yle.fi


YLE Blogit

MOT - Mikä Oli Tutkittava


Eläkerahaa olikin liikaa

Magnus Berglund

Tuntuu ristiriitaiselta lukea aamun lehdestä, että työurien pidentämistä pohtivan Rantalan eläkeneuvotteluryhmän määräaika päättyy sunnuntaina 31.1.2010. Samalla umpeutuu myös työmarkkinajärjestöjen työelämäryhmän määräaika. Tavoitteena on saada suomalaiset pysymään pitempään töissä. Eläkkeelle siirtymisen pitäisi lyykkäntyä kolmella vuodella nykyisestä vuoteen 2025 mennessä.

Työnantajat ja työntekijät ovat harvinaisen erimielisiä kaikesta. Viimeiset kokoukset pidetään tällä viikolla. Valtiovarainministeri Jyrki Kataisen mukaan epäonnistuminen olisi työmarkkinajärjestöille katastrofaalinen tapahtuma.

Tämä taistelu käydään juuri nyt, koska eläkejärjestelmä natisee liitoksissaan. Eläkemaksut nousevat tulevien vuosien aikana järjestelmän ylläpitämiseksi.

Samalla työmarkkinajärjestöjen eläkeammattilaiset ovat pumpputermosten äärellä päätyneet siihen, että eläkesäätiöjärjestelmä voidaan purkaa. Säätiöiden varat ja vastuut siirretään työeläkeyhtiöille, ja samalla säätiöitä ylläpitäneet yritykset saavat pitää osan säätiöihin kertyneistä toimintapääomista. Toimintapäoma on se osa eläkevaroista, joka ylittää eläkevastuut. Se on rahaa, jolla eläkesäätiö tai -yhtiö voi saada hyvinä aikoina ylimääräistä tuottoa, jonka ansiosta eläkemaksut pysyvät tietyllä tasolla – tai jopa laskevat.

Eläkesäätiöt ovatkin viime vuosikymmenellä pärjänneet sijoitusmarkkinoilla keskimäärin selvästi paremmin kuin suuret työeläkeyhtiöt.

Jostakin syystä työmarkkinaosapuolet eivät ole sallineet sitä, että maan hallitus olisi sääntöjä muuttamalla estänyt kokonaisen miljardin valumisen ulos eläkejärjestelmästä tämän kuvion ansiosta. Säätiöistään luopuville yrityksille siirtyvä miljardi jää lopulta kaikkien töissä käyvien suomalaisten maksettavaksi.

Keksikää järkeviä syitä tähän, samalla kun mietitte miten jaksatte olla pitempään töissä, ja työnantajanne miettii kuka maksaa nousevat eläkemaksut. MOT ei löytänyt muita voittajia kuin suurimmat työeläkeyhtiöt, Varman ja Ilmarisen.

12 kommenttia

Kirjoita kommentti

Seuraa kommentteja

Lähetä linkki:

Kommentit

"Eläkesäätiöt ovatkin viime vuosikymmenellä pärjänneet sijoitusmarkkinoilla keskimäärin selvästi paremmin kuin suuret työeläkeyhtiöt."

Tähän voi olla monia syitä.

1)
Työeläkeyhtiöt ovat norsuja markkinoilla, jolloin tuotto seuraa markkinaa vaikka miten olet nokkela.

2)
Työeläkeyhtiöiden sijoituspuolelle hakeutuu enemmän pääoman tuhoamisen ammattilaisia.

3)
Välistäveto osataan työeläkeyhtiöissä parhaiten, sulavassa yhteistyössä myyntipuolen organisaatioiden kanssa.

Taannoinen Keva-kelkkatehdassotku lienee tyyppiesimerkki tapauksesta (3), niin ikävää kuin tällainen "maan tapa" onkin tunnustaa.

- Alfred Ankka

Mielestäni oli lähes uskomatonta, että poikkeuslakia ei juuri rummutettu, eikä kukaan juuri tiedottanut siitä, että eläkeyhtiöden vakavaraisuuden rajoja on höllennetty finanssikriisin vuoksi. Julkisuudessa puhutaan ainoastaan siitä miten mahtavan vakavaraisia eläkeyhtiöt ovat ja kaikkien eläkkeet olisivat turvassa. Jopa viranomaiset syyllistyvät tähän. Asioista ei puhuta ollenkaan objektiivisesti, eikä todellakaan puhuta siitä miten vapaasti eläkeyhtiöt käyttävät vakuutusmaksuja ihan muuhun kuin tuottaakseen kustannustehokasta eläkevakuuttamista.

Suomalaiset vain ovat niin passiivisia joka asiassa. Jos kyseessä olisi jokin omatoimisempi kansa; tuskin hyväksyttäisiin järjestelmän epävarmuutta. Jossain päin maailmaa ihmiset eivät todellakaan halua sitoutua tällaisiin järjestelmiin, joiden tulevaisuus ei ole kestävällä pohjalla.

- Anonyymi

Miten tässä eläkeuudistuksessa huomioidaan kansanedustajien ja ministereiden eläke-etuuksien muutokset. Koko eläkeuudistus kohdennetaan tavallisiin suomalaisiin työtätekeviin ihmisiin. Miten johtajien etuudet?

Ei mikään ykistyisen henkilön eläke tai yksityinen eläkevakuutus ole niin hyvä kuin mitä kansanedustajat ovat itse kehittäneet eläketurvakseen ja vieläpä meidän veronmaksajien rahoilla. Minusta eräs vihreiden kansanedustaja on erinomainen esimerkki kansanedustajajien kohtuuttomasta eläke-etuudesta. Kansanedustaja voi ilmoittaa jäävänsä pois eduskunnasta seuraavissa vaaleissa 2011, tuolloin hän on 40-vuotias. Tämä 40 vuotias edustaja tulee saamaan tuon päivän jälkeen sopeutumiseläkettä n. 3900€/kk !!! Eli tavallisen kansalaisen näkökulmasta kun eduistaja jää pois työelämästä, me kansalaiset elätämme häntä verorahoillamme, ja hän tulee maksamaan meille 1,2 miljoonaa euroa ylimääräistä ,yksinkertaisen matematiikan avulla laskettuna. Kun otamme huomioon, että 40-vuotiaalla edustajalla olisi työelämää jäljellä 25 vuotta!

Helsingin Sanomissa kirjoitettiin, että eduskunta ei ala remontoida kansanedustajien eläkkeitä vaan he odottavat Eläketurvakeskuksen tj Rantalan vetämän työryhmän aiakaansaannoksia. Työryhmän tulisi ehdottaa keinoja joilla työuria saadaan pidennettyä. Niinistö tosin totesi, että eduskunta haluaa heikentää eläke-etujaan, jos kansalaistenkin etuja heikennetään. Olemmeko me eri kansaa kansalaiset ja kansanedustajat, onko tässä jokin vastakkainasettelu, minä ole aina tähän asti luullut, että myös kansanedustajat ja ministerit ovat myös kansalalaisia.. Ministerien ja kansanedustajien tulisi olla aivan samalla viivalla meidän työtätekevien kanssa kun eläkkeistä päätetään, samoin johtajat.
Minäkin jäisin kahden edustusvuoden jälkeen mielelläni sopetumiseläkkeelle 3800€:n eläkkeestä, se vain ei ole mahdollista. En tule saamaan eläkettä 3800 euroa edes 40 vuoden työuran jälkeen, kun palkkani on 30 vuoden työuran jälkeen 3500 euroa kuukaudessa.

- Anonyymi

Pari kysymystä jäi mieleen.

Näyttää siltä että YLE:llä on vain yksi eläkevakuutuksen asiantuntija käytössään. Pusa ei tässä eikä aiemmissakaan ohjelmissa ole tuntunut mitenkään vakuuttavalta, päin vastoin hänen esityksensä olivat lähinnä epämääräisiä huitaisuja ilmaan.

Toinen epäloogisuus ohjelmassa oli se, että esimerkiksi hyvin hoidetusta säätiöstä otettiin EVLI Pankki. Sehän on nimenomaan sijoituksen ammattilainen, toisin kuin useimmat muut yritykset, jotka ovat nähneet järkevämmäksi antaa eläkevarojen hallinta niille jotka alan osaavat. Silti myös EVLI on päättänyt luopua eläkesäätiöstään!

Ja millähän logiikalla säätiöistä siirtyvä miljardi jäisi kaikkien suomalaisten maksettavaksi?? Jospa se meneekin yritysten tuotannollisen toiminnan kehittämiseen ja sitä kautta uusien työpaikkojen luomiseen? Uudet työpaikat puolestaan vähentävät painetta eläkemaksujen nostoon. Miksi säätiöiden pitäisi hautoa varallisuutta, joka ylittää tarvittavat eläkevastuut? Miksi tuo ylijäämä muka hyödyttäisi kaikkia kansalaisia?

- Anonyymi

Anonyymi kirjoitti:

Mielestäni oli lähes uskomatonta, että poikkeuslakia ei juuri rummutettu, eikä kukaan juuri tiedottanut siitä, että eläkeyhtiöden vakavaraisuuden rajoja on höllennetty finanssikriisin vuoksi. Julkisuudessa puhutaan ainoastaan siitä miten mahtavan vakavaraisia eläkeyhtiöt ovat ja kaikkien eläkkeet olisivat turvassa. Jopa viranomaiset syyllistyvät tähän. Asioista ei puhuta ollenkaan objektiivisesti, eikä todellakaan puhuta siitä miten vapaasti eläkeyhtiöt käyttävät vakuutusmaksuja ihan muuhun kuin tuottaakseen kustannustehokasta eläkevakuuttamista.

Jossain päin maailmaa ihmiset eivät todellakaan halua sitoutua tällaisiin järjestelmiin, joiden tulevaisuus ei ole kestävällä pohjalla.

Olisi hauska kuulla edes muutama esimerkki maista (tai edes "jossain päin maailmaa" -ilmansuunta), joiden työeläkejärjestelmä on kestävämmällä pohjalla kuin Suomessa.

Vakavaraisuusrajan laskua ei tehty siksi, että yksikään eläkeyhtiö olisi ollut vaarassa mennä konkurssiin -- se tehtiin siksi että poikkeusoloissa ei olisi tarvittu pelkän vakavaraisuusrajan takia ryhtyä lyhytnäköisiin osakesalkkujen myyntiin silloin kun kurssit olivat alhaisimmillaan. Viime vuoden sijoitustuotot olivat poikkeuksellisen hyviä juuri tämän poikkeussäännön takia.

- Anonyymi

Anonyymi kirjoitti:

Toinen epäloogisuus ohjelmassa oli se, että esimerkiksi hyvin hoidetusta säätiöstä otettiin EVLI Pankki. Sehän on nimenomaan sijoituksen ammattilainen, toisin kuin useimmat muut yritykset, jotka ovat nähneet järkevämmäksi antaa eläkevarojen hallinta niille jotka alan osaavat. Silti myös EVLI on päättänyt luopua eläkesäätiöstään!

Kolmas epäloogisuus oli koko ohjelman kantava teema: huoli siitä, että tämän miljardin "katoamisen" yhteydessä menetettäisiin tarvittavaa "vipuvartta" tehokkaampaa sijoitustoimintaa varten.

Onko vika vain minun ymmärryksessäni, vai eikö eläkesäätiöistä isoille yhtiöille puretut noin kymmenen miljardia ole yhdessä isojen eläkeyhtiöiden aikaisempien useiden kymmenien miljardien kanssa aika paljon järeämpi vipu kuin pieniin säätiöihin hajautetut noin kymmenen + yksi miljardia? Eikö juuri tämä isojen yhtiöiden jo olemassaoleva iso vipuvoima ole koko säätiöiden purun tausta-ajatus, jotta pienten säätiöiden pienet vivut saadaan paremmin kannattavaan käyttöön?

- Anonyymi

Anonyymi kirjoitti:
Anonyymi kirjoitti:

Mielestäni oli lähes uskomatonta, että poikkeuslakia ei juuri rummutettu, eikä kukaan juuri tiedottanut siitä, että eläkeyhtiöden vakavaraisuuden rajoja on höllennetty finanssikriisin vuoksi. Julkisuudessa puhutaan ainoastaan siitä miten mahtavan vakavaraisia eläkeyhtiöt ovat ja kaikkien eläkkeet olisivat turvassa. Jopa viranomaiset syyllistyvät tähän. Asioista ei puhuta ollenkaan objektiivisesti, eikä todellakaan puhuta siitä miten vapaasti eläkeyhtiöt käyttävät vakuutusmaksuja ihan muuhun kuin tuottaakseen kustannustehokasta eläkevakuuttamista.

Jossain päin maailmaa ihmiset eivät todellakaan halua sitoutua tällaisiin järjestelmiin, joiden tulevaisuus ei ole kestävällä pohjalla.

Olisi hauska kuulla edes muutama esimerkki maista (tai edes "jossain päin maailmaa" -ilmansuunta), joiden työeläkejärjestelmä on kestävämmällä pohjalla kuin Suomessa.

Vakavaraisuusrajan laskua ei tehty siksi, että yksikään eläkeyhtiö olisi ollut vaarassa mennä konkurssiin -- se tehtiin siksi että poikkeusoloissa ei olisi tarvittu pelkän vakavaraisuusrajan takia ryhtyä lyhytnäköisiin osakesalkkujen myyntiin silloin kun kurssit olivat alhaisimmillaan. Viime vuoden sijoitustuotot olivat poikkeuksellisen hyviä juuri tämän poikkeussäännön takia.

Monessa muussa maassa on rahastoiva järjestelmä, joka ei kyllä pienituloisille ja peruspalkansaajille ole kovin tasapuolinen. Hyvätuloiset saavat myös säästettyä kunnon eläkkeen itsellensä. Toisaalla pitää olla tavattoman omatoiminen ja ahkera, jos haluaa säästää itsellensä hyvät eläkerahat ja se pitää tehdä itse säästämällä. Esim. Irlannissa on kyllä kansaneläkkeen tapainen järjestelmä, mutta maksut niistä ovat matalalla tasolla. Liekö se juuri syy miksi kansainväliset yhtiöt ulkoistavat toimintojaan juuri Irlantiin, kun sivukulut ovat olemattomat. Toimiiko se sitten hyvin - no ei toimi, kun maahan on miltei vararikossa, mutta työpaikkoja syntyy, kun ei tarvitse maksaa korkeita palkan sivukuluja. Suomessa taas ei tahdo työnteko kannattaa korkeiden sivukulujen vuoksi.

Olen sitä ikäpolvea, etten usko saavani nykyisestä järjestelmästä kummoista eläkettä ja eläköitymisikäni on varmasti yli 70v ja eipä siinä jää edes vuosikymmentä jää eläkerahoista nauttimiseen. Joku vetää välistä ihan selkeästi.

Olisihan se ihan kamalaa, jos ihmisten pitäisi hallinnoida itse eläkerahansa! Suomessa kun tykätään holhota.

- Anonyymi

Anonyymi kirjoitti:

Miten tässä eläkeuudistuksessa huomioidaan kansanedustajien ja ministereiden eläke-etuuksien muutokset. Koko eläkeuudistus kohdennetaan tavallisiin suomalaisiin työtätekeviin ihmisiin. Miten johtajien etuudet?

Ei mikään ykistyisen henkilön eläke tai yksityinen eläkevakuutus ole niin hyvä kuin mitä kansanedustajat ovat itse kehittäneet eläketurvakseen ja vieläpä meidän veronmaksajien rahoilla. Minusta eräs vihreiden kansanedustaja on erinomainen esimerkki kansanedustajajien kohtuuttomasta eläke-etuudesta. Kansanedustaja voi ilmoittaa jäävänsä pois eduskunnasta seuraavissa vaaleissa 2011, tuolloin hän on 40-vuotias. Tämä 40 vuotias edustaja tulee saamaan tuon päivän jälkeen sopeutumiseläkettä n. 3900€/kk !!! Eli tavallisen kansalaisen näkökulmasta kun eduistaja jää pois työelämästä, me kansalaiset elätämme häntä verorahoillamme, ja hän tulee maksamaan meille 1,2 miljoonaa euroa ylimääräistä ,yksinkertaisen matematiikan avulla laskettuna. Kun otamme huomioon, että 40-vuotiaalla edustajalla olisi työelämää jäljellä 25 vuotta!

Helsingin Sanomissa kirjoitettiin, että eduskunta ei ala remontoida kansanedustajien eläkkeitä vaan he odottavat Eläketurvakeskuksen tj Rantalan vetämän työryhmän aiakaansaannoksia. Työryhmän tulisi ehdottaa keinoja joilla työuria saadaan pidennettyä. Niinistö tosin totesi, että eduskunta haluaa heikentää eläke-etujaan, jos kansalaistenkin etuja heikennetään. Olemmeko me eri kansaa kansalaiset ja kansanedustajat, onko tässä jokin vastakkainasettelu, minä ole aina tähän asti luullut, että myös kansanedustajat ja ministerit ovat myös kansalalaisia.. Ministerien ja kansanedustajien tulisi olla aivan samalla viivalla meidän työtätekevien kanssa kun eläkkeistä päätetään, samoin johtajat.
Minäkin jäisin kahden edustusvuoden jälkeen mielelläni sopetumiseläkkeelle 3800€:n eläkkeestä, se vain ei ole mahdollista. En tule saamaan eläkettä 3800 euroa edes 40 vuoden työuran jälkeen, kun palkkani on 30 vuoden työuran jälkeen 3500 euroa kuukaudessa.

No miten luulisit työttömistä ja pätkätyöntekijöistä tuntuvan sun omat puheet palkan pienuudesta, kun työmarkkinatuesta jää 410 euroa käteen verojen jälkeen? Tai jos olisit joutunut jo edellisen laman 1990-luvulla maksajaksi omalla elämälläsi eli sillä, ettei ollut kuin pätkätöitä, joilla tulla toimeen ja joista ei kerry kunnon eläkettä? 2000-luvulla 90-luvun pätkätöitä ei kukaan pidä minänään eli ei saa kunnon vakipaikkaa sellaisella työkokemuksella, kaikenlisäksi kun aika kului sanotaan, että olet jo liian vanha työpaikkoihin.
Eläkeuudistus aiheuttaa sen, ettei pätkätyötätekevät ja välillä työttömänä olevat pääse ikinä eläkkeelle, jos kriteerinä on 40 vuoden työkokemus. Sukupolvi suurten ikäluokkien ja heidän lastensa välissä jää ilman säällistä eläkettä, koska he ovat joutuneet kokemaan ensin 90-luvun laman ja työttömyyden + pätkätyöt ja nyt he eivät kelpaa sellaisella ansioluettelolla minnekään. "Nuorekkaaseen joukkoon" ei kelpaa neljäviisikymppiset, joita pidetään työttöminä, mutta heistä ei kukaan kanna huolta. Eli summa summarum: eläkepommi tulee olemaan vielä suutari, koska suurten ikäluokkien jälkeen eläkekuluja ei enää pahemmin tule, kun ei ole ollut työtäkään, josta sitä olisi kertynyt. Ja kun ei kerry neljääkymmentä vuotta työkokemusta, ei tarvii ikinä maksaa eläkettä näille sukupolville.

- Anonyymi

Miten voidaan nyky Suomessa kohdella ihmistä noin,,Vaikka kyllämajattelen,että tulee noutaja päättäjille,eivätkö he pelkää sitä,,käytä valtasi oikein,jos olet sen saanut.Käy sääliksi mais hoitaia..Yritetäänpä kaikki lähettää kirjeessä rahaa,, edes se auttaisi vähän,,Kyllä alan oll vastaan ulkomaalaisten terveiden hyysäämistä,jos omia vamaisia hoidetaan noin.r

- Anonyymi

Toimittajille

Kiitokset ohjelmasta,
eläkesäätiöiden purkua koskeva aihe oli kiinnostava entiselle eläketoimijalle. Valitettavasti aihe oli ilmeisesti toimittajille liian vaikea, sillä se sisälsi virheitä ja epämääräisiä perustelemattomia väitteitä. Ohjelman katsottuani ei voinut välttyä ajatukselta, että eläkesäätiöiden purkuhalukkuutta on lisännyt uhka tulevaisuudesta kun asiaa ymmärtämättömät ovat ryhtyneet masteroimaan asialla.

Eläkesäätiöt ja - kassat ovat ilmeisesti keskimäärin olleet hyvin hoidettuja ja tehokkaita eläketurvan hoitajia, koska niiden sijoitusvarat ovat pääsääntöisesti tuottaneet paremmin kuin eläkeyhtiöiden. Eläkesäätiöt eivät ole tarvinneet laajaa hallintokoneistoa tai markkinointia, lisäksi ilmeisesti niiden pienuus on luonut ketteryyttä sijoitusmarkkinoilla.

Parempi tuotto on sitten vuosien varrella kerryttänyt toimintapääomia JOS työnantaja ei ole halunnut käyttää niitä eläkemaksun alentamiseen vaan on jättänyt ne edelleen eläkesäätiöön sijoitettavaksi. ELI eläkesäätiöihin kertyneet ylimääräiset toimintapääomat kuuluvat työnantajalle, ne on vain jätetty säätiöön keräämään tuottoja vaikka ne olisi voitu ottaa työnantajalle toiminnan aikana alempien eläkemaksujen muodossa. Tätä voisi verrata eläkeyhtiön maksamiin vuosittaisiin asiakashyvityksiin.

Jos maan hallitus olisi (kuten ohjelmassa esitetään) sääntöjä muuttamalla estänyt työnantajaa saamasta tätä säätiöön jättämäänsä ylivarallisuutta käyttöönsä, olisi se ollut totaalisen epäoikeudenmukaista varojen sosialisointia. Siinä olisi rangaistu niitä hyviä vakavaraisia eläkesäätiötyönantajia, jotka ovat kärsivällisesti kasvattaneet eläkesäätiön varallisuutta ja vakavaraisuutta ja sitä kautta mahdollistaneet keskimääräistä paremman tuoton eläkevaroille. Lopputulos olisi ollut varsin epäoikeudenmukainen.

Jos verrataan eläkesäätiötyönantajaan, joka taas olisi vuosittain ottanut kaiken mahdollisen ylituoton eläkesäätiöstä itselleen ja pitänyt eläkesäätiön varat minimissään, olisi hän ohjelmassa esitetyssä mallissa siirron yhteydessä maksanut paljon vähemmän kuin se työnantaja, joka sitä ylivarallisuutta olisi jättänyt.

Ne varat eivät ole eläkejärjestelmän varoja, ne ovat työnantajan eläkesäätiöönsä jättämiä varoja.

Säätiöistään luopuvien yritysten miljardi ei ole kuulunut eläkejärjestelmään, johon sääntöjen mukaan kuuluvat eläkevarat + toimintapääomaa säädetty määrä. Eivät "säästäväisen isännän" tämän määrän yli säätiöön jättämät varat kuulu eläkejärjestelmään.

Esittämällänne mallilla kannustettaisiin sitä, joka syö enemmän kuin tienaa ja rangaistaisiin kärsivällistä säästäjää.

Ei ihme, jos työnantajat ovat katsoneet paremmaksi turvata jo aiemmin tienaamansa varat nyt, vaikka siinä tulevat tuotot menettävätkin, jos uhkana on ollut vanhojen säästöjen sosialisointi.

Häviäjät tässä on helppo nähdä:

1)Toinen on koko suomalaisen eläkejärjestelmän tehokkuus ja kilpailu (ja nousevan maksun kautta kaikki työnantajat).

2)Ja toinen Ilmarisen ja Varman nykyiset asiakkaat.
Ehkä pitkällä tähtäimellä häviäjiä ovat myös Varma ja Ilmarinen, sillä herää kysymys johtaako keskittyminen ennen pitkää kilpailun lakkaamiseen ja yhteen toimijaan kuten KELA on kansaneläkkeissä.

Voittajia on Varman ja Ilmarisen johto, jotka ovat entistä suurempia ja vaikutusvaltaisempia.

- Eila

Olen pettynyt maamme eriarvoistavaan politiikkaan.
Olen itse aloittanut työn jo 14 vuotiaana, koska olin syntynyt köyhään 6lapsiseen perheeseen,eikä vanhemmillani ollut mahdollisuutta kouluttaa meitä rahakkaimpiin töihin.
Pienellä palkalla aloitin työt ja keräsin eläkerahastoon rahaa.

30v työuran jälkeen, olin jo saanut kodin ja yrityksen ja asiat olivat hyvin, kunnes maamme hallitus presidentti Koiviston johdolla kavalsivat meidät ja omaisuutemme ryöstettiin hyvin julmalla tavalla, oikeuden saantimmekin estettiin ja meidät jätettiin heitteille.

Nyt tuosta työ-urani alkupäästä onkin leikattu pois 10 vuotta. Kun olen syntynyt 1948 minun eläkkeeseeni on otettu mukaan myös eläkeleikkuri, joka pienentää hankkimaani eläkettä lisää.
Koska olen ollut ahkera ja tehnhyt välillä jopa kahdessa työpaikassa yhtä aikaa, minulla on kertynyt jo 50 työvuotta, mutta en ole vielä eläkkeellä, sillä olen vasta 62.
Olen haaveillut jääväni vuoden päästä, mutta pelkään, että vielä minua rangaistaan lisää, sen tämä maa on osoittanut kohdallani liian usein.
Nyt ollaan vielä nostamassa eläkeikää, mikä tarkoittaa lisää työvuosia.
Miksi lakien laatijat eivät sovella tätä kaikkea myös omiin työuriinsa?

Kun ei ole saanut ilmaista koulutusta, ei ilmaista hammas,- tai terveydenhoitoa, eikä kuulunut missään elämänvaiheessa saajiin, on moraalitonta ruoskia näinkin pitkän työhjistorian tehneitä lisää töihin. Eläkkeiden tulee perustua tehtyihin työvuosiin ja niille tulee luoda ala ja ylä rajat 1500-3000e välille.
Kenenkään työ ei saa olla toista suurempaa, jos työtä tarvitaan. Myös virkamiesten ja kansanedustajien palkan tulee perustua oikeudenmukaisiin ja hyviin tekoihin, ei pahantekoon, josta palkitaan hyvillä eduilla.
Sitä varten on luotu perustuslaki, joka sitoo päättäjiä täysin, mutta ei näy käytännön teoissa, miksi?

- Ritva Lehtonen

Tämä blogi ja siihen liittynyt ohjelma taannoin ovat tutkivan journalismin parasta antia. On selvää, että nykymenolla suomalainen työeläkejärjestelmä ei ole entisellään 10-15 vuoden päästä.

Jossakin vaiheessa suomalaisessa yrityskentässä aletaan vahvemmin havahtua muutamaan keskeiseen ongelmaan:

1. Palvelualoilla, joissa kustannukset ovat pääasiassa työvoimakustannuksia, ei tulla kestämään edes sitä työeläkemaksujen nousua, jota 4 prosentin tuotto-odotuksella visioidaan. Neljän prosentin tasollakin Tyel-maksu nousee lähelle 28 prosenttia. Mitä jos eläkevarojen tuotto on 3 entä 2 entä 1 prosentti. Tuloksena on katastrofi.

2. Kun eläkesektori keskittyy entistä enemmän kahteen suurimpaan yhtiöön, yritykset ovat pulassa. Vaihtaminen ja kilpailuttaminen on täysin turhaa ja turhauttavaa. Kilpailutilanne yhtiöiden välillä on olematon. Hoitokustannukset päätetään etukäteen, sijoitustuotoista annettavat hyvitykset eivät sisällä juuri mitään käytännön eroa. Palvelut ovat samantyyppisiä johtuen "parhaiden käytänteiden jakamisesta" eläkeyhtiöiden kesken. Taustalla on sopimus siitä, että yksikään ei pyri kartellista karkuun.

3. Näennäisesti on mahdollista järjestää eläkkeet säätiöön, kassaan tai eläkeyhtiöön. Käytännössä enää vain eläkeyhtiöön. Siirtyvän toimintapääoman suuruus, eläkevastuurahastojen jakamiseen liittyvä näennäislainsäädäntö ja viimeistään STM:n iholla olevien eläkeyhtiöiden aktuaarien valta pitävät huolen siitä, että yhtäkään eläkesäätiötä ei perusteta lähiaikoina, jos meno jatkuu nykyisellään.

4. Työurakeskustelu on ollut niillä raiteilla, jolla korporaatiot ovat sen halunneet olevankin. KEskustelun on yksinkertaisesti monipuolistuttava, mikäli jotain konkreettista halutaan saada aikaan. Näkökulmalaajennuksista tarkemmin http://mikkohintsala.com/blogi/2010/06/16/11

Toivottavasti suuri yleisö alkaa ymmärtää pikkuhiljaa, missä suomalaisessa perusturva- ja eläkejärjestelmässä mennään. Yrityksissä tähän ollaan pikkuhiljaa heräämässä ja korporaatiokeskeinen "kehittäminen" on murenemassa. Ideoita kannustimista, eläkkeiden järjestämisestä ja systeemistä on alkanut syntyä. Nähtäväksi jää, mihin tämä johtaa.

- Mikko Hintsala

MOT - Mikä Oli Tutkittava

MOT:n toimitus käyttää lähes kaiken aikansa televisio-ohjelmien tekemiseen. Muina aikoina ryhmän jäsenet kommentoivat journalismiin liittyviä asioita tässä päiväkirjassa. Katsojat ja lukijat saavat puolestaan tilaisuuden kommentoida MOT:n tekemisiä ja tekemättä jättämisiä.

YLE Passi

Kirjautumalla sisään voit tilata sähköpostiisi ilmoituksen eri blogien uusista merkinnöistä

Kirjaudu sisään / rekisteröidy