Harhaanjohtava pääomaturva
Tämän viikon MOT-jakso 'Merenneito ja Nordean pojat' kertoo pankin myymästä pääomaturvatusta tuotteesta, jossa asiakkaat menettivät koko pääomansa. Tapaus osoittaa, että termi 'pääomaturva' ei takaa minkäänlaista turvaa. 1 500 asiakasta menetti yhteeensä 140 miljoonaa euroa, vaikka heille markkinoitiin sijoitustuotetta turvallisena ja riskittömänä.
Tuote myytiin joukkovelkakirjana, mutta se olikin CDO. Kukaan ei voi edellyttää että tavallinen, tai edes varakkaampi säästäjä ymmärtäisi sen ominaisuuksia. Eivät kaikki finanssiammattilaisetkaan ymmärrä - CDO:t olivatkin yksi globaaliin finanssikriisiin johtaneista viritelmistä.
Lyhenne tulee englannin sanoista "Collateralized Debt Obligation". Suoraan suomennettuna se voisi tarkoittaa vakuudellisia joukkovelkakirjalainoja, mutta vakiintunutta käännöstä ei ole; pankki itse käyttää muotoilua "strukturoitu joukkovelkakirjalaina". Vakuudet ovatkin loppujen lopuksi samantapaista pankkikieltä kuin pääomaturva: niitä ei ole.
Miten on mahdollista, että Nordea myi näin riskipitoisia tuotteita riskittöminä, ja vieläpä asiakkaille, jotka nimen omaan eivät halunneet riskiä? Mikä on pankin vastuu omista myyntipuheistaan? Miten on mahdollista, että pääomaturvattu tuote menettää pääomansa kokonaan, ja pankki työntää vastuun asiakkaan syliin?
Ohjelmanteon aikana minulle syntyi eräänlainen tunne siitä, miten tämä on mahdollista. Ensimmäinen mahdollistaja on Finanssivalvonta. Kuvittelemme, että Finanssivalvonta todella valvoo pankkien tapaa myydä ja markkinoida. Sillä olisi mahdollisuuksia käyttää koviakin sanktioita, jos pankit menevät liian pitkälle. Virasto ei kuitenkaan käytä niitä. Se tyytyy kirjoittamaan tiedotteita siitä, että pankkien markkinointimateriaali ei täytä vaatimuksia, ja että pääomaturva-termiä käytetään harhaanjohtavasti.
Jos Nordealla on mahdollisuus tienata hyviä palkkioita vetämällä mutkat suoriksi, ja pahin sanktio on Finanssivalvonnan tiedote, niin toiminta jatkuu. Näyttää siltä että Finanssivalvonta näkee roolinsa niin, että he valvovat ensisijaisesti pankkien etuja, kuluttajien kustannuksella.
Toinen mahdollistaja on suomalaisen säästäjän mielenlaatu. Yritin saada tähän ohjelmaan mahdollisimman monta Nordean asiakasta kertomaan, miten ja millä sanoilla tätä katastrofaalista Merenneitoa oli heille myyty. Vain yksi tuli kameran eteen. On hämmentävää, että 1 500 asiakasta on menettänyt 140 miljoonaa, eikä asiasta pidetä enempää meteliä. Kun suurin osa asiakkaista kärsii hiljaa, Nordea voi jatkaa myynti- ja markkinointilinjaansa.
Kolmas mahdollistaja on Arvopaperilautakunta, pankkien omistama itsesäätelyelin. Kun Finanssivalvonta tekee pankkien myyntitavan mahdolliseksi, osa katkerista kuluttajista kääntyy Arvopaperilautakunnan puoleen.
Lautakunnan käsittelemistä tapauksista alle viisi prosenttia päättyy asiakkaan eduksi; 95 prosentissa tapauksista pankki oli oikeassa. Olisiko asiakas aina väärässä, jos Arvopaperilautakunta olisi valtiovarainministeriön alainen riippumaton elin, jonka tehtävä olisi aidosti valvoa kuluttajansuojaa finanssiviidakossa?
Tänä syksynä lautakunnan uusi puheenjohtaja Kirsti Rissanen on kovan paineen alla. Jos lautakunta päättää, että pääomaturva todella tarkoittaa jotain, se tulee Nordealle ja monelle muullekin pankille todella kalliiksi. Silloin puhutaan sadoista miljoonista euroista. Se tarkoittaisi käytännössä, että pankkien vastuuttomille myyntipuheille vedetään vihdoin raja.
46 kommenttia
Ma 12.10.2009 @ 14:51
Huh huh, aikamoista meininkiä. Olisko syytä tehostaa pikkuisen valvontaa...
Ma 12.10.2009 @ 19:49
Huh huh, aikamoista meininkiä. Olisko syytä tehostaa pikkuisen valvontaa...
Ma 12.10.2009 @ 19:54
Huh huh, aikamoista meininkiä. Olisko syytä tehostaa pikkuisen valvontaa...
Olipa tosiaan kertomus "pääomaturvatusta" sijoituksesta. On hyvä, että edes MOT-toimitus puuttuu asiaan tuomalla tuollaisen törkeän pankkiasiakkaan vedätyksen julkisuuteen.
Kun, mitä ilmeisimmin, Nordealla olisi ollut mahdollisuus seurata vaikkapa pääoman kehitystä "reaaliajassa", nähdäkseni pankin velvollisuus olisi ollut myös informoida asiakastaan - siis nyt koko pääoman menettänyttä sijoittajaa.
On aivan edesvastuutonta, että tällaisen varalta ei ole olemassa viranomaisvalvontaa! Finanssivalvonta näyttää olevan pukki, joka on lieassa kaalimaan reunalla.
Ma 12.10.2009 @ 20:09
Arvoisat rahanne menettäneet, ette Te ole rahojanne menettäneet...ne on vain siirretty toiseen rahastoon....eiköhän tämä selviä kun tutkitaan tarkemmin..luulis, että saatte tämän ohjelman johdosta rahat takaisin..
Ma 12.10.2009 @ 21:06
Taas kerran nordean "pojat" jäivät kiinni valehtelusta, itselleni ei ainakaan tehty mitään sijoitus kartoitusta.
Eikä kyseistä merenneitoa myynyt mikään sijoitusasiantuntia vaan tavallinen "kassaneiti" joko tuskin itsekään tiesi mitä oli myymässä.
Ma 12.10.2009 @ 21:35
Taas kerran nordean "pojat" jäivät kiinni valehtelusta, itselleni ei ainakaan tehty mitään sijoitus kartoitusta.
Eikä kyseistä merenneitoa myynyt mikään sijoitusasiantuntia vaan tavallinen "kassaneiti" joko tuskin itsekään tiesi mitä oli myymässä.
Taloussanomat 20.5.2009. Pankkivirkailija putosi kärryiltä.
Pankkien myymät palvelut ja tuotteet ovat muuttuneet niin monimutkaiaiksi, että pankkien tiskillä osaaminen ei tahdo enään riittää asiakkaiden palvelemiseksi.
Kiire ja kova myyntipaine pistää myös mutkat suoriksi, eukä asiakkaille muisteta kertoa kaikkea. Viranomaisten mukaan pankkineuvojien osaaminen on jäänyt ajasta jälkeen ja kaipaisi kiireesti päivitystä.
Sirkku Saariaho
20.5.2009 06:01
128
Jakaako pankin palveluneuvoja sijoitusneuvoja heppoisin perustein? Ja mikä ihmeen pankkineuvoja. Ihmisten luottamus pankin osaamiseen on kova. Pankin on parasta tarjota oikeaa osaamista eikä pullonpyöritystä tai nopanheittoa.
Varsinkin näinä aikoina kuluttajat alkavat etsiä syyllistä, kun tuotot putoavat. Ehkä minulle ei kerrottukaan kaikkea? Oliko se sittenkin pakkomyyntiä, enhän minä sitä halunnut, asiakas voi ajatella. Vastuu on tietenkin asiakkaallakin: kuinka paljon hän on valmis sietämään riskiä.
Kuluttajien ja pankkien riitoja selvittävän Arvopaperilautakunnan mielestä sijoitustuotteiden myyjät pankeissa kaipaavat kiireesti täydennyskoulutusta.
Arvopaperilautakunnan mielestä koulutustilanne on ollut parempikin. Muutama vuosi sitten koulutukseen paneuduttiin ja sitä pidetään yllä. Asiantuntemus pankeissa lisääntyi selvästi. Tilanne on nyt toinen.
– Nyt tuntuu, että osaamisen päivittäminen olisi paikallaan. Nyt on jääty markkinakiireen jalkoihin, ja tuotteetkin ovat muuttuneet paljon, sanoo Arvopaperilautakunnan sihteeri Satu Kouvalainen.
Palveluneuvojien peruskoulutustaso on Kouvalaisesta usein riittävä. Se kaipaa kuitenkin nyt terävöitystä. Koulutusta on Kouvalaisen mukaan riittävästi tarjolla, jos sitä haluataan.
Lautakuntaa työllistävät nyt erityisesti lyhyen koron rahastot. Rahastoja on myyty asiakkaille pankkitilin vaihtoehtona. Lautakunnassa on kolmisenkymmentä valitusta asiasta työn alla. Moni on jättänyt asian sikseen, kuten Taloussanomat kertoi viime viikolla. Jotakin oleellista on nyt jäänyt monelta sijoittajalta ymmärtämättä.
Kouvalainen kysyy, että onko pankkien tavoitteena vain saada enemmän asiakkaita sisään ja myydä enemmän rahastoja ja muita tuotteita, asiakkaasta välittämättä.
– Kyseessä on usein mielikuvan myyntiä asioiden hoidosta, eikä niinkään korosteta tuotteiden ominaisuuksia.
Lisäkoulutuksen kannalla on myös johtaja Erik Sirén Arvopaperilautakunnasta.
– Sitä on vaikea sanoa, että ymmärtääkö asiakas aina kaikkea hänelle kerrottua esimerkiksi riskeistä, mutta asiakasta ja hänen tarpeitaan pitää kuunnella.
Asiakas
päättää
– Pankkitoimihenkilö ei koskaan tee lopullista valintaa sijoitustuotteesta asiakkaan puolesta, sanoo alan ammattiliitto Suoran puheenjohtaja Tarja Lankila.
Lankila jatkaa, että asiakas tosin saattaa muistaa asian toisin. Hän sanoo, että asiakas kokee usein, että tuote on myyty hänelle, mutta se ei ole näin. Lankilan mukaan tämä näkyy muun muassa puhelinpalvelussa nauhoitetuissa puheluissa.
Suuremmaksi ongelmaksi Lankila nostaa jatkuvan kiireen. Se aiheuttaa virheitä.
– Pankeissa on nykyään niin vähän väkeä, ja henkilökohtaiset tuottotavoitteet ovat niin korkeat, että saattaa tulla tilanne, jossa myyntitilanteessa on oikaistu ja jätetty jotakin kertomatta, Lankila myöntää.
Pankkineuvojen koulutuspohja on parantunut viime vuosina. Lankila toteaa, että kaikilla sijoitusneuvontaa antavilla henkilöillä pitäisi olla tutkinto.
Koulutus
riittää
Suoran edunvalvontavastaava Pirjo Rekoniuksen mukaan pankkien palveluneuvojien koulutus työhön on riittävä työn vaatimustasoon. Usealla palveluneuvojalla on oman peruskoulutuksensa lisäksi taskussa rahoitus- ja vakuutusalan ammattitutkinto.
Tutkinnon on suorittanut noin 2 000 henkilöä, joten tiskin takana on myös paljon henkilöitä, joilla sitä ei ole.
Rekonius ei usko väitettä, että pankit laittaisivat tahallaan liian kokemattomia myymään monimutkaisia sijoitus- ja rahoituspalveluja.
– En usko, että pankit ottavat sellaista riskiä, että laittavat ammattitaidotonta väkeä myymään. Se on riski kaikille, myös työntekijälle.
Pankkien into parantaa henkilöstönsä osaamista näkyy koulutuksena. Rekonius kertoo, että useat pankit järjestävät pankki- ja rahoitusalan koulutusta eri oppilaitosten kanssa. Varsinkin kolmen viime vuoden aikana koulutusta on alettu kysyä entistä enemmän.
– Ammattitaitovaatimukset kasvavat niin nopeasti.
Rekonius sanoo uskovansa ja toivovansa, että tulevaisuudessa jokaisella, joka myy sijoitustuotteita, on ammattitutkinto.
Ensi vuonna
paremmin
Koulutukseen on luvassa parannusta. Finanssi- ja rahoitusalan ammattitutkinto uudistetaan ensi vuoden alussa. Tutkinto on ollut vanha ja sen perusteet menevät kokonaan uusiksi. Uusi tutkinto vastaa paremmin ajan vaatimuksiin muun muassa tuotteiden osalta.
Tutkimuspäällikkö Tarja Kallonen Finanssialan keskusliitosta sanoo, että merkit viittaavat siihen, että uudesta tutkinnosta tulee suositumpi kuin vanha tutkinto koskaan oli.
– Vaikeiden ja strukturoitujen sijoitustuotteiden ymmärtäminen ja myynti vaatii kovaa ammattitaitoa, Kallonen sanoo.
Lisää Aiheesta:
Ma 12.10.2009 @ 21:45
Eihän pankkimiehet valehdella saa, mutta ei omaakaan älyä saisi laittaa narikkaan kun pankkiin astuu. Eihän riskittömiä sijoituksia olekaan, paitsi Finngrid, jota ei Suomen kansalaisille myydä. Jäikö Aku Ankat pienenä lukematta ? Pienellä painettu pitää lukea...
Ma 12.10.2009 @ 22:10
Pankki on kuin mikätahansa yritys. Ei heidän tarkoituksensa ole myydä asiakkaalle edullisinta tuotetta vaan tuotetta josta sijoitusneuvoja saa parhaimman provision ja pankki omat palkkionsa. Pankeista on tullut yhä enemmän myyntiorganisaatioita. Kyse on ainoastaan markkinoinnista, jos joku "sijoitusneuvoja" kutsuu puheilleen. Joku saattaa jopa tuntea olevansa tärkeä, kun pääsee peräti sijoitusneuvojalle.
Ma 12.10.2009 @ 22:48
Minä olen yksi noihin Mermaideihin sijoittaneista (noitahan on varmaan tusina erilaista, joista puolestaan on monia versioita, joista osalla on mennyt hyvin, osalla hyvin huonosti). Se PowerPoint-esitys, jonka minä näin kyllä kertoi säännöt ja laskuesimerkkejäkin ja tiesin täsmälleen mihin lähdin. Isot tappiot tuli, mutta ainoa syyllinen minun tapauksessani löytyy peilistä ja osin huonosta tuuristakin.
Kovin montaa Mermaidia ei nollille kuitenkaan ole mennyt.
Onhan se tietenkin mahdollista, että noita on myyty asiantuntemattomasti jossain, mutta omat kokemukset ovat kyllä ihan hyvät.
Jonkin verran vastuuta pitää kyllä antaa asiakkaillekin, vanha sijoitusviisaus kuuluu, ettei pidä sijoittaa sellaiseen mitä ei ymmärrä. Ja paperit pitää aina lukea mihin nimensä laittaa.
Ma 12.10.2009 @ 23:05
Jos puhutaan pääomaturvatusta sijoituksesta, oli kyseessä ihan mikä tahansa pankin myymä tuote, niin kyllä silloin PÄÄOMA PITÄÄ OLLA TURVATTU. Jos pääoman menettää jostain kolmannen osapuolen konkurssista tai mistä tahansa syystä, niin jonkun se on silloin KORVATTAVA. Eli tässä tapauksessa sijoituksen hoitaneen pankin.
Eihän kauppahallin lihatiskin myyjäkään voi laittaa mainosta, "tuoretta lihaa", jos liha on vuoden vanhaa ja pilaantunutta. Tai jos kyseessä ei olekkaan liha. Kauppias joutuu varmasti korvaamaan ja kuluttajasuoja on asiakkaan takana.
EI MUUTA KUN KAIKKI RAHANSA MENETTÄNEET PORUKALLA PANKKIIN HAKEMAAN TURVATUT RAHANSA POIS!!!
Itsekkin 20 000 menettänyt.
Ma 12.10.2009 @ 23:25
Taas kerran nordean "pojat" jäivät kiinni valehtelusta, itselleni ei ainakaan tehty mitään sijoitus kartoitusta.
Eikä kyseistä merenneitoa myynyt mikään sijoitusasiantuntia vaan tavallinen "kassaneiti" joko tuskin itsekään tiesi mitä oli myymässä.Taloussanomat 20.5.2009. Pankkivirkailija putosi kärryiltä.
Pankkien myymät palvelut ja tuotteet ovat muuttuneet niin monimutkaiaiksi, että pankkien tiskillä osaaminen ei tahdo enään riittää asiakkaiden palvelemiseksi.
Kiire ja kova myyntipaine pistää myös mutkat suoriksi, eukä asiakkaille muisteta kertoa kaikkea. Viranomaisten mukaan pankkineuvojien osaaminen on jäänyt ajasta jälkeen ja kaipaisi kiireesti päivitystä.Sirkku Saariaho
20.5.2009 06:01
128
Jakaako pankin palveluneuvoja sijoitusneuvoja heppoisin perustein? Ja mikä ihmeen pankkineuvoja. Ihmisten luottamus pankin osaamiseen on kova. Pankin on parasta tarjota oikeaa osaamista eikä pullonpyöritystä tai nopanheittoa.Varsinkin näinä aikoina kuluttajat alkavat etsiä syyllistä, kun tuotot putoavat. Ehkä minulle ei kerrottukaan kaikkea? Oliko se sittenkin pakkomyyntiä, enhän minä sitä halunnut, asiakas voi ajatella. Vastuu on tietenkin asiakkaallakin: kuinka paljon hän on valmis sietämään riskiä.
Kuluttajien ja pankkien riitoja selvittävän Arvopaperilautakunnan mielestä sijoitustuotteiden myyjät pankeissa kaipaavat kiireesti täydennyskoulutusta.
Arvopaperilautakunnan mielestä koulutustilanne on ollut parempikin. Muutama vuosi sitten koulutukseen paneuduttiin ja sitä pidetään yllä. Asiantuntemus pankeissa lisääntyi selvästi. Tilanne on nyt toinen.
– Nyt tuntuu, että osaamisen päivittäminen olisi paikallaan. Nyt on jääty markkinakiireen jalkoihin, ja tuotteetkin ovat muuttuneet paljon, sanoo Arvopaperilautakunnan sihteeri Satu Kouvalainen.
Palveluneuvojien peruskoulutustaso on Kouvalaisesta usein riittävä. Se kaipaa kuitenkin nyt terävöitystä. Koulutusta on Kouvalaisen mukaan riittävästi tarjolla, jos sitä haluataan.
Lautakuntaa työllistävät nyt erityisesti lyhyen koron rahastot. Rahastoja on myyty asiakkaille pankkitilin vaihtoehtona. Lautakunnassa on kolmisenkymmentä valitusta asiasta työn alla. Moni on jättänyt asian sikseen, kuten Taloussanomat kertoi viime viikolla. Jotakin oleellista on nyt jäänyt monelta sijoittajalta ymmärtämättä.
Kouvalainen kysyy, että onko pankkien tavoitteena vain saada enemmän asiakkaita sisään ja myydä enemmän rahastoja ja muita tuotteita, asiakkaasta välittämättä.
– Kyseessä on usein mielikuvan myyntiä asioiden hoidosta, eikä niinkään korosteta tuotteiden ominaisuuksia.
Lisäkoulutuksen kannalla on myös johtaja Erik Sirén Arvopaperilautakunnasta.
– Sitä on vaikea sanoa, että ymmärtääkö asiakas aina kaikkea hänelle kerrottua esimerkiksi riskeistä, mutta asiakasta ja hänen tarpeitaan pitää kuunnella.
Asiakas
päättää– Pankkitoimihenkilö ei koskaan tee lopullista valintaa sijoitustuotteesta asiakkaan puolesta, sanoo alan ammattiliitto Suoran puheenjohtaja Tarja Lankila.
Lankila jatkaa, että asiakas tosin saattaa muistaa asian toisin. Hän sanoo, että asiakas kokee usein, että tuote on myyty hänelle, mutta se ei ole näin. Lankilan mukaan tämä näkyy muun muassa puhelinpalvelussa nauhoitetuissa puheluissa.
Suuremmaksi ongelmaksi Lankila nostaa jatkuvan kiireen. Se aiheuttaa virheitä.
– Pankeissa on nykyään niin vähän väkeä, ja henkilökohtaiset tuottotavoitteet ovat niin korkeat, että saattaa tulla tilanne, jossa myyntitilanteessa on oikaistu ja jätetty jotakin kertomatta, Lankila myöntää.
Pankkineuvojen koulutuspohja on parantunut viime vuosina. Lankila toteaa, että kaikilla sijoitusneuvontaa antavilla henkilöillä pitäisi olla tutkinto.
Koulutus
riittääSuoran edunvalvontavastaava Pirjo Rekoniuksen mukaan pankkien palveluneuvojien koulutus työhön on riittävä työn vaatimustasoon. Usealla palveluneuvojalla on oman peruskoulutuksensa lisäksi taskussa rahoitus- ja vakuutusalan ammattitutkinto.
Tutkinnon on suorittanut noin 2 000 henkilöä, joten tiskin takana on myös paljon henkilöitä, joilla sitä ei ole.
Rekonius ei usko väitettä, että pankit laittaisivat tahallaan liian kokemattomia myymään monimutkaisia sijoitus- ja rahoituspalveluja.
– En usko, että pankit ottavat sellaista riskiä, että laittavat ammattitaidotonta väkeä myymään. Se on riski kaikille, myös työntekijälle.
Pankkien into parantaa henkilöstönsä osaamista näkyy koulutuksena. Rekonius kertoo, että useat pankit järjestävät pankki- ja rahoitusalan koulutusta eri oppilaitosten kanssa. Varsinkin kolmen viime vuoden aikana koulutusta on alettu kysyä entistä enemmän.
– Ammattitaitovaatimukset kasvavat niin nopeasti.
Rekonius sanoo uskovansa ja toivovansa, että tulevaisuudessa jokaisella, joka myy sijoitustuotteita, on ammattitutkinto.
Ensi vuonna
paremminKoulutukseen on luvassa parannusta. Finanssi- ja rahoitusalan ammattitutkinto uudistetaan ensi vuoden alussa. Tutkinto on ollut vanha ja sen perusteet menevät kokonaan uusiksi. Uusi tutkinto vastaa paremmin ajan vaatimuksiin muun muassa tuotteiden osalta.
Tutkimuspäällikkö Tarja Kallonen Finanssialan keskusliitosta sanoo, että merkit viittaavat siihen, että uudesta tutkinnosta tulee suositumpi kuin vanha tutkinto koskaan oli.
– Vaikeiden ja strukturoitujen sijoitustuotteiden ymmärtäminen ja myynti vaatii kovaa ammattitaitoa, Kallonen sanoo.
Lisää Aiheesta:
Pankkivirkailija neuvoi sijoittamaan rahat korkeakorkoiselle tilille. Korko 4.5%
Vaan kuinkas kävikään?
Pankkivirkailija kehoitti siirtämään 40.000 euroa korkeakorkoiselle tilille. Kyseinen henkilö kertoi, ettei hän ole mikään sijoittaja, mutta siirtää rahat, jos korko on parempi, kuin nykyinen n 1%:n korko.
Henkilö asioi pankissa noin kuukauden kuluttua, koska hän lupasi avustaa pitkäaikaisella sairaslomalla ollutta lastaan ja hänen perhettään taloudellisesti.
Yllätys- yllätys! Tililtä oli hävinnyt yllättäen kuukaudessa " bittiavaruuteen" 1300 euroa. Kokemus oli järkyttävä.
Eläkkeellä oleva henkilö ihmetteli asiaa. Virkailija kertoi, että kysymyksessä oli sijoitustili ja sijoitusten arvot olivat laskeneet laman vuoksi.
Kyseinen henkilö siirsi välittömästi jäljelläolevat rahat matalakorkoiselle tilille, etteivät kaikki elämänaikana kertyneet rahat "häviäisi bittiavaruuteen".
Hän sai muutaman kuukauden kuluttua pyynnön soittaa pankkiin. Kysymyksessä oli finanssivalvontaan kerättävää tietoa pankkien toiminnasta. Ilmoitettiin, että puhelu nauhoitetaan turvallisuussyistä. Mitään vastasoittoa, tai selvitystä menetyttejan rahojen kohtakosta hän ei ole saanut, vaikka yhteydenotosta on kulunut puoli vuotta?
Hän muisteli, että edellisen laman aikana joku "pojankloppi" nousi kuin tyhjästä "finanssineroksi". Häntä kuunneltiin, kunnioitettiin, ihailtiin, kehuttiin neroksi ja älykkääksi. - Eipä ole "pojanklopista" kuulunut senjälkeen mitään?
Ilmeisesti hänen tilalleen ovat astuneet uudet "finanssinerot pojaklopit"?
Ma 12.10.2009 @ 23:35
Muistattehan, että kommentteja voi lähettää myös pankkiirit itse. Muistattehan ?
Ikävää touhua kaikkiaan. Rahat pois pankista ja turvaan.
Ma 12.10.2009 @ 23:47
Itselleni asia esiteltiin Nordean Private Banking aluejohtajan toimesta. Ilman esitettä, ilman lainaehtoja. Ainoastaan piirros paperilla ja alustava lista yrityksistä. Ja kiirehän oli. Nyt on prosessi käynnissä. Kaikki mukaan ja kiemurtelijat kuriin.
Ti 13.10.2009 @ 01:35
toimitukselle!!!!! miksi??? ette jankaamalla vaatineet onko sanalla pääomaturvattu pääomaturvattu vaiko ei jos ei on tapahtunut selvä petos joka kuuluu rikospoliisin automaattiseen tutkintaan.samoin finassitarkastajan venkoilu samasta sanasta pitäisi johtaa finassilaitoksen tutkintaa ja vähintäinki suomen pankin puuttumiseen heihin.
etsiskelin tavalliselle immeiselle tietoa cbo:sta ja löysin
osoitteesta cbo/sijoitus ja sieltä edelleen lappeenrannan tteknillisenkorkeakoulun sivulta oliko jopa väitöskirja aiheesta 77sivuo mutta lukekaa varsikin 3.2.2 eteenpäin
siellä se selviää villakoiran ydin pankin kiireen lanseerata ja myydä "aku ankkaa"sillä heidähän oli nopeasti saatava omistamiensa velkakirjojon edelleen myynti ja perustaa uusi vakuutuspooli jonka nimissä nesitten kuluttajille myyntiin saatettiin.
ja se on varma tosiasia ettei yksikään pankki neuvoja pysty
selostamaan oikeanmukaisesti asiakkaalle mistä ja mitä on
neuvontamyyntikohteena neuvojat lukekaa 77 sivua tiivistelmää ja vieläkään ette ymmärrä onse vaan niin hepreaa
mutta asiaan siinä ostetaan toisten ostamia velkakirjoja
jotka eivät ole myyjän myäntämiä eli velkakirjoja on myyty joko kokonaisina tai osia niistä ja edelleen myytyjä ja niin edelleen vaikka loputtomasti ja homma purkautuu konkurssi tapauksina siten että velan antaja taho ja sen jälkee kaikki ne ostajatahot peräjälkeen ja lopuksi te yksityiset sijoittajat.
rahahan ei mihinkään kadonnut ne vain udelleen jaettiin
paremmille parammille "pääomaturvatuille"omistajille
Ti 13.10.2009 @ 01:56
Kaveri on Nordealla töissä ja se aina kehuu niiden koulutus reissuja mitkä pää-asiassa muodostuu ryyppäämisestä ja konttoritätien iskemisestä... Että tällaista toimintaa Nordeassa! Itse en ainakaan veisi eurokaan sinne vaikka onkin kaveri siellä töissä.
Ti 13.10.2009 @ 09:41
"En koskaan milloinkaan laittaisi rahaa papereihin, joita en ymmärrä". Eikö niin? Mutta laitoin nimenomaan pääomaturvattuihin papereihin. Mutta kun ne eivät olleetkaan pääomaturvattuja. Olinko tyhmä? Vai petettiinkö minua?
Ti 13.10.2009 @ 10:01
Pääomaturva on täysin harhaanjohtava nimi jota ei saisi käyttää jos pääomaa ei ole oikeasti turvattu. Vanhoissa laskuperustekorkoisissa vakuutuksissa näin oli ja on niin kauan kuin vakuutusyhtiö pysyy pystyssä. Nykyajan muoti on siirtää kaikki vastuu asiakkaille.
Tämän tapauksen jälkeen ymmärtää hyvin miksi pankit henkeen ja vereen saakka vastustavat kuluttajansuojaa joka takaisi asiakkaille samantasoisen suojan kuin vakuutuksissa.
Jos myyntipuheissa sanotaan että sijoitus on hajautettu vaikka 100 lainaan niin asiakkaalle syntyy kuva että monta asiakasta saa mennä konkurssiin ja vielä saadaan suurin osa rahoista takaisin vaikka pääomaa ei olisikaan turvattu. Nyt sanotaan että 7 lainanottajan konkurssi vei 100% sijoituksesta. Tämä kaipaa
vastausta. Ymmräsikö myyjä tuotteen? Asiakkaalle jää 100% varmuudella väärä kuva. Oliko se tarkoituskin.
Ti 13.10.2009 @ 10:54
Kyllä jokainen on vastuussa sitä mitä ratkaisuja tekee. Muistan elävästi, miten minullekin 2-3 vuotta sitten kaupattiin juuri näitä "Nordea Mermaid"-tuotteita. "Henkilökohtainen pankkineuvojani" pyysi keskustelemaan rahojen sijottamisesta, ku niitä muutama kymppitonni oli jäänyt säästöön. Hän puhui pääomaturvatusta tuotteesta, jossa tuottoprosentti olisi lähes varma ja huomattavan korkea, mutta tosin niikuin kaikkiin sijoitteluihin liittyy aina riski. Tässä tapauksessa riski tosin olisi pieni, koska yritykset olivat luotettavia ja vakavaraisia. Tutustuin yrityslistaan tarkemmin. Sieltä löytyi islantilaisia, nopeasti kasvaneita yrityksiä samoin kuin amerikkalaisia firmoja.
Onnekseni olen aina seurannut uutisia, myös talousuutisia tarkkaan. Islannissa oli meneillään sama ilmiö kuin Suomessa 1980-luvun puolenvälin jälkeen jolloin meillä puhuttiin "Pohjolan japanista". Ylikuumentunut talous, yli-investoinnit yms. Myöskin Usassa varsinkin asuntomarkkinat ja rakentaminen olivat ylikuumentuneet.
Ilmiselvästi elettiin nousukauden loppuvaihetta, josta tavallisesti seuraa talouselämän lama ja hiljalleen realisoituminen.
Miksi sijoittaisin rahojani tällaiseen talouteen, joka alkaa olla tavallisten ihmisten saavuttamattomissa ja siksi romahtamassa?
Ainoa tapa kohtuullisen varmasti mutta hitaasti tienata on rehellinen työnteko. Kun siihen uskoo, elää, kuluttaa ja sijoittaa vain siihen mitä tarvitsee. Eikä vaivaa lama.
Omaisuutta kun ei vieläkään mukaansa saa.
Ti 13.10.2009 @ 13:52
Toivon että joku selittäisi miten "matemaattisesti" on mahdollista että kun Nordea Mermaid-yrityslainaa kaiketi sai noin 100 yritystä, niin miten on mahdollista että 7 yrityksen konkurssi hävitti koko sijoituspääoman.
Ti 13.10.2009 @ 17:08
Toivon että joku selittäisi miten "matemaattisesti" on mahdollista että kun Nordea Mermaid-yrityslainaa kaiketi sai noin 100 yritystä, niin miten on mahdollista että 7 yrityksen konkurssi hävitti koko sijoituspääoman.
Itse olen toisessa pankissa työskentelevä johdannaisasiantuntija ja tässä pari kommenttia: En usko että Nordean materiaaleissa puhutaan pääomaturvasta koska mikään joukkolaina ei ole normaalisti pääomaturvattu vaan tuotto perustuu siihen että sijoittaja kantaa tuon konkurssiriskin. Mermaidien tapauksessa tuotto perustui siihen että sijoittaja kantaa riskin Nordean maksukelpoisuuden lisäksi nimettyjen viiteyritysten maksukelpoisuudesta. tässä salkussa oli 100 viiteyritystä jotka itse eivät liittyneet asiaan mitenkään vaan CDS johdannaissopimuksilla Nordea oli sopinut muiden pankkien kanssa tietyistä maksuista mikäli viiteyritykset ovat / eivät ole maksukykyisiä tulevaisuudessa. Rahoja ei oltu hajautettu 100 eri nimeen tasaisesti vaan jo pienen osan maksukyvyttömyys aiheutti koko sijoituksen menetyksen. Laskukaava tähän löytyy varmasti mermaidien myyntimateriaaleista ja CDO mekaniikkaa voi opiskella vaikka google haun kautta eri saiteilta. Koska oli erittäin epätodennäköistä että salkussa edes yksi viiteyritys joutuisi maksukyvyttömäksi sen hetkisen tiedon mukaan oli tuotteen luottoluokitus korkea (Muistaakseni ihan AA tai AAA) niin siksi sitä myytiin matalariskisenä. Näitä luotto eli credit tuotteita joiden rating eli luottoluokitus in korkea ei pidä myydä pääomaturvattuina johon jokunen Nordean myyjä on varmaankin syyllistynyt, mutta näitä ei pidä myöskään sotkea osakeindeksilainoihin joissa pääomaturva perustuu yleensä liikkeeseenlaskijan maksukykyyn maturiteetissa. Todellista pääomaturvaa saa siis vain pankkitalletuksesta up to 50t eur jos luottaa suomen valtion talletussuojarahaston maksukykyyn pankin konkurssitilanteessa...
Ti 13.10.2009 @ 19:40
Jos niitä tuotteita sinulle myytiin pääomaturvattuina, niin sitten ilman muuta ainakin minusta petettiin. Kerroin vain oman kokemukseni Mermaid 11 lainan esittelystä, jossa olen henkilökohtaisesti käynyt ja mitä olen muiden lainojen esitteistä lukenut. Minulle ei kerrottu tai annettu ymmärtää lainoilla olevan pääomaturvaa. Missään esitteessäkään ei sellaista lukenut. Noita on varmaan jossain markkinoitu epäasiallisestikin, mutta on kyllä vaikea kuvitella että Nordea olisi markkinointiesitteisiinsä laittanut noin harhaanjohtavaa tietoa. Jos on, niin se on kyllä ammattitaidotonta bisnestä ja kanteen paikka.
"En koskaan milloinkaan laittaisi rahaa papereihin, joita en ymmärrä". Eikö niin? Mutta laitoin nimenomaan pääomaturvattuihin papereihin. Mutta kun ne eivät olleetkaan pääomaturvattuja. Olinko tyhmä? Vai petettiinkö minua?
Ti 13.10.2009 @ 22:12
Tässähän raotetaan pikku hiljaa kansallisen korporativismin ydintä. Arvopaperilautakunnan päätösten voittosuhdekin on kuin vakuutusoikeudessa.
Oikeusministeriön entinen kansliapäällikkö Kirsti Rissanen tietää siten miten nämä asiat päätetään finanssialan hyväksi.
Lisätietoja aihekokonaisuudesta avoimesta internetistä:
nelikantainen lainsäädäntömalli
finngate skandaali
Suomen ihmisoikeustilanne
Ke 14.10.2009 @ 12:47
Varo ... Nordean Selekta eläkevakuutusta ... mm. Vakaa-tuotto on samanlainen musta-aukko, joka nielee myöskin eläkesäästäjien rahoja! - Kannattaa kyllä varoa ja ottaa se laajemmin yleiseen keskusteluun !!!!!!!!!!!!
Normaalin järjen mukaan Nordean Vakaa-tuotto "eläketurva" pitäisi jo nimensä mukaisesti olla sen ottaneille vapaaehtoisille eläkesäästäjille vakaa tuotto, mutta sitä se ei ole! - Se on näköjään Nordea-pankin itsensä vakaa-tuotto.
Epäilen, ettei kovin moni eläke-säästäjä ihan vapaaehtoisesti tai ainakaan täydessä ymmärryksessään haluaisi säästää itselleen miinustiliä eläkepäivikseen! - Kyllä jokin eläketurva-markkinoinnissa ja moraalissa nyt mättää!
Ke 14.10.2009 @ 17:30
Ei tämä nordea ainut pankki ole.Etelä-savon osuuspankissa sijoitus virkailia möi myös pääomaturvattua sijoitusta ja lupasi hoitaa asiaa.Ei tehty mitään kartoitusta,työnnettiin vain papereita eteen vauhdilla,luvattiin seurata/ilmoittaa sijoituksesta.Ei mitään kuulunut ennen kuin kerran katsoin miten menee ja huomasin sen olevan 70.000e miinuksella.mahtavat oli lupaukset.Menin pankkiin ja heti minut ohjattiin sijoituspäällikön luokse joka teki kartoituksen ja ihmetteli tapausta.Vieläkin ollaan miinuksella 50000e en tiedä miten tämä päättyy.
Ke 14.10.2009 @ 21:23
Tekikö Nordea vähän enemmänkin tuottoa itselleen, kuin vain 0,5 %:n strukturointipalkkion ?
Mer..maid-ehtoejn mukaan sijoittaja menetti sijoitustaan sitä mukaan kun valittuja yrityksiä meni konkurssiin, ja 7 konkurssin jälkeen sijoittaja oli menettänyt koko sijoituksensa.
Entä pankki ? Mihin se on sijoittajilta saamansa varat sijoittanut. Tuskinpa sekään on ollut niin "taitava", että se on osannut sijoittaa kaikki varat kyseisten 7 konkurssiin menneen yrityksen joukkovelkakirjoihin. Epäilen vahvasti, että koko mermaid-lainan pääomasta on iso osa edelleen pankin hallussa. Mutta lainaehtojen mukaan pankilla ei ole enää velvollisuutta jakaa varoja sijoittajille, koska 7 konkurssia romutti sijoittajien sijoitukset. Voisiko Nordea kertoa mihin varat sijoitettiin ja onko ne muka kaikki menetetty. Vai näkyvätkö jöjellä olevat pääomat Nordean Private Bankin 2009 tuloksessa ja strukturoijien bonuksessa.
Ke 14.10.2009 @ 21:56
Tämä ohjelma oli huono. Tyypilliseen tapaan huonosti tutkittu ja huonosti taustat selvitetty.
Suomalaista pintaraapaisua ja katteetonta syyllistelyä.
Monimutkaisia asioita ei voida kertoa yksinkertaisesti " Hannu Karpon " tapaan.
Monimutkaiset asiat ovat monimutkaisia. Eriasia on se kannattaako niitä myydä kaikille.
Oikean tavara:
Missään kohdassa ei puhuta oikeasta pääomaturvasta missään muodossa.
Ihmettelen miten sanaa käytetään tässä ohjelmassa ja yhteydessä näinkin yleisesti.
Pääomatappio on toinen termi.
1. Kirjallinen esite
a. Otsikko: Lisätuottoa pienellä korkoriskillä
Sinänsä täysin oikein mutta erittäin harhaanjohtavaa. Tuote on puhtaasti luottoriskinalainen.
Onhan korkoriski pieni kun se pyörii 3kk euriborissa.
Tosin tuotto ja riski joka tulee 3kk euriborin päälle on jotain muuta. Se on riski josta pitäisi puhua.
Tilanne on sama jos myyt palamatonta kivitaloa, mutta sijainti on maanjäristysalueella. Itseasiassa vielä sellaisella aluella, jossa 1 richterin järistys vastaa 10. Kysymys on johdannaistuotteesta.
b. JVK laina.
JVK laina voi olla mikä tahansa laina joka on perinteinen tai muutettu ns. uudelleen rakennettu.
Tässä JVK laina onkin kori, jossa on 160 yritystä. Tässä yhteydessä 160 yritykseen sidottu indeksi, jonka riski on CDS markkinoilla. CDS markkina on ns. vakuutusmarkkina joka toimii OTC-muodossa ja ei ole ollut minkäänlaisen regulaation tai valvonnan alla. Se on ja oli finanssimarkkinan villi länsi.
Tässä mennään niin pitkälle finanssimarkkinoiden ketjussa, että JVK lainasta per se ei voida puhua. Sinänsä siinä ei ole mitään väärin vaikka näin puhutaankin. Toinen seikka on voidaanko tälläistä monimutkaisuutta myydä tavallisille asiakkaille tavalliselta pankkitiskiltä tavallisella myyntipuheella?
c. Turvatyyny ja pääomatappio ei kuulu samaan lauseesen. Tämä on Nordean oma terminologiaa, joka on puhdasta"höttöä".
Harhaanjohtava termi joka viittaa pääomaturvaan tai siihen, että tällä JVK lainalla olisi jotenkin parempi asema kuin tavallisella lainalla.
Näin onkin kun kysymys on korista. Tämä mekaniikka onkin huomattavasti monimutkaisempi. ks. alla.
d. Laina "kannattaa mieltää rahamarkkinasijoituksena". Tämä on mielestäni vaarallisin lause koko esitteessä.
Tässä kysymys on mieltämisestä ja teoriasta. Vaarallisia termejä fakta esitteeseen.
Rahamarkkinasijoitus on tavalliselle ihmiselle jo taas vaikea.
Se tarkoittaa kyllä jälkimarkkinakelpoista mutta pitää sisällään faktan: Kun tavaran ostat, sen arvo on riski. Kun arvosta puhutaan, se tälläisissä tuotteissa laskee.
e. Viittaus 5 vuoden historiaan on huono. 5 vuotta näyttää olevan tuotteen oikea historia. Kysymys on uudesta tuotteesta. Historia ei ole tae tulevaisuudesta.
Eihän?
f. Miten se tuottaa? Esityksessä annetaan myynnillisesti vain kaksi vaihtoehtoa. Tietenkin kun historia osoittaa muut epätodennäköiseksi. Kun se on epätodennäköistä, niin sehän ei voi tapahtua ?
Esityksessä ei esitetty sitä jos tapahtuu epätodennäköistä. Mikä on pahin mahdollinen.
Esityksessä on vain ensimmäinen vaihe. Sitä ei ole kerrottu selkeästi, että rahat voivat pahimassa tapauksessa hävitä kokonaan.
Rahojen katoaminen onkin mahdotonta koska tuotto esitettään jännästi riippuvan JVKn tai yhtiöiden palautusprosentista.
Hetkinen? Miten voidaan tässä yhteydessä puhua palautusprosentista ja luottotapahtumista yhtäaikaa. Luottotapahtuma on ensin ja palautusprosentti vasta juridiikan jälkeen. Joissain tapauksissa voidaan puhua vasta vuosien päästä toteutuvasta palautusprosentista eli ns. recovery valuesta.
g. Miten luottotappiot vaikuttavat tuottoon?
Tämä olikin sitten hauskin osa koko esitystä. Se ei kerro mitään ja on puhtaasti teoreettinen. Optimistinen.
h. Luottotappiot epätodennäköisiä. Onpas optimistista.
Ajatus taustalla taitaa olla konemainen. Nordea on laskenut liikkeelle lainoja, jotka ovat kaikki tuottaneet hyvin.
Luottotappiota on historiassa vähän, tämäkin toimii?Tässä annetaan kuva mekaniista, jossa pankki tarjoaa tuottoa miltei faktana.
Idealla; Tämä on palamaton talo. Tämä talo ei pala. Tällä aluella ei ole ollut maanjäristyksiä vaikka talo sijaitseekin järistysalueella. Maanjärsitykset ovat epätodennäköisiä.
j. Myynti on painottunut puhtaasti riskillisimpiin. "Turvaosaa" ei myydä. Myydään Extraa ja High Yieldiä. Numerot ovat indikatiivisesti hierottu niin, että tyhmä sijoittaa euriboriin kun tarjolla on pienellä " korkoriskillä" ja teoreettisella luottoriskillä paljon parempaakin. Myyntikikka. Todellinen kikka kutonen.
Summasummarum. Mekaniikka on epäselvä ja tuotto on epäselvä. Riski on epäselvempi. Pääomasuojaa, tappiota ja turvatyynyä sekaisin. Mielikuvaa myydään rahamarkkinatalletuksena ja siten tavallisena sijoituksena. Eihän tavallisesta talletuksesta voi hävitä rahaa? JVk laina CDOna ?
Tämä esite on liian pieni alla oleviin riskeihin. Markkina on epäselvä ja todellinen villilänsi.
Toisaalta kuka sijoittaa rahaa sellaiseen, jota ei ymmärrä ? Kuka sijoittaa sellaiseen, joka sille myydään mielikuvana ja hyvänä tuotteena ?
Ovatko ihmiset todellakin sellaisia, jotka ostavat sitä mitä niille myydään. Mainoksiin uskotaan, ihan oikeesti. TV ja pankki ovat totta. Kaikenlaista salaseuraa ja merenneitoa on kovilla tuotoilla. Pitäsikö ihmisten seurata asioita hieman tarkemmin ja ottaa vastuu omista päätöksistään ?
Raha asiat ovat vaikeita. Sijoita siihen mitä ymmärrät!
MOT toimitukselle: Tälläsista saastaa ei kannattaisi tehdä. Mustamaalaaminen on helppoa, kepein perustein. Surkeaa. Tälläinen aihe vaatii enemmän kuin psykologisia kuvia ja mielikuvia huijaamisesta ja rahan menettämisestä. Toisto rahan polttamisesta oli halpaa 7päivää huvia. Kuonaa.
Tehkää ohjelmanne paremmin.
To 15.10.2009 @ 08:27
JEP. Näkeehän sen tuossa ohjelmassakin. Pysäyttäkää ohjelma tasan 4min kohdalla, siinä on kuvaa tästä tuotteen esitteestä.
Näyttää lukevan, että "Velkakirjan pääomaa ei ole turvattu ja sen voi menettää osittain tai kokonaan". Saa olla aika urpo, joka tuota pitää "pääomaturvattuna".
To 15.10.2009 @ 08:29
Sana PÄÄOMATURVATTU on täysin yksiselitteinen käsite Suomenkielessä.
Jos Nortea on keksinyt sanalle oman merkityksen niin se on heidän tappionsa.
Näyttäisi että ihmisiä on vedätetty Ämerican malliin.
Ja esitteessä lukee näin (joka selviää MOT-ohjelmassakin):
"Velkakirjan pääomaa ei ole turvattu ja sen voi menettää osittain tai kokonaan".
To 15.10.2009 @ 20:12
Joo Motilla taisi mennä pääomaturvatut indeksilainat ja Mermaidit sekaisin... Todella korkeatasoista journalismia ja tiukkaan tehtyä taustatutkimusta! Mutta kaikenlaista soopaa sitä näemmä päästetään ulos TV:stä ilman minkäänlaista ennakkotsekkiä väitteiden oikeellisuudesta. Eikö tuollaisesta julkisesta, muihin toimijoihin kohdistuvista valheiden esittämisestä voi haastaa oikeuteen? Jungerinko tästä pitäisi olla vastuussa vaiko Magnus Berglundin vai kenen?
Hienoa Ylen pojat!
Pe 16.10.2009 @ 10:37
Kiitos palautteesta Handelsbankenin tyttö!
Olet oikeassa.
Indeksilainoja om markkinoitu harhaanjohtavasti pääomaturvattuina.
Indeksilainoja ei käsitelty tässä ohjelmassa.
Nordean Merenneitoa on markkinoitu harhaanjohtavasti pääomaturvattuna.
Voitko osoittaa missä sitä soopaa on? Missä se löytämäsi virhe on?
Magnus Berglund
Pe 16.10.2009 @ 15:26
Kiitos palautteesta Handelsbankenin tyttö!
Olet oikeassa.
Indeksilainoja om markkinoitu harhaanjohtavasti pääomaturvattuina.
Indeksilainoja ei käsitelty tässä ohjelmassa.
Nordean Merenneitoa on markkinoitu harhaanjohtavasti pääomaturvattuna.
Voitko osoittaa missä sitä soopaa on? Missä se löytämäsi virhe on?Magnus Berglund
Mielenkiintoinen kommentti ohjelman tekijältä. Nyt esitetään väite, että indeksilainoja on markkinoitu harhaanjohtavasti pääomaturvattuina. Kysyisin nyt, että kuka näin on todistettavasti tehnyt ja pyytäisin YLEä esittämään julkisesti todisteet tai sitten toimittja voisi perua kirjoittamansa lauseen. Nimittäin en ole tavannut tapausta joissa jvk:n ehdoissa olisi väitetty pääomaturvan toimivan indeksilainoissa siinäkin tapauksessa että liikkeeseenlaskija on konkurssissa. Indeksilainoissa aina korostetaan, että pääomaturva on maturiteetissa jos liikkeeseenlaskija on pystyssä.
Mermaid ei ole pääomaturvattu ja jos sellaisena on myyty niin sitten on kyseessä virhe myyjän taholta.
Pe 16.10.2009 @ 22:49
Nyt on MOT:lla mennyt puurot ja vellit sekaisin. Ei tuotetta myyty pääomaturvattuna vaan saamassani materiaalissa oli heti alussa teksti "sijoitetun pääoman voi menettää osittain tai kokonaan". Myös riskit käytiin hyvin läpi. Luulisin nyt YLE:n toimittajan omaavan lukea. Toki menetys harmittaa, mutta sijoittamiseen liittyy aina riski.
La 17.10.2009 @ 14:51
En minä väitä että indeksilainoja on myyty harhaanjohtavasti,tekstini perustuu Finanssivalvonnan väitteeseen.
Magnus Berglund
La 17.10.2009 @ 18:41
En minä väitä että indeksilainoja on myyty harhaanjohtavasti,tekstini perustuu Finanssivalvonnan väitteeseen.
Magnus Berglund
MOT tekee ohjelman asiasta, jota se ei siis itse tutki vaan tekee sen perustuen FV kommentteihin ja tutkimukseen?
auts... !
Kylläpäs on copy and paste toimintaa. Tässä on kysymyksessä ns. rikkinäinen puhelin. Viesti on poikki.
La 17.10.2009 @ 22:52
Olen vast'ikään ollut nordealaisen sijoitusneuvojan pakeilla ja huomasin aika pian, että hän ei tiedä juuri mitään muuta, kuin osan tyrkyttämiensä tiettyjen tuotteiden esitteiden sisällöstä. Mitään keskustelua eri tuotteiden vertailuista ei saa aikaan, koska tämä "neuvoja" kiertää asiaa ja jankuttaa samaa mantraa uudelleen ja uudelleen. Kilpailevien rahalaitosten vastaavista tuotteista ei myöskään keskustella, minkä nyt ehkä ymmärtääkin moraalisista syistä - vaikka oikea syy lienee kuitenkin tietämättömyys. Onko tällainen neuvontaa?
Sain sen kokonaiskäsityksen, että parasta on hoitaa itse kaikki tiedonhankinta, koska tästä pankista sitä apua ei saa. Muista pankeista en tiedä, kun olen vain tässä pankkileirissä vuosikymmeniä majaillut. Ehkä olisi aika katsella ympärilleen jo viimeinkin.
Su 18.10.2009 @ 20:39
Muutama sana asiasta vielä hivenen toisesta näkökulmasta. Minua askarruttaa, miksi muu media vaikenee asiasta niin tarkkaan?
Liian vähälle huomiolle on jäänyt se vallankäytön ja vaikuttamisen muoto, joka on kaikkein tyypillisin suomalaiselle medialle: VAIKENEMINEN. Kaikkein epäreiluinta vallankäyttöä on asioiden SALAAMINEN. Tämä kertoo erityisesti päätoimittajiemme (myös toimittajiemme) ja poliittisen/taloudellisen eliittimme edelleen vääristyneestä ja liian läheisestä suhteesta toisiinsa.
YLE:n MOT kertoo 12.10.2009 Merenneidosta ja Nordean pojista. Ohjelma paljastaa merkittävän uutisen: Nordea on myynyt CDO-lainoja (kertomatta sitä) ihan tavallisille riskittömiä sijoituksia etsineille pankkiasiakkaille väittäen myyntipuheessaan niitä riskittömiksi ”pääomaturvatuiksi” hyväkorkoisiksi tuotteiksi. Sillä seurauksella, että 1500 asiakasta on menettänyt kaiken sijoittamansa pääoman eli yht. 140 miljoonaa euroa.
Nyt on jo viikko kulunut ja muu suomalainen media yhä PYSYY VAITI asiasta. Uskoisin, että aika montaa suomalaista kiinnostaa tietää, kuka puhalsi hyvässä uskossa olleiden asiakkaiden rahat? Miksi Nordea myy CDO-lainaa tavalliselle pankkiasiakkaalle? Antoiko Nordea kenties tahallaan harhaanjohtavaa myynti-informaatiota asiakkaille, jotta nämä eivät pystyisi arvioimaan tuotteen oikeata riskiä? Mitä Arvopaperilautakunta tekee asiassa parin viikon sisällä?
SALAAKO muu media asiaa siksi, että se haluaa suojata vaikutusvaltaista rahoittajaa ja elinkeinoelämän keskeistä toimijaa epäedulliselta julkisuudelta? VAIETAANKO tämä(kin) asia pois ihmisten tietoisuudesta vanhassa tutussa hyvä veli -hengessä ja maan tavan mukaisesti?
To 22.10.2009 @ 15:44
Muutama sana asiasta vielä hivenen toisesta näkökulmasta. Minua askarruttaa, miksi muu media vaikenee asiasta niin tarkkaan?
Liian vähälle huomiolle on jäänyt se vallankäytön ja vaikuttamisen muoto, joka on kaikkein tyypillisin suomalaiselle medialle: VAIKENEMINEN. Kaikkein epäreiluinta vallankäyttöä on asioiden SALAAMINEN. Tämä kertoo erityisesti päätoimittajiemme (myös toimittajiemme) ja poliittisen/taloudellisen eliittimme edelleen vääristyneestä ja liian läheisestä suhteesta toisiinsa.
YLE:n MOT kertoo 12.10.2009 Merenneidosta ja Nordean pojista. Ohjelma paljastaa merkittävän uutisen: Nordea on myynyt CDO-lainoja (kertomatta sitä) ihan tavallisille riskittömiä sijoituksia etsineille pankkiasiakkaille väittäen myyntipuheessaan niitä riskittömiksi ”pääomaturvatuiksi” hyväkorkoisiksi tuotteiksi. Sillä seurauksella, että 1500 asiakasta on menettänyt kaiken sijoittamansa pääoman eli yht. 140 miljoonaa euroa.
Nyt on jo viikko kulunut ja muu suomalainen media yhä PYSYY VAITI asiasta. Uskoisin, että aika montaa suomalaista kiinnostaa tietää, kuka puhalsi hyvässä uskossa olleiden asiakkaiden rahat? Miksi Nordea myy CDO-lainaa tavalliselle pankkiasiakkaalle? Antoiko Nordea kenties tahallaan harhaanjohtavaa myynti-informaatiota asiakkaille, jotta nämä eivät pystyisi arvioimaan tuotteen oikeata riskiä? Mitä Arvopaperilautakunta tekee asiassa parin viikon sisällä?
SALAAKO muu media asiaa siksi, että se haluaa suojata vaikutusvaltaista rahoittajaa ja elinkeinoelämän keskeistä toimijaa epäedulliselta julkisuudelta? VAIETAANKO tämä(kin) asia pois ihmisten tietoisuudesta vanhassa tutussa hyvä veli -hengessä ja maan tavan mukaisesti?
To 22.10.2009 @ 15:49
Muutama sana asiasta vielä hivenen toisesta näkökulmasta. Minua askarruttaa, miksi muu media vaikenee asiasta niin tarkkaan?
Liian vähälle huomiolle on jäänyt se vallankäytön ja vaikuttamisen muoto, joka on kaikkein tyypillisin suomalaiselle medialle: VAIKENEMINEN. Kaikkein epäreiluinta vallankäyttöä on asioiden SALAAMINEN. Tämä kertoo erityisesti päätoimittajiemme (myös toimittajiemme) ja poliittisen/taloudellisen eliittimme edelleen vääristyneestä ja liian läheisestä suhteesta toisiinsa.
YLE:n MOT kertoo 12.10.2009 Merenneidosta ja Nordean pojista. Ohjelma paljastaa merkittävän uutisen: Nordea on myynyt CDO-lainoja (kertomatta sitä) ihan tavallisille riskittömiä sijoituksia etsineille pankkiasiakkaille väittäen myyntipuheessaan niitä riskittömiksi ”pääomaturvatuiksi” hyväkorkoisiksi tuotteiksi. Sillä seurauksella, että 1500 asiakasta on menettänyt kaiken sijoittamansa pääoman eli yht. 140 miljoonaa euroa.
Nyt on jo viikko kulunut ja muu suomalainen media yhä PYSYY VAITI asiasta. Uskoisin, että aika montaa suomalaista kiinnostaa tietää, kuka puhalsi hyvässä uskossa olleiden asiakkaiden rahat? Miksi Nordea myy CDO-lainaa tavalliselle pankkiasiakkaalle? Antoiko Nordea kenties tahallaan harhaanjohtavaa myynti-informaatiota asiakkaille, jotta nämä eivät pystyisi arvioimaan tuotteen oikeata riskiä? Mitä Arvopaperilautakunta tekee asiassa parin viikon sisällä?
SALAAKO muu media asiaa siksi, että se haluaa suojata vaikutusvaltaista rahoittajaa ja elinkeinoelämän keskeistä toimijaa epäedulliselta julkisuudelta? VAIETAANKO tämä(kin) asia pois ihmisten tietoisuudesta vanhassa tutussa hyvä veli -hengessä ja maan tavan mukaisesti?
Niin, miksi ei tosiaan muu media ole kiinnostunut?? Ehkäpä siksi, että asia pitäisi nostaa poliittiselle tasolle ja avata taas kaikkien poliitiikkojen "kansankynttilä"päät. Ylellä on vielä fiksuja toimittajia. Jos muu media kiinnostui, avautuisi julkiseen tietoisuuteen alan järjetön lobbaus ja tukiaiset poliittisille päätäjille! Kuka sitä nyt haluaisi?? Pieni piiri pyörii... Joku sen vielä paljastaa...:-)
Su 01.11.2009 @ 22:13
Joo Motilla taisi mennä pääomaturvatut indeksilainat ja Mermaidit sekaisin... Todella korkeatasoista journalismia ja tiukkaan tehtyä taustatutkimusta! Mutta kaikenlaista soopaa sitä näemmä päästetään ulos TV:stä ilman minkäänlaista ennakkotsekkiä väitteiden oikeellisuudesta. Eikö tuollaisesta julkisesta, muihin toimijoihin kohdistuvista valheiden esittämisestä voi haastaa oikeuteen? Jungerinko tästä pitäisi olla vastuussa vaiko Magnus Berglundin vai kenen?
Hienoa Ylen pojat!
eiköhän vastuu löydy valvonnasta ja markkinoiden kuppikuntaisuudesta. Mermaidit ovat vain suomalaisten herkkua! Ruotissa ja muissa pohjoismaissa niitä ei ole myyty! Miten, sattuisikohan asia liittymään Nordean määräävään markkina-asemaan siitä, että talletusuojarahat pidetään Suomessa ja Fivalla olisi jatkossa valvottavaa ja valvontamaksuja??... Valvoja tässä maassa toimiii vain markkinaosapuolena ja pellenä, jota alan edunvalvonta vain määräilee. Todella vakuuttavaa!!! Poliittiset päättäjät herätkää ennenkuin kuin teidät ajetaan miinaan!!
Ti 24.11.2009 @ 16:58
Ongelmallista oli se, että kun maailmanlaajuisesta taantumasta alkoi syksyllä näkyä maallikollekin selviä merkkejä, ei omien CDO-lainojen myyminen muutoin hyvin toimivassa verkkopankissa enää onnistunutkaan: ne "lukittiin" pankin toimesta ja tultaessa vuoden 2009 puolelle, pankki ilmoitti omituisen lakonisesti ettei näillä sijoituksilla ole enää markkina-arvoa. Olisiko ollut 4-5 kk aikaisemmin, jolloin yritin niitä myydä? Tässä Nordea on toiminut ehdottomasti väärin. Pankki on sijoitusneuvojansa toimesta riistänyt asiakkaan vapaan oikeuden myydä omaisuuttaan eikä tälle ilmiölle annettu selitystä. On ilmeistä että koko pyramidi oli mennyt nurin jo reilusti vuoden 2008 puolella ja sopivaa (ja riittämätöntä) selitystä muotoiltiin puolisen vuotta.
Haluaisin saada oikeutta 35.000 euron menetysteni johdosta. Kenen - jos kenenkään - puoleen kannattaa kääntyä oikeuden tai edes osahyvityksen saamiseksi.
H.A.
Ke 25.11.2009 @ 00:04
Kiitos ohjelman toimittajille erinomaisesta uutisoinnista ja tärkeän asian esille tuomisesta. On hienoa, että edes yksi media Suomessa on vielä sen verran taloudellisesta ja poliittisesta vallasta riippumaton, että uskaltaa tuoda epäkohtia esille. Pankki on toiminut moraalittomasti, mutta eipä kovin korkeaa arvosanaa saa Finananssi"valvontakaan". Ihmetellä täytyy miten asiasta on tähän asti vaiettu. Hyvä YLE ja MOT.
Pe 27.11.2009 @ 21:06
Joo Motilla taisi mennä pääomaturvatut indeksilainat ja Mermaidit sekaisin... Todella korkeatasoista journalismia ja tiukkaan tehtyä taustatutkimusta! Mutta kaikenlaista soopaa sitä näemmä päästetään ulos TV:stä ilman minkäänlaista ennakkotsekkiä väitteiden oikeellisuudesta. Eikö tuollaisesta julkisesta, muihin toimijoihin kohdistuvista valheiden esittämisestä voi haastaa oikeuteen? Jungerinko tästä pitäisi olla vastuussa vaiko Magnus Berglundin vai kenen?
Hienoa Ylen pojat!
eiköhän vastuu löydy valvonnasta ja markkinoiden kuppikuntaisuudesta. Mermaidit ovat vain suomalaisten herkkua! Ruotissa ja muissa pohjoismaissa niitä ei ole myyty! Miten, sattuisikohan asia liittymään Nordean määräävään markkina-asemaan siitä, että talletusuojarahat pidetään Suomessa ja Fivalla olisi jatkossa valvottavaa ja valvontamaksuja??... Valvoja tässä maassa toimiii vain markkinaosapuolena ja pellenä, jota alan edunvalvonta vain määräilee. Todella vakuuttavaa!!! Poliittiset päättäjät herätkää ennenkuin kuin teidät ajetaan miinaan!!
To 21.01.2010 @ 12:41
Sijoitusneuvoja nimikkeellä toimivat henkilöt saattavat olla aika heikkotaitoisia, eivätkä välttämättä ymmärrä finassitilannetta yhtään sen paremmin kuin asiakas. Sain tästä kokemuksen pari vuotta siteen kun taantuman merkit olivat selvästi ilmassa, mutta pankin asiantuntija toimi täysin konemaisesti eikä osannut analysoida tilannetta lainkaan.