Kehitys kehittyy - kokeile ja kommentoi yle.fi:tä | Blogit

Rajapintoja rajalle

Yle on astumassa verkkokehityksessä uudelle aikakaudelle. Ylen johdon linjaukset avaavat meille hienoja mahdollisuuksia ja uusia tapoja jakaa sisältöjä kaikille suomalaisille. Koneluettavien rajapintojen (Application programming interface, API) rakentaminen Ylelle on erittäin kova mutta samalla motivoiva urakka. Avaan tätä uutta ajattelua hieman teknisemmästä näkökulmasta.

Eat your own dogfood

Ylen tekstipohjaisten internetpalvelujen arkkitehtuuri on pääosiltaan hyvin perinteinen Web-CMS-järjestelmiin perustuva kokonaisuus, jossa sisältö ja sisällön esitystapa ovat tiukassa liitoksessa. Rajapintojen avulla puramme tämän liitoksen ja samalla rakenteellistamme sisältömme, jolloin meidän on itse helpompi hallita eri päätelaitteisiin tehtävää julkaisua ja ennen kaikkea tehdä asioita nopeammin ja tehokkaammin kuluttajille näkyviksi palveluiksi. Olemme siis itse uusien rajapintojemme pääkäyttäjiä. Innoittajina uuteen suuntaan ovat olleet muun muassa Amazon, NPR, The Guardian ja Helsingin Sanomat omalla hs.fi-uudistuksellaan.

Parhaat palat internetistä

Rajapintojen toteutukseen käytämme internetissä koeteltuja teknologioita ja tapoja. HTTP, REST, JSON ja avoimen lähdekoodin ohjelmistot ovat uuden sisällön jakamisen teknisiä peruskiviä. Rajapinta-arkkitehtuurimme koostuu pienistä osista, ei yhden IT-toimittajan monoliitista. Tämä tuo toimintaamme ketteryyttä ja voimme tehdä työtä pitkäjänteisesti pala kerrallaan.

APIen tueksi olemme rakentamassa yhteisiä komponentteja, kuten autentikaatio, monitorointi ja kuormantasaus. Tätä mallia kutsutaan yleisesti API-fasadiksi. Lisäksi panostamme infrastruktuurin ketteryyteen ja automaattiseen skaalautumiseen sekä testaukseen.

Haemme uusia tekijöitä

Yllä kuvattu on meille vielä visio, jonka haluamme muuttaa todeksi mahdollisimman nopeasti. Tiimimme on jo tehnyt paljon tutkimusta ja kokeiluja, nyt on aika tehdä ensimmäisiä tuotantosovelluksia. Jos tunnet samaa intohimoa ja tekemisen paloa kuin me, tule auttamaan - meillä on mielenkiintoisia paikkoja auki:

http://careers.fi/yle/careers.cgi?action=view&job_id=2455&lang=fin

http://careers.fi/yle/careers.cgi?action=view&job_id=2456&lang=fin

Asiasanat:

API

Avoin YLE

3 kommenttia

Yle to open up its content, stay tuned!

0 kommenttia

Sami Kallinen (@sakalli) is Head of Yle Internet Development

I have a lot to be proud of as an Yle employee today. We decided some weeks ago to start systematically and increasingly opening up our content and data over the next few years.

Our goal is to have an Yle-API open for our partners, developer communities, and other interested parties by 2015. When different people and organisations can develop services and applications on top of our content and data, we will truly offer value for the Finnish tax-payers who fund our company. This will also enable open innovation and improve the quality of the services we produce in-house.

The first concrete results can be expected as early as the end of this year.

We believe that APIs and open data are part and parcel of operating a modern public service media company. Commonly funded content is distributed in ways that will take the best possible route into the everyday reality of the Finnish people. Yle is expected and even facing demands to open up its content, since the company’s funding changed from license fee-based to tax-based at the beginning of this year.

We live in the midst of many upheavals, and things are changing with incredible speed. In the media industry, global competition is accelerating, impressively skilled players are already in Finland, and many more are surely still to come. Thus, in order to remain relevant, Yle needs to be able to produce content and services that are of the same high quality and with the same agility as the Netflixes, HBOs, Apples and Googles of the world. Devices and technology will continue to become even more fragmented. The rate of this change is hard to understand. In light of these changes, findability is critical and active curating of content for our users is imperative. Acting on the Web becomes increasingly difficult as the mass of content increases and diversity of devices multiply; media usage patterns change and differentiate constantly.

The rapid growth of different devices is one of the biggest challenges we are facing from the technology perspective at the moment. The trend is clearly visible. The usage of our Web services on tablet devices has grown in just four months – from October to January – a whopping 67%!

And plenty of growth potential still exists. The BBC's iPlayer exemplifies this new reality with great clarity. Its desktop usage has fallen well below half, which means that nearly 60% of iPlayer usage happens through smart phones, tablets, game consoles, and the like. It is important, though, to remember that according to figures published last autumn, iPlayer supports 650 different devices.

Tele-text, which is still a surprisingly popular service in Finland, is an interesting example of how opening content can be accomplished with good results and how that in turn can help in dealing with device fragmentation. Tele-text applications have been created in Finland for all major phone platforms and even some rather obscure ones. These are the applications that use our content and that the Finns have developed for the devices of their choice without an active contribution from Yle.

We are also hoping for other types of benefits. Imagine a start-up that develops a special tablet for the elderly and wants to bring Yle content to the device. We would not have the resources to implement such a solution, but when we make our content presentation-free and structure it for multipurpose use, and we create a clear and open API, then the start-ups themselves can bring the content to their products, as long as certain conditions are met. Partners can build products and services that make our content more available for more people.

This is one of the ways we want to take Yle to the next Web era. Plenty of work remains: copyright issues and technology challenges still need to be addressed and resolved. We are currently busy with reforming the way we produce content for the Web. At the moment, a lot is unclear, but a clear direction is something that we already have.

Links:

Metatiedot kuntoon! Miksi ja miten?

0 kommenttia

Ylellä on puhuttu viime aikoina paljon metatiedosta. Lisäksi on päätetty, että Ylen metatiedot pitää saada kuntoon, jotta Ylen sisältöjen löydettävyys paranisi etenkin verkossa.

Millainen kuntoutus metatiedoille sitten tarvitaan ja miten kunto edistää Ylen tavoittavuutta?

Verkko poikkeaa broadcastista ainakin siten, että broadcastissa asiakkaan huomiota tavoittelee vain kourallinen toimijoita (kotimaiset tv- ja radiokanavat) kun taas verkossa vaihtoehtojen määrä lähestyy ääretöntä. Ylen sisältö kilpailee niin Netflixin, Facebookin, Wikipedian kuin vaikkapa YouTuben kissavideoiden kanssa.

Jotta asiakas voisi verkossa valita, minkä sisällön seuraavaksi vastaanottaa, ja jotta valinta kohdistuisi Ylen sisältöön, ei riitä, että Yle julkaisee laadukasta sisältöä. Sisällöstä pitää myös kertoa niille, joita sisältö kiinnostaa. Asiakkaat eivät sokkona käynnistele videoita Areenasta, vaan valitsevat ohjelmia esimerkiksi ohjelman otsikon ja aiheen perusteella.

Metatieto on koukku

Metatieto on lupaus siitä, mitä saat, jos tutustut tähän sisältöön. Esimerkiksi jos ohjelma käsittelee Krista Siegfriedsiä, hiihtämistä tai hallituksen veropolitiikkaa, aina löytyy joku, joka on intohimoisesti kiinnostunut juuri tästä aiheesta. Metatieto on koukku, joka vetää yleisöä sisällön luokse.

Sisältöjä saatetaan käyttää monista eri syistä. Esimerkiksi sama videoleike Elävässä arkistossa saattaa kertoa rakkaudesta, Urho Kekkosesta ja 1960-luvun elämänmenosta. Emme Ylessä voi tietää tarkasti, mistä kulmasta kukakin sisältöjä etsii. Niinpä sisältö kannattaa kuvata monista eri näkökulmista, jolloin sisällön tarttumapinta kasvaa ja asiakas löytää paremmin erityisemmätkin mielenkiinnon kohteet, kuten vaikkapa rakkautta ja politiikkaa yhdistävät tarinat 1960-luvulta.

Metatietojen kuntoon saattaminen tarkoittaa näin ollen sitä, että Ylen jokainen ohjelma (ja muu sisältö) varustetaan metatiedolla, joka kertoo mitä saat, jos tämän sisällön avaat. Jos tietoa sisällöstä ei ole, ei sisältöä voi löytääkään. Jos sisältöä ei löydä, kannattaako sitä tehdä?

Ensin peruskunto, sitten 3 askelta eteenpäin

Tällä hetkellä Ylen ohjelmien metatiedot ovat puutteelliset. Esimerkiksi radio-ohjelmien esittelytekstit puuttuvat välillä kokonaan tai niissä on vain vakioteksti, kuten “viikon parhaat uudet biisit”. Tv-ohjelmissa puolestaan välillä unohdetaan, että ensilähetyksen jälkeen ohjelman elinkaari jatkuu Areenassa. Jos ohjelman tiedoissa on virhe, niin virhe tulee korjata vaikka ohjelman broadcast-lähetys meni jo.

Kun peruskunto on saavutettu, jää metatietoon vielä paljon kehittämisen varaa.

Seuraavassa kolme esimerkkiä tulevaisuuden mahdollisuuksista:

Elävä arkisto kuvaa jo nyt järjestelmällisesti sisällöissään esiintyvät henkilöt, paikat, organisaatiot, aiheet ym. Tämän ansiosta esimerkiksi Urho Kekkoseen liittyvät sisällöt löytyvät Elävässä arkistossa yksiselitteisesti. Lisäksi metatiedosta ilmenee, että Urho Kekkonen on henkilö. Myös Svenska Ylen verkkosivuilla yksilöidään artikkeleiden aiheet järjestelmällisesti, jolloin vaikkapa veroparatiiseista kertovat jutut löytyvät helposti.

Tätä Elävän arkiston ja Svenska Ylen tapaa kuvata sisältöjä voitaisiin laajentaa koko Ylen kattavaksi. Tulevaisuudessa, kun asiakas saapuu vaikkapa lukemaan Ylen uutisten juttua ajankohtaisesta aiheesta niin jutun yhteyteen linkitettäisiin kaikki muu Ylen sisältö samaan aiheeseen liittyen, organisaatiorajat ja siilot ylittäen sekä arkiston pitkää häntää tyylikkäästi heiluttaen. Eräänlaista automaattista taustoitusta ja sisältöjen ristiinmarkkinointia, jolloin Ylen sisältöjen käyttöaste kasvaa ja löydettävyys paranee.

Toiseksi: tiedon tulisi olla yksiselitteisempää. Esimerkiksi samannimiset henkilöt, kuten Erkki Liikanen - poliitikko vai taiteilija - tulisi pystyä erottamaan toisistaan. Samannimisiä paikkoja on myös paljon. Suomessa on esimerkiksi kymmeniä järviä, joiden nimi on Pyhäjärvi.

Kolmas metatiedon hyödyntämiskohde on teknisempi. Yle on päättänyt ottaa käyttöön rajapintalähtöisen (API) toimintatavan, jossa Ylen moninaisia sisäisiä tietojärjestelmiä ja sisällönhallintajärjestelmiä voi hyödyntää yhdenmukaisen rajapinnan kautta Ylen palveluissa kuten Areenassa tai Ylen uutissivustossa.

Metatiedon kuntoon saattaminen edistää sitä, että Ylen rajapinnat palauttavat mahdollisimman hyvälaatuista tietoa, jonka päälle on mahdollista luoda nykyistä parempia palveluita. Lisäksi, jos rajapinnat tulevaisuudessa avataan kenen tahansa käyttöön, niin nolottaa vähemmän, jos tiedot ovat kunnossa.

Kirjoittaja on konseptisuunnittelija Ylen verkkojulkaisuissa.

Asiasanat:

0 kommenttia

SEO-asiantuntija: meillä on sinulle töitä!

0 kommenttia

Meitä kiinnostaa kuulla sinusta, jos...

Tiedät mitä eroa on numeroilla 302 ja 301.
Tiedät että panda on muutakin kuin uhanalainen eläin.
SEO on sinulle vain toissijaisesti huoltoasema.
Osaisit kirjoittaa robotsia vaikka sinut herätettäisiin keskellä yötä.
Tykkäät ajatuksesta, että omistaisit yle.fi:n sisäisen hakukoneen, ja osaisit pitää siitä hyvää huolta.
Voit fyysisesti pahoin joka kerta nähdessäsi "lue lisää"- tai "klikkaa tästä"-ankkuritekstin.
Osaat esitellä optimoimiasi sivustoja sekä sisällön että koodin tasolla, ja kertoa miksi ja millaisia optimointistrategioita niissä on käytetty.
Ontologia ei kuulosta sinusta lääketieteen haaralta.
Sinusta on täysin normaalia vilkaista hiukan sivun lähdekoodia heti törmätessäsi uuteen sivustoon.
Osaat neuvoa, miten hakutulosten oheen lisätään video-thumbnailit tai jutun kirjoittaneen toimittajan pärstä.
Osaat viedä vanhan sivuston uudistuksen läpi säilyttäen hakukoneliikenteen täydellisesti.
Tykkäät numeroista ja tavoitteista.
Google Analytics sekä webmaster-työkalut löytyvät pakistasi.
Ehkäpä olet käyttänyt myös comScoren mittausjärjestelmiä (ainakin olet nopea oppimaan, ja web-analytiikka on sinulle normikauraa)?
Kokemus konversio-optimoinnista, hakusanamainonnasta tai A/B/MV-testauksestakaan ei varsinaisesti haittaa.
Ja koska olet lisäksi hyvä tyyppi, sinulta on helppo kysyä neuvoa ja ihmiset pitävät kanssasi työskentelystä.

Jos huomaat nyökkäileväsi itseksesi, lue eteenpäin.

Työpisteesi sijaitsee Helsingissä, Pasilassa. Tulet työskentelemään tiiviissä tiimissä, jota johtaa Sami Kallinen. Samin lisäksi tiimissä ovat tällä hetkellä Maria Hausen ja Leevi Kokko. Tämä Internetmedian kehitystiimi palvelee koko Yle.fi -tasolla mm. web-analytiikassa ja hakukoneisiin liittyvissä asioissa. Projekteja on ympäri taloa, ja pääset tekemään välittömästi töitä johtavien suomalaisten verkkobrändien parissa. Työskentelet hyvin monenlaisten ihmisten kanssa, toimittajista backend-koodaajiin. Sisäisten asiakkaiden tarpeet ovat hyvin kirjavia, ja kahta samanlaista työpäivää tuskin tulee: uutiskilpailussa tarvitaan nopeutta, Areenassa taas videohakutulosten optimointia. Sinulta voidaan myös kysyä miten vaikkapa ohjelmatietojen löydettävyyttä mobiilissa tulisi kehittää.

Sinun tulisi ehdottomasti olla proaktiivinen tyyppi, joka osaa myös omatoimisesti löytää (ja myydä sisäisesti) mahdollisuuksia palveluoptimoinnissa. Työmaasi on varsin itsenäinen, ja vastaat tontistasi täysimääräisesti. Toisaalta kollegasi ympäri taloa ovat oman alansa huippuosaajia, ja tukevat sinua työssäsi.

Pääset suoraan Ylen strategiseen ytimeen, sillä löydettävyys on yksi alkaneen vuoden isoimpia teemoja koko yhtiössä. Tämän voi todeta esim. Julkaisut-yksikön johtajan Ismo Silvon tuoreesta blogimerkinnästä.

Meidän täytyisi ylläpitää ja kasvattaa yli viittä miljoonaa hakukonekäyntiä kuukaudessa, joten aletaanko hommiin?

Hae tammikuun loppuun mennessä. Hakemuslomakkeen löydät Careers.fi -palvelusta, ja lisätietoja tehtävästä voit kysyä Kallisen Samilta numerosta 0400129499 tai sami.kallinen@yle.fi.

0 kommenttia

Viikko journalismin tulevaisuudessa: Facebook – uutiset: 35 - 1

3 kommenttia

Netinkäyttötilastot ovat omiaan pitämään uutisväkeä nöyränä. Tai niin sitä ainakin luulisi.

Amerikkalaiset ovat räknanneet, että käyttäjät viipyivät joulukuussa suosituimmilla netin uutissaiteilla kaksitoista minuuttia. Siis koko joulukuun mitassa, kuukauden aikana.

Mikä mahtoi olla vastaava luku Facebookissa? 423 minuuttia, eli pikkuisen yli seitsemän tuntia. Nopea laskutoimitus: Facebookissa kuluu yhdysvaltalaisilta aikaa kolmekymmentäviisi kertaa niin paljon kuin uutissivuilla.

Luvut ovat peräisin pari viikkoa sitten julkaistusta amerikkalaisesta State Of The News Media –tutkimuksesta.

Pumaska on journalismin suunnista kiinnostuneen aarreaitta.

Tänä vuonna fokus on tavallista hienompien yleisöraporttien lisäksi uutisten mobiilissa kulutuksessa.

Lisää Facebookista.

Economist, tuo pitkiä ja vaikeasanaisia tekstejä julkaiseva talouslehti, on saanut miljoona fania Facebookiin.

Kuka näitä laskee, mutta onhan se paljon. Se on yli kaksi kertaa niin paljon kuin Wall Street Journalilla, mutta vasta puolet siitä mitä New York Timesilla, joka taisi olla ensimmäisiä suuria mediataloja, jotka hoksasivat, että Facebookin timeline on mainio konsti kertoa historiastaan.

Viime viikkojen suuria sosiaalisen(kin) median tapauksia Yhdysvalloissa on ollut Trayvon Martinin tragedia.

Knowyourmeme.com on tehnyt aiheesta Storify-esityksille sukua olevan koosteen, joka on aika hyvä.

Millaisia reaktioita surma aiheutti, miten kiinnostus näkyi verkossa ja keneltä pääsi suurin sammakko? Jälkimmäistä kisaa taitaa johtaa viiksekäs talk show –julkkis Geraldo Rivera.

Guardian on tehnyt interaktiivisen nettihärpäkkeen, joka olisi Suomessakin ajankohtainen: miten vero- ja etuuspäätökset vaikuttavat millaiseenkin perheeseen. Esimerkkitalouksia on niin paljon, että valtava enemmistö niistä varmasti itsensä löytää, ja seurauksia on uskallettu yksinkertaistaa ymmärrettäviksi.

Päivän infografiikoista ensimmäistä voidaan pitää vaikka yhtenä näkökulmana Suomen loputtomaan tuloerokeskusteluun.

Graafi kertoo, miten paljon Yhdysvaltain suurimpien ammattilaissarjojen urheilijat tienasivat viime vuonna.

Paras liksa on koripalloilijoilla. Höh, tietysti on.

Tuo graafi on muuten napattu newyorkilaisen Columbian yliopiston digitaalisen median professorin Sree Sreenivasanin viikoittaisesta sosiaalisen median koosteesta. Sree näyttää ehtivän kirjoittaa omaa koostettaan säännöllisemmin kuin allekirjoittanut.

Ja Sree on ns. ajan tasalla, joten saittia kannattaa seurata, jos aihe kiinnostaa. Sanokaa terveisiä.

Kaikki vähänkin netissä ympäriinsä pläräilleet tietävät, että suurin sosiaalisen median hitti on nyt Pinterest.

Sen käyttäjämäärä on melkein kymmenkertaistunut alle puolessa vuodessa.

Tässä grafiikassa mietitään, mikä tekee Pinterestistä niin vetävän.

Kevennys.

Me täällä mediassa joskus käytämme aika lailla aikaa miettiäksemme, millaiset videoklipit kiinnostaisivat yleisöjä. Siis niiden ilmeisimpien lisäksi.

Miten olisi video kännisestä kanadalaisäijästä, joka laulaa poliisiauton takapenkillä Queenin Bohemian Rhapsodyn? Kokonaan.

Asiasanat:

3 kommenttia

Blogit.yle.fi: näin käyttäjät klikkaavat

3 kommenttia

Ylen blogipalvelun uusi versio on ollut käytössä nyt kuukauden ajan.

Uudistus näyttää toimivalta. Palaute on ollut positiivista ja käyttäjämäärät ovat nousseet selvästi. Myös mobiilikäyttäjiä on ollut aiempaa enemmän.

Yhtenä työkaluna blogien ja muidenkin Ylen web-paveluiden käytön seurannassa on Crazy Egg -niminen työkalu, joka luo ns. heatmap -kuvia palveluiden käytöstä. Crazy Eggin luoma kuva kertoo, miten käyttäjät palvelussa hiirellään klikkaavat. Käyttäjien klikkauksia ei yksilöidä: emme siis tiedä, kuka käyttäjä klikkaa mitäkin.

Oheisessa kuvassa blogit.yle.fi:n etusivun päälle muodostuu kuvaaja siitä, mihin kohtaa sivua käyttäjät ovat klikanneet. Mitä kirkkaampi piste, sitä suurempi on klikkausmäärä. Yksittäiset siniset pisteet kertovat yhdestä tai muutamasta klikkauksesta.

Mitä kuva sitten kertoo? Hakua klikkaillaan ahkerasti, samoin blogipalvelun etusivulle vievää linkkiä. Etusivun aikajärjestyksessä listattuja blogeja klikkaillaan myös, aivan erityisesti MOT-ohjelman blogin linkkiä. Nämä eivät ole erityisen yllättäviä tietoja.

Pari jatkokehitykseen ideoita antavaa huomiota. Blogit aakkosjärjestyksessä listaavaa linkkiä klikataan suhteellisen usein. Pitäisikö oletusnäkymänä blogit.yle.fi:ssä olla blogien lista aakkosjärjestyksessä? Ja mahdollisesti nykyistä pidempänä, sillä listausta pidentävää linkkiä klikkaillaan varsin paljon myös. Vai kertooko kuva siitä, että käyttäjät haluavat tuoreimpien blogimerkintöjen listan lisäksi nähdä myös aakkosellisen listan?

Kirjoittaja on Yle Internetin palvelupäällikkö

Asiasanat:

blogi

yle

yleisötutkimus

3 kommenttia

Yleisradion käyttämät evästeet

4 kommenttia

Vuoden 2011 aikana päivitetyssä Yle.fi -palvelun tietosuojalausekkeessa todetaan, että "Yleisradio hyödyntää evästeitä ja muita tekniikoita verkkopalveluidensa väestöllisen tavoittavuuden tutkimisessa sekä sivustojensa kävijämäärien tilastollisessa seurannassa. Yleisradio voi lisäksi käyttää evästeiden ja muiden tekniikoiden avulla kerättyä tietoa kohdentaakseen sisältöä asiakkailleen. Evästeiden ja muiden tekniikoiden käytön tarkoituksena on analysoida ja kehittää sivustoja edelleen asiakkaita paremmin palveleviksi. Evästeitä käytetään myös parantamaan käyttökokemusta, mm. muistamaan asiakkaan viimeksi käyttämiä palveluita ja asetuksia."

Evästeiden ja muiden tiedonkeruumenetelmien avulla syntyy Ylen analytiikkadata. Analytiikkadatalla tarkoitetaan tässä yhteydessä sellaista tietoa, jota siis käytetään Ylen verkkopalveluiden käyttömäärien seurantaan, ja josta johdetaan esim. toimitustyötä ja palvelukehitystä tukevia analyyseja tai tuotetaan automaattisia sisältösuosituksia käyttäjän selailuhistorian perusteella. Käytännössä yllämainittu tarkoittaa vaikkapa sen tutkimista, miten monelta eri selaimelta Kotikadun jaksoja on katsottu viimeisen kuukauden aikana. Tai miten suuri osa uutissivustolla kävijöistä palaa palveluumme päivittäin. Lisäksi jotkin asiakkaat ovat saattaneet osua satunnaisesti valittuun ryhmään, jolle on esitetty heidän Yle.fi -vierailuaan koskeva kysely. Tällaisissa tapauksissa vastaajien ikä- ja sukupuolitiedot saatetaan yhdistää analytiikkadataan siten, että esim. tietyssä ikäryhmässä suosituimpien Areena-sisältöjen tutkiminen on mahdollista.

On kuitenkin tärkeää huomata ettei mikään Ylen verkossa keräämä analytiikkadata sisällä henkilötietoja, eli se on luonteeltaan täysin anonyymia. Dataa analysoidaan erilaisina segmentteinä, eikä sen perusteella ole siis mahdollista saada selville mitään asiakasta yksilöivää henkilötietoa. Mahdolliset sisältösuosituksetkin perustuvat vain ja ainoastaan Yleisradion omissa verkkopalveluissa tapahtuneeseen anonyymiin selailuun--ei siihen mitä asiakkaamme muualla verkossa tekevät.

Yle ei tallenna mihinkään käyttämiinsä analytiikkajärjestelmiin asiakkaidensa IP-osoitteita raportointia varten. Sellaisissa tapauksissa, joissa jokin työkalu teknisesti ottaen tallentaa asiakkaiden IP-osoitteita, osoitteet eivät ole raportoinnin piirissä, tai ne on koneellisesti sekoitettu siten etteivät ne raporteissa vastaa alkuperäisiä.

Seuraavassa on lueteltu Ylen asiakasanalyysin ja sisältösuosittelun tukena käyttämät mittaus- ja tutkimusteknologiat, sekä niiden selaimelle kirjoittamat evästeet:

comScore Digital Analytix

Yleisradion pääasiallinen web-analytiikkajärjestelmä, jonka avulla raportoidaan paitsi Areenan ja Elävän arkiston video- ja audiokäyttöä, myös yhdistetään tätä tietoa muuhun Yle.fi -sivustoilla tapahtuvaan selailuun. Lisäksi työkalun avulla tutkitaan erillistä paneelia käyttäen väestöllistä tavoittavuutta (ikä ja sukupuoli).
Evästeet asettava domain: yle.fi, da.yle.fi, fi.sitestat.com
Evästeet: s1, c1, ns_cookietest, ns_session
Evästeet asettava domain: scorecardresearch.com
Evästeet: UID, UIDR
Evästeiden tarkoitus: selaimen anonyymi yksilöinti, esim. sessiotiedon ylläpito ja palaavan käytön tunnistaminen

Palveluntarjoajan verkkosivusto: http://www.comscore.com/Products_Services/Web_Analytics

Google Analytics

Mahdollistaa erityisesti löydettävyyden ja hakukoneoptimoinnin analyysin yhdistettynä Googlen Webmaster Tools -palveluun.
Evästeet asettava domain: yle.fi
Evästeet: __utma, __utmb, __utmc, __utmz
Evästeiden tarkoitus: selaimen anonyymi yksilöinti, esim. session ylläpito ja palaavan käytön tunnistaminen sekä tieto mistä lähteestä sivulle on saavuttu (hakukone, linkki, suora liikenne)

Palveluntarjoajan verkkosivusto: http://www.google.com/analytics/

Visual Revenue

Toimituksellisen sisältösuosittelun ja etusivujen klikkiraportoinnin työkalu.
Evästeet asettava domain: yle.fi
Evästeet: __vru, __vry, __vrf
Evästeet asettava domain: a.visualrevenue.com
Evästeet: AWSELB
Evästeiden tarkoitus: sessiotiedon ylläpito, positiotieto sivulla, kuormantasaus

Palveluntarjoajan verkkosivusto: http://visualrevenue.com/

Leiki

Automaattisen sisältösuosittelun työkalu, jonka avulla mm. tarjoamme asiakkaille artikkelin yhteydessä siihen liittyviä muita sisältöjä, tai muutoin asiakkaan Yle.fi -selailuhistoriaan liittyviä muita sisältösuosituksia.
Evästeet asettava domain: leiki.com
Evästeet: Leiki_wgttrg
Evästeiden tarkoitus: selaimen anonyymi yksilöinti sisältösuosituksia varten

Palveluntarjoajan verkkosivusto: http://www.leiki.com/

Webropol

Kyselytyökalu, jonka avulla Yle kerää anonyymisti tarkempaa tietoa esim. asiakkaiden kokemasta Yle.fi -vierailun onnistumisesta, palveluiden kiinnostavuudesta sekä asiakkaan taustamuuttujista (ikä ja sukupuoli).
Evästeet asettava domain: yle.fi
Evästeet: webropoll_id
Evästeiden tarkoitus: yksilöivä tunniste, jonka avulla on mahdollista yhdistää laadullisen asiakaskyselyn avulla saatavaa asiakastietoa selainkohtaiseen käyttödataan säilyttäen asiakkaan anonymiteetti

Palveluntarjoajan verkkosivusto: http://w3.webropol.com/finland

Crazy Egg

Työkalu, jonka avulla on mahdollista valituilla sivuilla tarkkailla mitä elementtejä näkymässä klikataan ja esim. miten suuren osan pitkästä sivusta asiakkaat näkevät. Käytetään suunnittelijoiden työn tukena sivuston käytön analyyseissa.
Evästeet asettava domain: yle.fi
Evästeet: is_returning
Evästeiden tarkoitus: mitattavalle sivulle palaavan käytön tunnistaminen

Palveluntarjoajan verkkosivusto: http://www.crazyegg.com/

Kuten tämäkin listaus osoittaa, useimpien muiden ammattimaisesti toimivien mediatalojen tapaan myös Yleisradio kerää runsaasti tietoa verkkopalveluidensa käytöstä. Viimeaikainen vilkas keskustelu suomalaisten verkonkäyttäjien yksityisyyden suojasta kertoo siitä miten tärkeää verkossa toimivien tahojen on kertoa siitä, mitä tietoa ne asiakkaistaan keräävät, ja mihin kerättyä tietoa käytetään. Toivon, että tämä kirjoitus osaltaan selventää Yleisradion verkkopalveluiden tutkimusmotiiveja ja -teknologioita.

Asiakkaiden yksityisyyden suojasta käytävästä keskustelusta on sinänsä ollut jo paljon hyötyä: BBC:n sivuilta löytyy erinomainen esimerkki siitä, miten he kertovat käyttämistään evästeistä (cookies). Suomessa on parhaillaan meneillään IAB:n vetämä eurooppa-tasoisen verkkomainonnan tietosuojaprojektin kansallinen toimeenpano, jossa esim. yhdenmukaistetaan kuluttajien mahdollisuuksia kieltäytyä selailuhistoriaan perustuvasta mainonnan kohdennuksesta. Lisäksi kansainvälinen web-analytiikan yhteistyöjärjestö Digital Analytics Association on laatinut eettisen julkilausuman (Code of Ethics), jonka ovat allekirjoittaneet jo sadat alan toimijat ympäri maailman.

Muokattu 22.1.2013: Poistettu viittaus TNS Metrix -tuotteeseen, Yleisradio luopunut tuotteen käytöstä.

4 kommenttia

Lähetystoiminnan sarkajako ja maaton internet

2 kommenttia

Televisio- tai radiokanava voi lähettää ohjelmaa korkeintaan 24 h vuorokaudessa. Sydänyönä ei kannata lähettää ohjelmaa ollenkaan ja illalla lähetysaika on arvokkainta. Kun mietitään miten palvellaan ja ketä palvellaan voidaan siivuttaa tätä hyvää ja parempaa maata eri genreille.

Lisäksi kanavien profiilia rakennetaan päättämällä kenelle maata jaetaan minkälainen siivu.

Vuoden 2009 TV-kanavien lähetystoiminta näyttääkin Ylen osalta sarkajaetulta kyläyhteisöltä. (Ja vertailuksi: Sub on melko erilainen; jos lyötäisiin rinnan saman konsernin muutkin kanavat saattaisi tulos olla enemmän isojakoa?).

Eri ohjelmagenrejen jakautuminen kanavittain yleensä sekä parhaassa katseluajassa vuonna 2009

Käytännössä tuo toteutuu, kun kanavia jaetaan erilaisiin ohjelmapaikkoihin joihin sitten tilataan tai ostetaan paikkaa vastaavaa ohjelmaa. Voi olla, että tullakseen tilatuksi jotakin ohjelmakonseptia pitää säätää, jotta se sopisi kyseiseen paikkaan. Voi tietenkin käydä niin onnellisesti että kertakaikkisen mahtava idea pitää saada ilmoille ilman säätöä ja sarkajakoa muutetaan jotta tämä mansikka saadaan kylvettyä.

Toisaalta lähetettyjen tuntien ja genrejen mukaan myös arvioidaan toimintaa. Lähteenä olleessa LVM:n materiaalissakin vertaillaan noita tunteja/genre/kanava. (Kyllä, katsojaluvutkin vielä ja moni muukin asia löytyy vertailutapojen listalta, mutta siitä ehkä joskus toiste).

Minkälaisia läänityksiä internetissä jaetaan?

Verkossa ei ole tilaa, jota voisi jakaa paloiksi niinkuin peltomaata ja rantoja aikoinaan. Rajoitteena profiilin rakentamiselle ei toimi jaettavissa oleva lähetysaika (ja tämän sisällä jaettavat hankinta- tai tuotantobudjetit).

Internet pilvenä

Budjettia voi aina jakaa. Sen hallinnoimiseksi voi koittaa keksiä ohjelmapaikkoja vastaavia rakenteita joihin voi tilata sitten … jotain.

Näitä vastaamaan ei pidä tehdä asiakkaalle samoja rakenteita verkkoon. Verkossa ei ole parasta katseluaikaa tai rakenteita johon asioita voisi sijoittaa. Julkaisuun käytettävä rakenne ole sama asia kuin niiden markkinointi. Jokaisen sisällön pitäisi präjätä omilla ansioillaan eikä siksi että ne on tilannut tai tuottanut taho X.

Hallittavat kokonaisuudet ovat paljon pienempiä ja itsenäisempiä. Brändien rajat ja suhteet —ainakaan niitä rakennettaessa— eivät ole yhtä selviä kuin tuollaisessa ajallisessa jatkumossa.

Entäs sitten?

Siinä missä vaikka telkkarissa kanavaidentiteettiä ja toimintaa hallitaan tekemällä rakenteita ja hankituttamalla niihin jotain lähtetettävää, ei sama toimi verkossa (riippumatta siitä millä vehkeellä sitä käytetään).

Lähetystoiminnassa voidaan ratkoa ongelmaa joka syntyy tyhjästä ohjelmapaikasta joka pitää täyttää paikan määrttelyyn sopivalla ohjelmalla.

Verkossa ratkottava asia löytyy suoremmin asiakkaista. Ei tehdäkkään rakennetta johon tilataan sisältöä. Pin vastoin: rakenne muodostetaankin sen perusteella mitä on tarjolla ja miten sitä käytetään.

Ei: “Palvelemme 17 ½-vuotiaita perustamalla niille palvelun” vaan “Selvittäkää millä sisällöllä tai ominaisuudella voimme palvella 17 ½-vuotiasta ja missä tilanteessa”.

Pitää muistaa, että internetissä tapahtuu HD-teknologiaan siirtymisen tasoinen muutos kerran pari vuodessa ja nyt tietyllä tavalla tietystä yhteydestä löytyvä aritikkelisarja voi olla tarpeen esittää melko toisenlaisessa yhteydessä ja ulkoasussa huomenna.

Myös ohjelmapaikkaa vastaavan rakennelman tekeminen vaatii verkossa paljon teknologisia perustamisponnistuksia.

Vielä hieno kaavio

Aiheeseen liittyy vielä tällainen kaavio:

Kenelle tai mihin käyttöön, mitä toimintaa tai sisältöä, millä vaikuttavuudella tai tavoittavuudella

Jonkin verkkoon tilattavan perään haikailtaessa ei voida lyödä lukkoon kolmion jokaista nurkkaa. Jos 17 ½-vuotiaille halutaan tehdä jutusarja romantiikan ajan säveltäjien ylärekisterin käytön eroista, niin tilauksessa ei voida realistisesti haluta sen koukuttavan päivittäisiksi lukijoikseen 80 % ikäryhmästä.

Jos haluaa saada kaupunkilaiseläkeläiset puhumaan valaanpyynnistä, niin on parasta antaa toimeksi sen arvioiminen millä tämä voitaisiin saada aikaan ja sen todentaminen saako tämä ko. vaikutuksen oikeasti aikaan ko. ryhmässä.

Asiasanat:

2 kommenttia

Pinterest jyrää Facebookin!

5 kommenttia

Miksi Pinterestiin näyttää liittyvän läjäpäin tuttuja joiden ei olisi uskonut innostuvan kuvien kokoamisesta ja kokoelmien seuraamisesta?

Ehkä parempi kysymys olisi: miksi juuri Pinterest näyttää saaneen nostetta, eikä mikään niistä muista, lähes samanlaisista palveluista? Tai mikään niistä palveluista joilla voisi tehdä ihan samaa: jakaa verkosta löytyviä kuvia ja seurata sitä mitä muut jakavat.

Pinterest, Zootool, ffffound, dribbble, vi.sualize.us ja muut kuvien kirjanmerkitsemispalvelut ovat ominaisuuksiltaan lähes samanlaisia.

Tumblrilla harrastetaan paljon samaa toimintaa ja flickrin ominaisuuksilla ja rakenteilla voisi toteuttaa Pinterestin. Seteillä voisi rakentaa pinboardeja ja kontakteista voisi tehdä pinboardin seurattavia.

Onko Pinterestin nousukiito pelkkää sattumaa, oikeaa ajoitusta vai liittyykö siihen suunntteluvalintoja? Ja miksi vaikkapa Google+:n kohutaan flopanneen jos samaan aikaan sosiaalisen toiminnan kentällä on tilaa Pinterestin kaltaisen palvelun leviämiselle? Kaikki yllämainitut palvelut ovat samalla tavalla sosiaalisia, joten se ei ainakaan toimi tässä tapauksessa moottorina.

Jokainen menestyvä mutkikas palvelu on ollut aikoinaan yksinkertainen toimiva palvelu. Ja hyvin menestyvä tarkkaan fokusoitu palvelu voi kasvaa kattavaksi ja menestyväksi. Siksi vääjäämätön Facebookin syrjäyttäjä saattaisi nousta esimerkiksi Pintereststä.

Mutta miksi siis Pinterest? Tässä muutama arvaus.

Pinterestin käyttöliittymä on parempi

Ominaisuudet palveluissa ovat jokseenkin samat. Pinterest ei missään nimessä ole monipuolisin noista palveluista. Ominaisuuksien rajaamisen lisäksi se korostaa rohkeasti tärkeimpiä ominaisuuksia joka käänteessä. Palvelun toiminnot ja näiden esillepano kertoo johdonmukaista tarinaa kuvien kokoamisesta nastalla esille kiinnittäen tarinaa, joka on käyttäjälle helposti ymmärrettävä.

Pinterest on onnistunut sopivien kärkikäyttäjien löytämisessä

Merkittävää näissä eri palveluissa ovat erot niissä jaettavien kuvien sisällössä. Käyntikortteja, julistetaidetta, fantasiakuvitusta, vintagepornoa, ruutukaappauksia peleistä… Pinterestissä oli (ainakin vielä joku kuukausi takaperin) merkittävän paljon käsitöitä. Itse tehtyjä ja internetissä nähtyjä.

Kärkikäyttäjät—porukka, joka pitää saada ensiksi liikkeelle, jotta palvelulla olisi kasvumahdollisuuksia—määrittävät jakamallaan materiaalilla paljon sitä, minkälaiseksi mielikuva palvelusta modostuu. Toisenlaisella pesämunalla tulos olisi saattanut olla toinen.

Pinterestillä on selvä fokus, se painottaa sopivaa asiaa

Sosiaalinen kuvanjakopalvelu ei ole kaiketi vielä tarpeeksi tarkka rajaus, koska kaikki siihen määritelmään tungettavissa olevat palvelut eivät kasva samaa vauhtia. Suunnittelutyöllä Pinterest ei voi vaikuttaa siihen, mihin sitä käytetään. Rajaamalla toimintojaan ja tuomalla kuvataulut keskeiseksi tavaksi jäsentää materiaalia, palvelu on helppo ymmärtää. Lisäksi fokus sattuu sopimaan käyttäjille.

Esimerkiksi Tumblrissa voisi tehdä kuvakokoelmia asiasanojen avulla. Sen voisi myös esittää melkoisen samalla tavalla, niin kuin vaikka ummhellon käyttämä teema tekee. Pinterestiä tehtäessä tuo on kuitenkin päätetty keskeiseksi tavaksi toimia.

Samalla Pinterest on rajannut (ainakin näin aluksi) jaettavan median tiukasti kuviin. Esimerkiksi Zootoolissa taas saa jakaa kuvien lisäksi osoiteita, saitteja, tekstejä, videoita… Olisi helppoa ajatella, että monipuolinen on parempi, mutta se pitää harvoin paikkaansa. Ainakaan aluksi.

Pinterest etenee sopivalla vauhdilla

Sopiva vauhti tarkoittaa sitä, että palvelu malttaa lähteä liikkeelle niillä ominaisuuksilla jotka ovat ehdottoman välttämättömiä. Ja palvelu osaa olla ahnehtimatta itselleen osa-alueita, ominaisuuksia, toimintoja tai käyttäjiä jota se ei hallitse.

Ffffound on julkaistu muutamia vuosia ennen kuin Pinterestiä alettiin rakentaa. Ffffoundiin ei voi nykyisin rekisteröityä, vaan sinne kutusutaan. Ehkä kysyntä kasvoi nopeammin kuin teknologia antoi myöten? Tai kenties ffffound olisi kärsinyt inflaatiota jos sinne olisi suuret ihmismassat olisivat jakaneet siellä “vääränlaisia” kuvia. (Ja voihan olla että rajattu käyttäjämassa sopii ffffoundin strategiaan paremmin kuin agressiivinen kasvu).

Pienen kohun säestämänä liikkeelle lähtenyt Google+ oli julkaisun yhteydessä paljon Pinterestiä monipuolisempi palvelu (ja kyllä, tehtykin ihan toiseen tarkoitukseen). Se imi käyttäjiä kuin sieni, vaikka palveluun pääsy oli aluksi melko hankalaa. Käyttäjämäärä räjähti kun Google+ päätyi avoimeen betaan. Nyt sitä solvataan iltapäivälehtien artikkeleissa aavekaupungiksi. Kärkikäyttäjille Google+ sopi hyvin, alun hiomattomuus oli näille ennemmin etu kuin haitta. Isoille massoille homma ei kuitenkaan auennut (ja Facebook vastasi samaan aikaan voimakkaalla uudelleensuunnittelulla). Tuliko Google+ avoimeen betaan liian nopeasti? Kärkikäyttäjien innostuksesta ei onnistuttu kuitenkaan tekemään käännöstä massojen mielyttämiseen.

Pinterestillä on vain tuuria

Ehkä juuri tänä jouluna oli mahdollista saavuttaa kriittinen käyttäjämassa, jotta palvelun leviäminen saatiin liikkeelle? Sopva taho on sattunut kirjoittamaan palvelusta mukavaan sävyyn? Voi olla että kyse ei ole mistään mitä tiimi on tehnyt.

Nähtäväksi kuitenkin jää miten palvelu reagoi käyttäjämäärien kasvuun, jääkö se pinnalle ja mihin sen kehitys lopulta vie.

Jatkoja

Pinterestin käyttö ja käyttötavat ovat lisääntyneet blogauksen jälkeen. Muun muassa yrityskäyttö on lisääntynyt myytävien asuntojen kuvien jne. ilmaantuessa myös Pinterestiin.

Lue Jenni Siikanivan juttu Pinterstistä ja sen yrityskäytöstä.

Kuvagalleria:

Asiasanat:

5 kommenttia

Elävän arkiston kehitys: kävijäennätys ja haun parannusta

15 kommenttia

Vuoden alku on ollut sekä Elävän arkiston toimituksessa että palvelukehitystiimissä vauhdikasta. Palvelu saavutti viikolla neljä kaikkien aikojen kävijäennätyksensä: 132 000 eri kävijää (= eri selainta)! Ennätysviikolla suosituimmiksi sisällöiksi nousivat meteorologi Erkki Nystenin kuoleman johdosta kiinnostanut "Erkki Nysten ennustaa kylmää säätä" ja Feissarimokissa hilpeyttä herättänyt "Sor-sor-sormileikki alkaa".

Lähettämissänne palautteissa olette toivoneet selkeämpää hakutulossivua. Sama viesti tuli myös käytettävyystutkimuksesta, joka tehtiin tammikuun alussa.

Toteutimme ensin väliaikaisratkaisun, jossa poistimme "Tuloksissa esiintyvät" -asiasanalaatikon vasemmasta laidasta ja korvasimme sen kahdella viestilapulla. Lapuissa kerrotaan, millä perusteella hakutulos listautuu ja, että kehitteillä on tapa rajata hakutulosta asiasanojen avulla. Siirsimme myös hakulaatikon pois oikeasta yläkulmasta, jossa se esti ylänavigaation näkymisen. Nyt hakulaatikko sijaitsee samalla kohdalla etusivulla, hakutulossivulla ja artikkelisivulla. Kuvassa on vanha ja uusi hakutulosnäkymä.

Olemme parhaillaan rakentamassa rajausmahdollisuutta hakuun. Tässä pari suunnittelukuvaa sen mahdollisuuksista.

Elävästä arkistosta haetaan eniten tv-ohjelmia ja koska vanhojen radio-ohjelmanäytteidenkin kuuntelu on suosiossa, olemme kaivaneet hakutulossivulle tiedon, mistä ohjelmasta kyseinen näyte on peräisin. Nyt toimii myös ohjelmien hakeminen haulla, mutta vielä emme pysty listaamaan erikseen Elävässä arkistossa olevien näytteiden alkuperäohjelmia. Vuosien saatossa ohjelmannimien kirjaaminen on ollut niin kirjavaa, että suutarin lapsella ei meinaa olla kenkiä. :)

Laittakaa edelleen ajatuksianne tulemaan, kuinka palvelusta saataisiin vielä parempi.

yle.fi/elavaarkisto

svenska.yle.fi/arkivet

Asiasanat:

Elävä arkisto

Elävän arkiston uudistus

kehitys

palaute

haku

15 kommenttia