Suunnittelu on suomeksi aika laaja sana. Esimerkiksi sekä planning että design ovat suomeksi suunnittelua. Designistä puhuttaessa onkin alettu käyttää enenevässä määrin sanaa muotoilu (ja tämä taas on sikäli hankalaa, että siinä on vahva mielleyhtymä todella fyysiseen, kosketeltavaan toimenpiteeseen).
Puhuttakoot alla plänäyksestä, kun tarkoitetaan organisaation tai vast. tekemästä suunnitelmasta jonkin tavoitteen tai toiminnan aikaansaamiseksi ja ylläpitämiseksi.
Ongelman suunnittelu vs. ratkaisun suunnittelu
Plänäys on ratkaisun suunnittelua. Aikataulutetaan ja resursoidaan esimerkiksi projekti jolla ratkaistaan jokin ongelma. Vaikkapa raitiovaunujen keskinopeuden putoaminen palvelusopimuksessa määritellyn alle.
Jotta plänäys voisi onnistua on ongelma tunnettava hyvin. Vanhan sanonnan mukaan ongelman ratkaisemisessa onnistuu todennäköisimmin se, joka osaa mallintaa sen hyvin. Jotta plänäys voisi olla realistista eikä (raskaista tiilistä tehdyn) pilvilinnan rakentamista, tarvitaan lähtökohdiksi ongelman selvittämistä josta voidaan johtaa suunnitelma ja suunnitelma sen ratkomiseksi.
Liikkeellelähtö on pakko tehdä plänäys edellä, mutta ei tarvitsisi plänäillä niin pitkälle
Kun organisaatio, iso tai pieni, tarttuu johonkin toimeen se alkaa todellisessa maailmassa kuitenkin plänäilyllä. Tähän on impulssina intuitiivinen huomio tai muuten enemmän omin voimin esille noussut ongelma.
Innokas ratkaisija plänää pöytään heti resursoitavan projektin joka pyörii vuoden (vaikka sen epäonnistuminen käykin ilmeiseksi ensimmäisen kymmenyksen aikana).
Fiksu plänääjä haluaa parempaa näkyvyyttä ongelmaan ja suunnittelee sen mukaan mitä tiedetään (oli kyse sitten planning-suunnittelusta tai design-suunnittelusta). "Mikä toiminta vie asiaa seuraavaksi eteenpäin ja kertoo meille enemmän siitä ollaanko menty oikeaan suuntaan?"
Raitiovaunujen keskinopeuksia ratkottaessa keskinopeuteen vaikuttavien syiden selvittäminen on tärkeää.
Arvaukseen perustava suunnitelma, plan, on olettamus jota pitää testata ennen kuin tehdään lopullista
Liikkeelle lähdettäessä aiheen kanssa työskennelleet keksivät nopeasti muutamia hyviäkin ratkaisuja, joskus datankin pohjalta.
— "Raitiovaunuliikenteen keskinopeutta hidastaa reittien X ja Y käännös noista valoista, ajoin siitä vuosia, tosi tuskallosta."
— "Jospa laitamme vaunut kulkemaan suoraan ja ne ohittavat tämän hankalan lenkin?"
— "Hyvä, teemme suunnitelman [plan] siitä miten aikataulut ja reittikartat muutetaan..."
Risteys saattaa olla tuskallinen, mutta jos niin tehdään niin mihin kaikkeen se vaikuttaa?
— "Raitiovaunuliikenteen keskinopeutta hidastaa reittien X ja Y käännös noista valoista, ajoin siitä vuosia, tosi tuskallosta."
— "Jospa laitamme vaunut kulkemaan suoraan ja ne ohittavat tämän hankalan lenkin?"
— "Hyvä, ajetaan muutamia testejä koevaunuilla sekä hiljaiseen että ruuhka-aikaan ja katsotaan miten vaikuttaa näiden keskinopeuteen? Otetaan ihan matkustajiakin kyytiin niin nähdään miten pysäkillä seisominen vaikuttaa. Suunnitellaan reitti niin että ei tarvi testata koko matkaa..."
Entäs sitten?
Suunnittelu —planning ja design— ovat suunnittelua. Tämä ei ole omistajakysymys, vaan kysymys siitä miten asioita käsitellään.
Plänäyksen traditiot ovat vahvat. Plänäystä tapahtuu paljon ilman design thinkingiä. Aikataulukärjellä laaditaan ratkaisuprojekteja ennen kuin tiedetään mitä ne oikeastaan ratkaisevat, sopiiko ratkaisu ongelmaan ja voiko se saada tuotehyväksynnän.
Miten sen raitiovaunun kävi?
Riippuu siitä mitä lopulta oikeasti mitataan.
Jos todetaan yksikäsittesesti 15,5 km/h keskinopeuden olevan tärkeä saavutettava mittari, niin voi olla että mutkat voidaankin laittaa suoriksi. Vasta kun ongelmat ovat paremmin selvillä ja olettamuksia kokeiltu voidaan tietää mihin pitää vaikutta.
Moni nopeuttamistapa (reittivalinnat, pysäkkien poistaminen reiteiltä) saattaa laskea muuta asiakastyytyväisyyttä.
Ennen suuria pitkän aikavälin plänäämistä pieniä muutoksia ja kokeiluja. Joskus suin päin esitystavalla ratkottava asia onkin kiinni organisaation käytännöistä, joskus pitää miettiä taas uudelleen mikä ylipäänsä on sopivaa niille asiakkaille (ks. suunnittelutyön kerrosajattelu).
