ohjauspisteenä. Kiistatta vuosittain useat potilaat hyötyvät lääkärin ammattitaidon tuomasta lisäarvosta ensihoitotehtävillä. Toiminnan vaikuttavuutta ei ole kansallisesti ymmärtääkseni kuitenkaan koskaan arvioitu. Tehdyt selvitykset pohjautuvat kansainvälisiin lähteisiin. Olemme usein pohtineet työtovereiden kanssa, miten paljon ensihoitoa voitaisinkaan suomessa kehittää käyttämällä edes osa kopteri toimintaan menevistä rahoista kentällä toimivien ensihoitajien koulutukseeen.
Kopteri toiminnan kustannus/vaikuttavuus suhdetta on viime vuosina eri tahoilta arvosteltu ja epäilty. Asia olisi selvittämisen arvoinen.
Ti 27.03.2012 @ 23:42
Taas ala-arvoinen ja vääristynyt ohjelma toimitukselta. Miten YLE voi verovaroin itse tehdä tällaista?
Ke 28.03.2012 @ 15:11
Aina menetetään potilaita, mutta onko tämä järjeltelmä hinnoitellut itsensä "maan kamaralle".. jos nämä älyttömät rahavirrat ohjattaisiin maanpäällisiin pelastus kalustojen parantamiseen ja järkevään sijoitteluun niin päästäisiin huomattavasti parempiin potilas pelastusten tuloksiin. Käsittämätöntä kähmintää ja varojen piilottamista, järjestelmässä mukana olevat tosin yksipuolisesti nettoaa ja saavat rusinat omaan taikinaan tavalla tai toisella. Miksi tämän kaltainen toiminta ei voitaisi toteuttaa ilmavoimien lentäjien toimesta jolloin koulutus olisi yleis hyödyllistä ja ammattimaiset pilotit kuitenkin puikoissa.. Jotta näin taas..
To 29.03.2012 @ 11:38
Kopteritoimintaan käytettävät rahat tulisi ehdottomasti käyttää siten, että niillä palkattaisiin ensihoitolääkäreitä jotka liikkuvat autolla. Nimittäin jos kustannukset ovat 30 milj. €, niin sillä rahalla saataisiin hoidettua noin 55 maayksikköä. Väitän että näin toimittaessa saisimme perustuslain takaaman tasa-arvoisen palvelun koko maahan. Nykyinen malli on hyödyksi vain niissä kaupungeissa missä kopterit sijaitsevat. Maaseutu on edelleen ilman ensihoitolääkäreitä ja potilaan saama hoito riippuu täysin ambulanssihenkilökunnan ammattitaidosta. Nopein kuljetus myös tapahtuu ambulanssilla, sillä potilaan siirtäminen kopteriin ja sieltä pois vievät sen verran kauemmin että kopterin nopeudesta saatu hyöty menetetään. Lapin pitkillä kuljetusmatkoilla kopteri tosin on perusteltu.
Jos siirryttäisiin maayksiköihin olisi ensihoitolääkäri todennäköisemmin saatavilla, sillä lähes aina kun kopteritohtoria tarvitsee kaveriksi on heillä sää este tai jokin muu este. Asun paikkakunnalla josta matkaa kopterin tukikohtaan on tietäpitkin 160 km ja jos kopteri käy täällä kerran vuodessa on se paljon. Siitä voitte miettiä mikä hyöty koptereista todellisuudessa on. Maaseudulle ei mitään hyötyä. Ehdottamassani mallissa jokaisessa yli 20 000 asukkaan kunnassa olisi oma ensihoitolääkäri 24/7 saatavilla. Nämä 55 lääkäriä kun sijoitettaisiin maantieteellisesti oikein olisi kattavuus aivan toista kuin nyt. Myös 55 lääkäriä ehtii suorittamaan päällekkäisiä tehtäviä hiukan paremmin kuin 6.
Ma 10.12.2012 @ 18:24
Kopteritoimintaan käytettävät rahat tulisi ehdottomasti käyttää siten, että niillä palkattaisiin ensihoitolääkäreitä jotka liikkuvat autolla. Nimittäin jos kustannukset ovat 30 milj. €, niin sillä rahalla saataisiin hoidettua noin 55 maayksikköä. Väitän että näin toimittaessa saisimme perustuslain takaaman tasa-arvoisen palvelun koko maahan. Nykyinen malli on hyödyksi vain niissä kaupungeissa missä kopterit sijaitsevat. Maaseutu on edelleen ilman ensihoitolääkäreitä ja potilaan saama hoito riippuu täysin ambulanssihenkilökunnan ammattitaidosta. Nopein kuljetus myös tapahtuu ambulanssilla, sillä potilaan siirtäminen kopteriin ja sieltä pois vievät sen verran kauemmin että kopterin nopeudesta saatu hyöty menetetään. Lapin pitkillä kuljetusmatkoilla kopteri tosin on perusteltu.
Jos siirryttäisiin maayksiköihin olisi ensihoitolääkäri todennäköisemmin saatavilla, sillä lähes aina kun kopteritohtoria tarvitsee kaveriksi on heillä sää este tai jokin muu este. Asun paikkakunnalla josta matkaa kopterin tukikohtaan on tietäpitkin 160 km ja jos kopteri käy täällä kerran vuodessa on se paljon. Siitä voitte miettiä mikä hyöty koptereista todellisuudessa on. Maaseudulle ei mitään hyötyä. Ehdottamassani mallissa jokaisessa yli 20 000 asukkaan kunnassa olisi oma ensihoitolääkäri 24/7 saatavilla. Nämä 55 lääkäriä kun sijoitettaisiin maantieteellisesti oikein olisi kattavuus aivan toista kuin nyt. Myös 55 lääkäriä ehtii suorittamaan päällekkäisiä tehtäviä hiukan paremmin kuin 6.
---------------------------------------------
Uutisverkko 8.2.2012.
Copterline aloitti palvelukilpailun Suomenlahdella
Hallituksen puheenjohtajaksi palvelumarkkinoinnin tohtori Jarmo R. Lehtinen
Copterline haastaa Helsingin ja Tallinnan välisen reittiliikenteen panostamalla nopeuteen, henkilökohtaiseen palveluun ja puolittamalla sopimusasiakkaiden lentohinnat 129 euroon per suunta. Yhtiö pyrkii kasvattamaan markkinaosuutta Suomenlahden ylittävistä yli 6 miljoonasta matkustajasta korostamalla edestakaisen helikopterimatkan tarjoamaa viiden tunnin ajansäästöä. Helmikuun alussa Copterlinen koneiden täyttöaste on noussut jo lähes 50 prosenttiin. Viime viikolla syntyi uusi ennätys matkustajamäärissä.
Copterline kisaa palvelumarkkinoinnilla erityisesti lentoyhtiöiden ja matkustajalaivojen bisnesluokan kanssa. Menopaluulipun hinnan puolittaminen tuo helikopterilennon kustannukset samalle tasolle lentokoneen ja laivaliikenteen businessluokan lipun kanssa, mutta tarjoaa niihin nähden peräti 5 tunnin päivittäisen ajansäästön.
– Entistä yksilöllisempi palvelu, lento keskustasta keskustaan 18 minuuttia ja terminaaliin vain 10 minuuttia ennen lähtöä, taksit valmiina odottamassa ja nyt vielä uusi huippuedullinen hintaluokka.
Kyllä helikopteri on aidosti kilpailukykyinen vaihtoehto perinteiselle Tallinnan reittiliikenteelle, toteaa Copterlinen toimitusjohtaja Kari Ljungberg, ja jatkaa: – Suurten laivojen tai hitaan lentokentän on täysin mahdotonta tarjota samaa nopeutta, ajansäästöä ja henkilökohtaista palvelua.
Hallituksen puheenjohtajaksi nousi kauppatieteen tohtori Jarmo R. Lehtinen
Copterlinen uudeksi hallituksen puheenjohtajaksi on valittu palvelujen markkinoinnista väitellyt kauppatieteen tohtori Jarmo R. Lehtinen. Lehtinen tunnetaan mm. Finlandia-talon hallituksen puheenjohtajana ja asiakkuuksien johtamiseen keskittyvän Aspectum Oy:n pääomistajana. Edellinen hallituksen puheenjohtaja Kari Österlund jatkaa hallituksen jäsenenä.
– Copterlinen palvelujen kysyntä kasvaa tasaisesti. Viime viikolla saavutimme oman ennätyksemme matkustajamäärissä. Helikopterin täyttöaste lähestyy 50 prosenttia. Kysytyimpiä ovat loppuviikon aamu- ja iltavuorot, toteaa yhtiön hallituksen uusi puheenjohtaja Jarmo R. Lehtinen, ja jatkaa: – Puoli vuotta toimineelle lentoyhtiölle 50 prosentin täyttöaste ja viikoittain nousevat matkustajamäärät ovat hieno saavutus, etenkin kun ottaa huomioon kuinka runsasta kilpailu matkustajista Suomenlahdella on.
Copterline aloitti toimintansa elokuussa 2011. Yhtiön helikopteri lentää Helsingin Hernesaaren ja Tallinnan Linnahallin väliä joka arkipäivä seitsemän edestakaista vuoroa. Copterlinen lento keskustasta keskustaan kestää 18 minuuttia. Lennot operoidaan 15-paikkaisella Agusta Westland -helikopterilla.
KTT Jarmo R. Lehtisellä on noin 30-vuotinen ura liikkeenjohdon konsultoinnista. Hänen väitöksensä palvelumarkkinoinnista oli lajissaan ensimmäisiä maailmassa. Lehtinen on toiminut konsulttiuran lisäksi mm. S-ryhmän kehitysjohtajana ja professorina Suomessa ja Yhdysvalloissa. Hänen kirjoittamiaan kirjoja on julkaistu yli 10 kielellä, viimeksi kiinaksi.
-----------------------------------