yle.fi


YLE Blogit

MOT - Mikä Oli Tutkittava


Järjetöntä jätebisnestä

Simo Sipola

Jätehuolto on kovaa bisnestä. Sen näkee siitä, miten hanakasti alan toimijat puukottavat toisiaan selkään.

Sain kuulla aimo annoksen kilpailijan mustamaalaamista, kun valmistelin tämänviikkoista MOT-ohjelmaa. Jätteenkuljetusyhtiön pomo puhui pahaa kilpailevasta yrityksestä minkä ehti. Etujärjestöpamppu haukkui lupaviranomaisia niin, että korvani punottivat. Kunnallisen jätehuoltoyhtiön johtaja puolestaan moitti kilpailijaa markkinoiden pilaamisesta.

Mistä moinen pahansuopaisuus? Yksi selitys on, että jätehuollossa on kyse isoista rahoista. Syynä tähän on EU:n vaatimus jätteiden hyödyntämisen lisäämisestä. Yhä vähemmän jätettä saa päätyä kaatopaikoille.

Toinen syy on kotoperäinen. Meillä on muutettu jätelakia siten, että se suosii jätealan yrityksiä. Ne voivat kerätä vain taloudellisesti tuottoisat elinkeinoelämän jätteet ja jättää vaikeasti hyödynnettävät jätteet kuntien hoidettavaksi.

Lainmuutos on myös lisännyt pitkän matkan jätekuljetuksia. Jätteiden kuljettaminen on halvempaa kuin niiden käsitteleminen. Jätettä kannattaa siis rahdata sinne, missä sitä voi käsitellä halvimmalla tai minne sen voi halvimmalla haudata.

Näin kymmeniä tuhansia tonneja jätettä liikkuu turhaan pitkin Suomen teitä. Jätekuormat kulkevat lähinnä etelästä Keski- ja Itä-Suomeen, vaikka jätteille olisi tilaa myös etelän kaatopaikoilla. Halvat jätemaksut ohjaavat siis jätehuoltoa.

Maalaisjärjellä ajateltuna touhussa ei ole mitään järkeä. Rekkaralli lisääntyy, ja se tietää lisää melua ja päästöjä. Mutta kyse ei olekaan järjestä tai ympäristöstä vaan rahasta.

Jätealan yrityksen kannalta olennaista on, että se saa jätteen käsiteltyä tai sijoitettua kaatopaikalle mahdollisimman halvalla. Siksi MOT-ohjelmassa esitelty Lassila & Tikanojakin ajaa teollisuus- ja muuta yritysjätettä Etelä-Suomesta Varkauteen.

Ja jätebisneksen arvo vain kasvaa, sillä jätteiden käsittely on tulevaisuudessa entistä kalliimpaa. Valtio suunnittelee myös korottavansa jäteveroa. Voittajia ovat valtion lisäksi jätealan yritykset, mutta myös kunnalliset jätehuoltolaitokset ja -yhtiöt. Parhaiten kannattavien jätehuoltoyhtiöiden voitot ovat jo nykyään yli kymmenen prosenttia liikevaihdosta.

Kannattava jätebisnes on siis tulevaisuudessa entistä kannattavampaa.
 

3 kommenttia

Kirjoita kommentti

Seuraa kommentteja

Lähetä linkki:

Kommentit

Voisitte jatkaa vielä tuosta ns. sähköromusta. Suurin osa siitä on täysin toimivia laitteita jotka muuttuvat 'romuksi' kun ne viedään jätteenkäsittelyalueelle. Sen jälkeen niistä ei saa ottaa varaosiksi edes jääkaapin oven kahvaa koska jätelaki kieltää sen. Jätelakia olisikin tuolta osalta muutettava siten että laitteiden tarkoituksellinen huolimaton käsittely kiellettäsiin ja jos joku henkilö tai yhteisö haluaa laitetta tai varsinkin sen osia vielä käyttää niin se olisi sallitava ensisijaisena vaihtoehtona vaikka laite olisi tuotu jo ns. sähköromuna kierrätys(romutus/ruttaus) keskukseen.

- sähkö 'romusta'

Olisit sitten kertonut tästä nyt blogissa mainitsemastasi ongelmasta enemmän. Ohjelmassa mainittiin yksi Riikinnevalle tullut L&T:n kuorma, jossa oli "rejektiä". Ongelmahan ei edes ole pelkkä rejekti, jotkut yrittävät dumpata myös ongelmajätettä tavanomaisen jätteen kaatopaikalle.

Muutoin pääosa ohjelmasta meni aivan sivuraiteille. Herra Aurinko kertoi naama loistaen, että suojakerroksia pitää paksuntaa. Tämän ymmärtää lapsikin, jos halutaan täydellistä varmuutta. Mutta mitä merkitystä sillä on, menevätkö vedet suojakerrosten läpi 10:ssä vai 12:ssä vuodessa, kun kerran menevät joka tapauksessa. Tämän läpimenon kyseinen asiantuntijakin myönsi.

Entäpä se, ettei jätekuoppa voi olla ääretön umpitiivis malja, josta ei ikinä valu mitään minnekään. Nyt sadevedet joka tapauksessa liuottavat vuorta ja nämä valumavedet päätyvät jonnekin. Ohjelmassa mainittiin, että jätevedenpuhdistamolle. Minne ongelma-aineet sieltä menevät? Ei kai vaan takaisin kaatopaikalle?

Entäs jos kaatopaipkka taas olisi tämäntapainen malja? Jossain vaiheessa keitos valuisi joka tapauksessa yli vuosien saatossa kertyneiden sadevesien myötä. Tuskin kukaan tämän padan vesiä yrittäisi keittämällä haihduttaa.

Menette ohjelmissanne monesti miinaan näitä oma-aloitteisia asiantuntijoita kuunnellessanne. Pahasti epäilen, että tässäkin tapauksessa tohtoriksi väittelevä herra toimitusjohtaja oli vonkaamassa firmalleen töitä. Saisi piirtää puolen metrin suojakerroksen 65 senttiseksi ja venytettyä valumien läpäisyaikaa parilla vuodella.

Ja kuka taas maksaisi tämänkin pöljyyden, me veronmaksajat tietysti.

- Heinäntekojärkeä ohjelmiin

Heinäntekojärkeä ohjelmiin kirjoitti:

Olisit sitten kertonut tästä nyt blogissa mainitsemastasi ongelmasta enemmän. Ohjelmassa mainittiin yksi Riikinnevalle tullut L&T:n kuorma, jossa oli "rejektiä". Ongelmahan ei edes ole pelkkä rejekti, jotkut yrittävät dumpata myös ongelmajätettä tavanomaisen jätteen kaatopaikalle.

Muutoin pääosa ohjelmasta meni aivan sivuraiteille. Herra Aurinko kertoi naama loistaen, että suojakerroksia pitää paksuntaa. Tämän ymmärtää lapsikin, jos halutaan täydellistä varmuutta. Mutta mitä merkitystä sillä on, menevätkö vedet suojakerrosten läpi 10:ssä vai 12:ssä vuodessa, kun kerran menevät joka tapauksessa. Tämän läpimenon kyseinen asiantuntijakin myönsi.

Entäpä se, ettei jätekuoppa voi olla ääretön umpitiivis malja, josta ei ikinä valu mitään minnekään. Nyt sadevedet joka tapauksessa liuottavat vuorta ja nämä valumavedet päätyvät jonnekin. Ohjelmassa mainittiin, että jätevedenpuhdistamolle. Minne ongelma-aineet sieltä menevät? Ei kai vaan takaisin kaatopaikalle?

Entäs jos kaatopaipkka taas olisi tämäntapainen malja? Jossain vaiheessa keitos valuisi joka tapauksessa yli vuosien saatossa kertyneiden sadevesien myötä. Tuskin kukaan tämän padan vesiä yrittäisi keittämällä haihduttaa.

Menette ohjelmissanne monesti miinaan näitä oma-aloitteisia asiantuntijoita kuunnellessanne. Pahasti epäilen, että tässäkin tapauksessa tohtoriksi väittelevä herra toimitusjohtaja oli vonkaamassa firmalleen töitä. Saisi piirtää puolen metrin suojakerroksen 65 senttiseksi ja venytettyä valumien läpäisyaikaa parilla vuodella.

Ja kuka taas maksaisi tämänkin pöljyyden, me veronmaksajat tietysti.

- Anonyymi

MOT - Mikä Oli Tutkittava

MOT:n toimitus käyttää lähes kaiken aikansa televisio-ohjelmien tekemiseen. Muina aikoina ryhmän jäsenet kommentoivat journalismiin liittyviä asioita tässä päiväkirjassa. Katsojat ja lukijat saavat puolestaan tilaisuuden kommentoida MOT:n tekemisiä ja tekemättä jättämisiä.

YLE Passi

Kirjautumalla sisään voit tilata sähköpostiisi ilmoituksen eri blogien uusista merkinnöistä

Kirjaudu sisään / rekisteröidy