Digisensuuria?
Hannu Sokala – Jutun tai ohjelman tekeminen omaa työnantajaa koskevasta asiasta ei ole koskaan toimittajalta fiksu veto. Vielä tyhmemmäksi hanke muuttuu, jos tästä kokemuksesta kirjoittaa blogin. Mutta yritetään.
Periaatteessa toimittaja on vastuussa tekemisistään vain yleisölle – katsojille, lukijoille –, eikä kenenkään pitäisi tulla sotkemaan tätä suhdetta. Niin omien pomojen ja pomojen pomojen kuin mainostajien ja tiedotusvälineen muidenkin mahdollisten sidosryhmien olisi syytä olla sotkematta tätä suhdetta.
Käytännön työssä tilanne ei aina ole näin mustavalkoinen: harvalla mediatalolla on esimerkiksi kanttia antaa yksittäisen toimittajan päättää, mitä ja millaisessa valossa omasta talosta kerrotaan. Siksi olen ollut muutamat viime viikot vähän varuillani; olen ihmetellyt, että näinköhän Yleisradio antaa yhden työntekijänsä päättää, mitä ja millaisessa valossa yhtiölle kriittisen tärkeästä digi-tv-hankkeesta kerrotaan.
Jutunteon alkuvaiheessa kävin kaksi taustakeskustelua Yleisradion strategia- ja kehitysjohtajan Ismo Silvon kanssa. Silvo on ollut mukana digi-tv-hankkeessa melkein alusta asti, ja kävin hänen kanssaan läpi hankkeen valmistelu- ja päätösprosessia. Silvo kuului hanketta valmistelleeseen digityöryhmään MTV:n Jorma Miettisen ja SanomaWSOY:n Pekka
Jaakolan kanssa, ja koko kolmikko oli myös itse ohjelmassa haastateltavana. Silvo ei yrittänyt vaikuttaa ennen haastattelua eikä haastattelun jälkeen siihen, millainen ohjelmasta tulisi.
Muutenkaan Yleisradion johtoportaasta ei kuulunut mitään. Tämä oli varsin kiinnostavaa, kun muistetaan, miten paljon kielteistä julkisuutta Yleisradion johto on viime viikkoina saanut digi-tv-siirtymään liittyvien veivausten takia.
Viime perjantaina TV1:n kanavapäällikkö Riitta Pihlajamäki ilmoitti haluavansa katsoa ohjelman etukäteen. Sinänsä tässä ei ole mitään ihmeellistä – Pihlajamäki on TV1:n päätoimittaja, ja hän katsoo usein muulloinkin MOT:n jutut ennen lähetystä. Ohjelma katsottiin MOT:n neuvotteluhuoneessa, jossa olivat läsnä Pihlajamäen lisäksi MOT:n tuottaja Matti Virtanen, tuotantopäällikkö Kaijaleena Rajatora ja kuvaaja Marco Hyvärinen sekä toimittaja. Seurasin pienen jännityksen vallassa Pihlajamäkeä, joka tuntui tekevän ohjelmasta muistiinpanoja vähän väliä.
Ohjelman katsomisen jälkeen Pihlajamäellä oli kaksi muutosvaatimusta. Molemmat koskivat Tampereen yliopiston mediatutkijan Seppo Kangaspunnan haastattelua.
Ensiksi Pihlajamäki arvosteli Kangaspunnan kahta eri lausumaa, joiden mukaan digi-tv ei olisi tuonut televisioon uutta kotimaista sisältöä. Pihlajamäki huomautti, että Yleisradion digisatsaus erityisesti Teema-kanavaan on tuonut televisioon lisää kotimaista sisältöä.
Vastasin kanavajohtajalle, että Kangaspunta kyllä antoi haastattelussa Yleisradiolle myönteistä palautetta Teemasta. En kuitenkaan ollut sisällyttänyt tätä Kangaspunnan lausumaa ohjelmaan, koska en halunnut, että ohjelmassa aletaan kehua omaa yhtiötä. Pihlajamäki oli kuitenkin oikeassa: olisi vähintään hassua, jos ohjelmassa todettaisiin, että kotimainen ohjelmatarjonta ei olisi kasvanut digi-tv:n myötä.
Ongelmaan oli kolme vaihtoehtoista ratkaisua: a) lisätään ohjelmaan Kangaspunnan "kehu" Yleisradiolle, b) täydennetään kyseistä kohtaa toimittajan omalla spiikillä, jossa todetaan Ylen satsanneen voimavaroja kotimaiseen tuotantoon, tai c) poistetaan tulkinnanvaraisuutta synnyttänyt kohta. Päädyin vaihtoehtoon c, koska se oli mielestäni yksinkertaisin ja suoraviivaisin enkä halunnut mainostaa ohjelmassa Yleisradion satsauksia.
Toinen Pihlajamäen vaatimus kohdistui kohtaan, jossa Kangaspunta arveli, että katsojilta ei ole kysytty, millaista ohjelmaa he haluaisivat digitelevisioon. Pihlajamäki kertoi, että Yleisradio on kehittänyt parin viime vuoden aikana katsojatutkimuksiaan ja että yhtiö käyttää näitä tutkimuksia hyödyksi kehittäessään uusia kanavia ja ohjelmia. Näitä tutkimuksia tehdään yhtiön johdon ja suunnittelijoiden omaan käyttöön, eikä niistä tiedetä talon ulkopuolella.
En taaskaan halunnut täydentää Kangaspunnan kommenttia lisätiedolla tyyliin "Anteeksi vain, mutta kyllä vaan Yleisradiossa tutkitaan, mitä yleisö haluaa", ja päätin jättää kyseisen kohdan pois ohjelmasta.
Maanantaina Pihlajamäki katsoi ohjelman vielä uudelleen, nyt television ajankohtaistoimitusten päällikön Jyrki Richtin kanssa. Pihlajamäki halusi vielä yhden muutoksen. Häntä huolestutti se, että ohjelmassa annetaan liian yksinkertainen kuva laajakaistatelevision tiellä olevista esteistä.
Alun perin ohjelmassa todettiin toimittajan sanomana, että "Huipputehokkaan internet-television tiellä on kuitenkin monta mutkaa", ja tämän jälkeen HIIT:n johtava tutkija Arto Karila totesi näin: "Yks niistä on se, että hallitukset ja firmat on on menneet erilaisiin sitoumuksiin ja nyt ajetaan kuin käärmettä pyssyyn sellasta, mikä ei oikein onnistu, koska muuten tarvitsis myöntää, että on tehty virheitä."
Pihlajamäen mielestä tekijänoikeuskysymykset ovat niin hankalia, että ne pitäisi erikseen mainita. Muutin toimittajan sanoman lauseen kuulumaan näin: "Ennen huipputehokkaan internet-television toteutumista on ratkaistava muun muassa monimutkaisia tekijänoikeuskysymyksiä." Tämän jälkeen Karilan lausunto ei voinut alkaa sanoilla "Yks niistä on se, että", joten ne leikattiin pois ohjelmasta.
Syyllistyikö Yleisradio digi-tv-ohjelman sensurointiin? Vai estettiinkö tässä vain virheellisten tai puutteellisten tietojen pääsy eetteriin?
Mielestäni kyseessä oli ennemmin jälkimmäinen kuin edellinen vaihtoehto. Virheiden välttämiseksi pitää toimitustyössä tehdä kaikki mahdollinen, ja ennakkotarkastus on yksi keino siihen. Usein tätä tarkastusta tekevät jutun haastateltavat tai muut lähteet, tai sitten kyseisen asian asiantuntijat.
Tässä jutussa MTV:n Jorma Miettinen sai pyynnöstä nähdäkseen ne kohdat, jotka koskivat MTV:tä, mutta hänellä ei ollut huomauttamista. Myös Yleisradion Ismo Silvo sai käsikirjoituksen nähdäkseen. Hänelläkään ei ollut huomautettavaa.
Digi-tv kuuluu niihin monimutkaisiin asioihin, joista voi perustellusti olla montaa mieltä. MOT:n kertoma tarina digi-tv:stä on tietenkin vain yksi versio mutkikkaasta uudistuksesta ja vuosikausien tapahtumasarjasta.
Minusta voidaan kuitenkin pitää arvokkaana sitä, että digiprosessin olennaisella toimijalla oli kanttia antaa yksittäisen toimittajan päättää, mitä ja millaisessa valossa asiasta kerrottiin.
Ohjelmaa katsoessa – ja tätä kirjoitusta lukiessa – on silti hyvä pitää mielessä, että ohjelman koko tekijäryhmä on Yleisradion palveluksessa. Tästä seurasi rasitteita, jotka olivat ainakin taloudellisia (kuukausipalkka), moraalisia (lojaalius työnantajaa ja työtovereita kohtaan) ja sosiaalisia ("katu-uskottavuus" kriittisenä toimituksena). Onneksi meidän versiomme digi-tv:stä ei kuitenkaan ole ainoa: sana on vapaa!
15 kommenttia
Ma 21.05.2007 @ 20:58
Olisi parasta säästää kansan varoja siirtymällä suoraan HDTV- ja laajakaistateknologiaan. DigiTV johtaa vain siihen että Suomen teknologinen kehittyminen viivästyy.
Ti 22.05.2007 @ 00:36
Olis ensiksi saatava näkymään. on katveita ja jätetään lisälähettimiä pois semmoisilta paikkakunnilta missä on ollu analoogisen aikana ja digi on paljon herkempi katveitten suhteen. Itsellänikin analooginen näkyy kohtalaisesti digi pätkimällä
Ti 22.05.2007 @ 01:13
Säästää kansan varoja?
Suurimmalle osalle ohjelmista riittää nykyisin käytettävissä oleva tarkkuus. Hyvin monelle katsojallekin se riittää.
Edullisella digiboksilla vastaavasti saa lisäkanavia ja "paremman"* kuvanlaadun.
Eivät kaikki halua hankkia uutta HD-näyttölaitetta, puhumattakaan siitä vielä kallimmasa HD-boksista. Nykyinen systeemi kyllä palvelee ihmisiä vuosien ajan, toimivaa tekniikkaa (mpeg2), ollut olemassa jo vuosia (vai millä ne lähetykset olisi pitänyt aloittaa silloin vuosia sitten?). Odottamalla toki saa teknisesti parempia toteutuksia kun insinöörit niitä kehittelevät, mutta odottavan aika voi käydä pitkäksi, koska tekniikka ei ole koskaan valmista.
HD kyllä tulee, rinnalle, sitten kun sen aika on. Ja nimenomaan antennista, (suurin osa voi jo nyt hankkia kun ostaa laitteet, Kaapeli tai Sat.)
* "Paremman", siksi että nyt tahtoo kuva mennä palikaksi sen takia että niput ovat täynnä ohjelmia jotka vaativat paljon bittivirtaa. Yksi surullinen esimerkki nähtiin kun Eurohumppakisat tulivat KOLMELTA kanavalta samanaikaisesti. Käytännössä kyse oli samasta sisällöstäkin (YLE2:pakkotekstitys, FST: äänestysohjeet ruotsiksi, Extra: välillä sohvallinen ihmisiä kuvassa). Yhdellä hyvälaatuisella kuvalla joka olisi saanut kylkeen useamman ääniraidan, olisi ratkaistu aika moni ongelma. Ja olisi mahtunut ne 5.1 äänetkin.
Eniten itse kritisoisin juurikin nippujen täyteenahtamista ja sen aiheuttamaa huonoa kuvanlaatua. Toisekseen, tekniikasta ei haluta (tai osata) ottaa kaikkea irti. 5.1-äänet!!, useampi ääniraita, jokaiselle yrityisryhmälle vaikka omansa , mutta ei kaistan tuhlaamista turhuuksiin.
Kaupalliset kanavat (MTV3!!! varsinkin) näyttävät sitten jotain ikivanhoja arkiston helmiä mm. Bond-putki. No ei siinä mitään, mutta laatu (VHS?) on kuraa ja 4:3 suhteella. Digitekniikka entisestää pilaa ne tuotokset piloille.
Ti 22.05.2007 @ 08:38
Kyllä, DigiTV on Suomeen tullessaan jo vanhentunutta tekniikka. Esim. lähinaapurissamme Virossa älyttiin suoraan siirtyä seuraavaan vaiheeseen. No saadaanpa kansalle taas myytyä uudet bugiset HD-boksit 5-7 vuoden päästä.
Ti 22.05.2007 @ 09:23
Nykyinen DVB-tekniikkakin mahdollistaa hyvää kuvanlaatua. Katsokaa Ruotsin SVT:n kuva. Samaan pystytään Suomessakin, jos nostetaan bittivirtaa ja vähennätään kuvan pakkausta.
Ti 22.05.2007 @ 14:24
Suomen olisi pitänyt tämän digitv-hömpan sijaan panostaa kuituyhteyksien vetoon koko maahan. Näin oltaisiin saatu kaksi kärpästä yhdellä hinnalla eli huippunopea internetyhteys ja sitä hyödyntävä digitv. Ei olisi tarvinnut miettiä myöskään mitään multiplex-ratkaisuja kanavanippuineen, vaan kunnon valokuidulla olisi ollut kapasiteettia tarjota riittävän laajaa signaalia. Tällöin oltaisiin myös saatu ne interaktiiviset palvelut käyttöön helposti. Myös siirtyminen HDTV-aikaan olisi sujunut helposti ja vaivattomasti, koska jakelumetodi olisi ollut riittävä siihenkin.
Nyt tämä joudutaan tekemään joskus tulevaisuudessa kuitenkin, mutta sillä erolla, että on ensin tuhlattu miljardeja veronmaksajien rahoja täysin turhaan tekniikkaan.
Mutta mitä voi odottaa poliitikoilta, jotka eivät ymmärrä tekniikasta yhtään mitään.
Ti 22.05.2007 @ 15:55
Otan vähän kantaa nykytilanteseen koska HDTV ja IP-tv on suomessa tosiasiassa kaukaista huumaa, ikävä kyllä:
digihuumassa tosiaan tuntuu unohtuneen sekä kuvan että äänenlaatu joka huomattiin siinä ettei yle kyennyt lähettämään suomessa euroviisuja 5.1 äänellä (este oli lienee hallinnollinen ei tekninen).
Nippuja on käytössä kolme ja kuten http://www.digitv.fi/sivu.asp?path=1;2999 sivulta näkyy niin ne on ahdettu täyteen niin tv kuin radiokanavia jota en kyllä käsitä yhtään. Poistettakoon radiokanavat heti nipuista!
Seuraavaksi voitaisiin miettiä tarvitseeko yle tosiaan viittä kanavaa suomen kokoisessa maassa, mielestäni ei vaan sopiva määrä olisi kaksi tai maksimissaan kolme. Tästä päästään siihen että kolme tai neljä kanavaa per nippu olisi sopiva määrä jotta kuvan & äänen laatu olisi kohtuullinen. Eli lopussa olisi kaikenkaikkiaan 12 kanavaa tarjolla antennipuolella jonka luulisi riittävän kohtuuhyvin jokaiselle.
Tässä pitää antaa kanssa vähän noottia esityskopioiden laadusta, välillä tuntuu että lähetys tulee vhs-kasetilta kopion kopiosta!
t: Raivo P
Ti 22.05.2007 @ 16:03
niin jäi sanomatta että kun itse tutkii ja arvostelee itseään niin vikoja ei oikein tahdo löytyä mistään, ja onhan se ymmärrettävää ettei työnantajaansa oikein tahdo mollata vaan silkkihansikkain kevyesti ranteille taputella...varmasti MOT:in toimittajat tämän tietävät, palaute saattaa sitten ollakin aika tulikivenkatkuista.
Toimittajille lukemista suomalaisella forumilla joka on audio/video harrastajien kokoontumispaikka: http://www.dvdplaza.fi/forums/forumdisplay.php?f=101 siellä on paljon asiallisia mielipiteitä ja malliesimerkkejä ongelmista
t: Raivo P
Ti 22.05.2007 @ 23:51
Se pohjoisen osuus oli ihan Karpon sosiaalipornoa. 70 taloutta extreme northissa on yks lysti hankkeen kannalta. Heille kustannetaan satelliittikortti, kuten todettu.
toisekseen struktuuri oli hiukan heikko.
tutkija on aivan oikein havainnut että projektissa suojeltiin kotimaisia isoja yrittäjiä. siksi esim sat ei ollut ikinä jakeluvaihtoehto 1.
sitten roiskiittiin vähän sisältöä. tutkija taas aivan oikein ettei ole varattu vaihtoehtoisia kanavia, eli aattellisille huuhaa-villeille kaistaa . kyllä ne olis mieluummin kuin tekstiviestiskabat nylkemässä kakaroia ja tyhmiä.
tätä ei kuitenkaan analysoitu, ja ainakin teema ja fst ovat lisännet laatuohjelmia. mtv max ei ole ja jim on siinä välissä. voicet jne vaan kuuluvat nykymaiilmaan.
sitten tekniikka oli jäsentelemättömästi mukana. fokus oli kuitenkin ihan hölmö. miksi kysyä neuvomaan palkattuilta ihmisiltä niiden fiilistä? olis ottanu muutaman käyttäjän negaa ja positiivistä toisilta.
karila, joka on ihan mukava heppu, ja loistava keskustelija, ajaa aina jotain projektia. nuyyt se on optista kuitua. aiemmin se oli wlan 3g:n sijaan. ihan mukavaa että tsemppiöä on, mutta kyllä markkina ja kysyntä hoitaa sekä iptv:n ja kuidun meille. tosin se on hitaampa, kun viestintäpuoli ministeriöässä kaveeraa kotimaisen broadcast-mediamafian kanssa....
olisitte nyt hjiukan pohtineet rakennetta ja sisältöä
PS kokonaan jäi käsittelemättä sellainen perusjuttu, että miksi mukseihin on ttyönnetty likaa kanavia, ja koska kuvanlaatua parannetaan "harventamalla" kanavia muksissa. + digitan monopolin purku
Ti 22.05.2007 @ 23:57
Jep,
Täydet pisteet saatte, kun kerroitte myös digiTVn pulmista ja ihan kuvan kanssa. Itse en tykkää
katsella digitaalista kuvaa tuon "´mosaiikki" ilmiön takia ja käytännössä katson analoogisialähetyksiä, kunnes ne loppuvat. Kaapeliverkko kyllä kai jatkaa lähetyksiä. Olen jopa kuullut, että welhon verkossa välitettäisiin DVB-T paketteja, mutta, eipä caabel kortilla niitä nää. Kun sitten joskus tulee digiTV sukupolvi X, niin olisi hyvä, JOS kysyttäisiin myös meidän käyttäjienkin kantaa... siis teknisessä mielessä, kuin "miten-se-toimii".
- Lexx'a
Ke 23.05.2007 @ 11:36
Muistaakseni muutama vuosi sitten kotitalouksiin taidettiin postittaa digiajan ylistysmainos (samalla pelottelumainos) ihan valtion taholta, jossa kehuttiin kuvan- ja äänenlaadun paranevan reippaasti kun siirrytään digiaikaan. Aika ihmeellistä, kun nyt seuraa suttuista kuvaa ja ääntä tuutin täydeltä, vaikka tekniikka mahdollistaa parempaa laatua kuin perinteinen analoginen. Makuasia? Tällaisesta käsittämättömästä teknisestä takapakista tehdään kuitenkin täysin hyväksyttävää, onhan se sentään uutta hienoa tekniikkaa.
Sama pätee ihan yleisellä tasolla esim. radiolähetyksissä ja musiikkiäänitteissä. Kompressoitua moskaa. Eihän tämän pitäisi olla missään nimessä hyväksyttävää!
Omalla kohdalla tv:n katselu ja uusien äänitteiden ostaminen on vähentynyt huomattavasti digitalisoitumisen myötä
Ke 23.05.2007 @ 14:20
Arto Karila puhui MOT-ohjelmassa 21.5. 2007 tulevaisuuden televisiosta, josta katsoja voisi valita katsottavan ohjelman lukuisista eri vaihtoehdoista. Hän myöskin piti järkevänä vetää jokaiseen kotiin kuitukaapelin tätä tarkoitusta varten.
Tällainen televisiohanke on jo syntymässä. Eikä se edes tarvitse kuitukaapelia toimiakseen.
Kyseessä on sovellus nimeltään Joost. Sen alkuunpanijoina ovat mm. nettipuhelin Skypestä tunnetuiksi tulleet Janus Friis ja Niklas Zennström. Kuten Skype, niin myös Joost perustuu P2P-protokollaan.
Joostin periaatteena on tarjota televisio-ohjelmaa milloin ja missä vain. Valittavana on tällä hetkellä n 160kpl ohjelmakanavaa.
Toistaiseksi Joost on vielä beta-vaiheessa, mutta sitä pääsee kokeilemaan kuka vain kutsuttuna.
To 24.05.2007 @ 13:35
Tässäkin ohjelmassa mainittiin se käsittämätön päämäärä, että televisiolla haluttaisiin korvata tietokone. Käytäisiin netissä, maksettaisiin laskuja hoidettaisiin sähköpostit.
Ei ole pätkääkään käytännöllistä. Nytkin jo yhden tv:n perheissä kinastellaan mitä ohjelmaa katsotaan. Entäs sitten kun sekaan vielä ängetään joku edellä mainituista puuhista. Tuohon vielä lisätään näppäimistö- ja hiiriergonomia, puhumattakaan, että homma menisi kaukosäätimellä tuhertamiseksi.
Tv on tv, tietokone on tietokone.
TÄMÄ ON TULEVAISUUS:
Teräväpiirto-ohjelmat tulevat valokaapelia pitkin tietokoneelle. Tietokoneen ohjelmisto jakaa halutut vaihtoehdot langattomasti eri katselulaitteissiin (monitorit, projektorit kannettavat näyttölaitteet ym.) Tarvittaessa se tallentaa ohjelmia myös omalle kiintolevylle ja on käytettettävissä "perinteisiin" tehtäviin. Kaikki tämä yhtä aikaa. Tarvitaan tuskin edes 5 vuotta, että koti-PC:n tehot ovat tähän riittäviä. EIKÄ DIGIBOXEJA NÄY MISSÄÄN.
Siis terveisiä vaan turhan ja väliaikaisen ratkaisun kehittäneille.
Lasse
Ke 30.05.2007 @ 17:52
Jippii, kustannetaan satelliittikortti, jonka saa jokainen joka hankkii esim. canal digitalin, mutta kuka kustantaa laitteet? 70 taloutta ei pitäisi olla ongelma tämän kokoluokan projektissa; sen verran pitäisi löytyä hynää, että moinen pikkuongelma hoituisi YLE:n kukkarosta.
Ke 09.04.2008 @ 06:36
Katsojat ovat esittäneet mielipiteensä konkreettisesti projektista, josta katsojat eivät ole lupauksista huolimatta hyötyneet.
Mutta uskaltaako MOT tutkia ketkä hyötyivät?
Jos ei niin mielenkiintoista olisi tutkia myös ketkä ovat luopuneet televisiostaan ja miksi?
Löytyykö luopujia esimerkiksi satelliittikanavia katsovan 100 000 maahanmuutajan joukosta?
Mitä ovat digi-tv:n vaikutukset. Johtaako kenties maahanmuuttajien suurempaan vieraantumiseen tai hitaamapaan kotoutumiseen?
Miksi myös monet viestintäalan ammattilaiset ovat luopuneet tv:n katselusta?
--------------------------
Tv-lupien irtisanomisaalto iski
50 000 kotia luopui 1/2 vuoden aikana televisiosta.
RE:
Tv-lupien irtisanomisaalto ravisteli maaliskuussa kaapelikoteja. Kaapelitaloudet siirtyivät helmikuun lopussa digiaikaan, kotien piti hankkia digiboksit ja -televisiot.
Viestintäviraston mukaan voimassaolevien tv-lupien määrä laski maaliskuussa 19 130. Vähennys merkitsee noin prosenttia tv-maksujen kokonaismäärästä. Rahassa mitattuna menetys tietää 4,3 miljoonaa euroa vuodessa.
Perinteisten analogisten lähetysten loppuminen kaapelikodeissa ei näkynyt vielä helmikuussa. Tv-maksuja irtisanottiin helmikuun aikana 1 530 kappaletta.
Tv-lupien irtisanominen ei ole kuitenkaan ollut tänä keväänä yhtä kiihkeää kuin syksyllä antennitalouksien siirryttyä digiaikaan. Syksyllä yhden kuukauden aikana tuli noin 30 000 irtisanomisilmoitusta.
Koko syksynä tv-luvan irtisanojia oli 32 000. Viestintäviraston mukaan näistä 18 prosenttia on palannut tv-katsojiksi.
http://www.taloussanomat.fi/media/2008/04/08/Tv-lupien+irtisanomisaalto+iski/20089857/382