Hovioikeus opettaa journalismia
Yle Uutiset kertoo tänään 31.12.2008 seuraavaa: "Helsingin hovioikeus on koventanut Helsingin käräjäoikeuden YLEn toimittajille langettamia tuomioita.
Hovioikeus katsoi, että YLEn MOT-ohjelmassa syyskuussa 2005 annettiin ymmärtää, että Turussa toimiva noin 20 kurdilaisperäisen henkilön muodostama ryhmä olisi rahoittanut terroristijärjestöä keräämällä järjestölle rahaa aseiden ja räjähteiden hankintaan.
Hovioikeus tuomitsi sekä jutun tehneen toimittajan että vastaavan toimittajan 70 päiväsakkoon.
Helsingin käräjäoikeus oli tuominnut vastaavan toimittajan päätoimittajarikkomuksesta 50 päiväsakkoon ja vapauttanut jutun tehneen toimittajan kunnianloukkaussyytteestä, koska syyte oli vanhentunut.
Hovioikeus piti voimassa alioikeuden tuomion, jonka mukaan yleläiset määrättiin korvaamaan yhteisvastuullisesti 8 000 euroa asianosaiskuluja ja valtiolle noin 3 800 euroa oikeudenkäyntikuluja."
- - -
Yle Uutiset ei kerro keitä tuomio koskee, mutta MOT:llä ei ole tässäkään asiassa mitään salattavaa: tuomitut ovat toimittaja on Ann-Nina Finne ja vastaava toimittaja Ismo Silvo.
Tärkein syy tuomion kovenemiseen oli se, että hovioikeuden mielestä ohjelma sisälsi kolme erillistä törkeää kunnianloukkausta. Käräjien mielestä tekoja oli vain yksi, eikä se ollut kokonaisuutena arvioiden törkeä.
Käräjien mielestä törkeys puuttui mm. siksi, ettei MOT voinut ohjelman lähetyshetkellä tietää vapautetaanko Irakissa vankina ollut turkulainen kurdi, vai miten juttu etenee. Hovioikeus sen sijaan katsoi nykyisen linjan mukaisesti, että asian myöhempi ratkaisu olisi pitänyt ottaa huomioon journalistisia päätöksiä tehtäessä.
Hovioikeus määräsi myös poistamaan kurdien nimet MOT:n arkistossa olevasta käsikirjoituksesta. Muualla heidän nimensä sen sijaan saavat olla näkyvillä, mukaan lukien ohjelman etusivu ja oikeuden ratkaisu, jonka voi tilata Helsingin hovioikeuden kirjaamosta.
Tapauksen aiempia vaiheita on käsitelty tässä blogissa viimeksi vuosi sitten, täällä. Kirjoituksesta käy ilmi muun muassa, ettei tuomioistuinten ratkaisuja kannata ryhtyä arvailemaan.
Hovioikeuden ratkaisuun voi hakea valituslupaa korkeimmasta oikeudesta. Hakuaikaa on kaksi kuukautta. Asia on harkinnassa.
Matti Virtanen
tuottaja, MOT
5 kommenttia
To 01.01.2009 @ 23:38
Matti Virtasen kommentti on kummallisen ylimielinen. Ei hovioikeus opeta journalismia vaan tulkitsee rikoslakia. Nähtävästi Virtanen pitää itseään parempana rikoslainsäädännön tuntijana kuin hovioikeuden jäseniä. Milläköhön koulutuksella ja kokemuksella?
Oikeusvaltiossa rikoslakia tuomitsee riippumaton tuomioistuin eivätkä mitkään mattivirtaset. Tuomioistuimen päätökseen on alistuttava kun ratkaisu tulee lainvoimaiseksi. Veikkaanpa, että mahdollisen valitusluvan saaminen KKO:sta on tässä asiassa täysin mahdotonta.
Pe 02.01.2009 @ 11:21
Kommentaattoreille olemme antaneet sellaisen ohjeen, että kaikki hyvien tapojen mukaiset viestit julkaistaan. Hyviin tapoihin kuuluu tietysti myös kirjoittaminen omalla nimellä. Nimettömien kanssa on vaikea keskustella.
Matti Virtanen
Pe 02.01.2009 @ 12:35
Matti Virtasen ylimielisyys jatkuu, mihin hänellä on tietenkin täysi oikeus. Nyt hän ryhtyy rikoslain tulkitsijan lisäksi myös hyvien tapojen -opettajaksi. Mitäköhän seuraavaksi?
Kaikissa sivistyneissä tiedotusvälineissä julkaistaan myös nimettömiä mielipidekirjoituksia, joista mielipidepalstalla voi keskustella jatkokirjoituksilla. Jos nimettömän kanssa keskustelussa on pulmia, lienee syytä itsearviointiin.
Pe 02.01.2009 @ 13:47
Nimimerkki "Nöyryyttä" varmaan huomasi, että hänen kommenttinsa on julkaistu. Tämä blogi kuuluu siis sivistyneiden tiedotusvälineiden joukkoon.
Itsearviointiin olen aina valmis, mutta itse asiasta voisi keskustella jonkun sellaisen kanssa, joka uskaltaa itsekin esiintyä omalla nimellään.
Arvaa oma tilasi, anna arvo toisellekin.
Matti Virtanen
To 15.01.2009 @ 12:53
Toimittaja Matti Virtasen kommenttiin vastaaja, 01/01/2009, elää siinä maailmassa, jossa edesmennyt Uusi Suomi opetti ihmisiä olemaan arvostelematta oikeuslaitosta. Kansalaisten muka pitäisi alistua kaikkiin päätöksiin, joita oikeuslaitos tekee. Vallan kolmijako-oppiakin pidetään niin loukkaamattomana, että valtiovallankaan, jonka pitäisi turvata perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen, ei katsota voivan puuttua oikeuslaitoksen antamiin tuomiohin.
Minä olen sitä mieltä, että kansalaisten perusoikeuksiin kuuluu oikeus arvostella tuomioistuinten päätöksiä. Olen siitä saanut hyvän opetuksen, kun olen havainnut, että ihmisiä voidaan tuomita luonnehäiriöisen sepittämien rikosilmoitusten perusteella. Vaikka luonnehäiriöisen henkilön rikollisuudesta on varmaa näyttöä, poliisi- ja oikeusviranomaiset syyllistyvät niiden peittelyyn ja jopa tuomion perusteluihin kirjoitetaan helposti valheeksi todettavaa perustelua. Näin tehtiin käräjäoikeuksissa.
Jos hovioikeudessa oltaisiin verrattu syytetyn toimittamaa aineistoa rikosilmoituksentekijän väitteisiin, luonnehäiriöisen, joka koki tulleensa naisen nolaamaksi, valehtelu olisi paljastunut. Hovioikeudessa ei tutkittu mitään, ei myöskään korkeimmassa oikeudessa tutkittu mitään, joten en alistu sellaiseen epärehelliseen "rikoslain tulkitsemiseen".
Esko Hautala