Pe 12.03.2010, klo 19:02
Vesa Metsätähti
Etusivu on uudistunut keskiviikkona 10.3. Tätä ennen sivu oli jonkin aikaa julkisessa betassa palautteen keräämiseksi. Kehityskohteet olivat pääosin selvillä betaan siirryttäessä. Palautteista haettiin sopivia tapoja ratkoa näitä kehityskohteita.
Uudistuksen myötä halutaan tuoda esille Yleisradion monipuolista sisältöä ja helpottaa siihen pääsemistä. Lisäksi halutaan varautua tulevaisuuden tarpeisiin: etusivulla pitää olla mahdollista reagoida erilaisiin tilanteisiin ja erilaisten sisältöjen esittämiseen. Muutosten tekemisestä haluttiin muutenkin helppoa.
Esimerkiksi uutisia voi esittää tilanteeseen sopivammalla tavalla: isommin, kun meneilään on jotain kriittisempää, pienemmin, kun on hiljaisempi päivä. Lisäksi, kun etusivun asiat on esitetty eheässä rakenteessa, mahdollistuvat erilaiset sisällön kulutustavat.
Vielä kolmisen vuotta sitten etusivu oli sivu, jossa piti kiteyttää toiminta yhdellä silmäyksellä. Nyt YLEnkin sisältöjä päädytään kuluttamaan paljolti muita reittejä kuin etusivun kautta. Etusivu tarjoaa mahdollisuuden törmätä myös sisältöihin, joita ei olisi osannut etsiä.
Monipuolisen, muuttuvan ja runsaan sisällön esittämistä varten etusivun visuaalisuus on suunniteltu puhtaasti käyttöliittymän näkökulmasta. Tämä tarkoittaa sitä, että etusivun jokaisella graafisella elementillä tulee olla funktio.
Ilmavuudella ja typografialla, eli taitollisilla keinoin, on etusivusta pyritty luomaan helposti silmäiltävä kokonaisuus, jossa visuaaliset jännitteet luodaan sisältöjen kautta. Etusivun tyyli on kestävää designia, koska siellä ei ole “koristeellista” grafiikkaa, joka pitkässä juoksussa vain häiritsee varsinaisen sisällön kuluttamista.
Lisäksi uudistukseen liittyy toimintatapojen ja YLEn www-sisältöjen saatavuuden kehittämistä ihan yleisellä tasolla, ei pelkästään etusivun tai sen ilmeen kehittämistä. Vain osa ponnistuksista konkretisoituu nyt nähtävissä olevalla sivulla.
Haastavaa etusivun uudistamisessa oli sen ja muiden palveluiden roolien määritteleminen. Vain uutisiin keskityttäessä YLE Uutisten sivut palvelevat parhaiten, siinä missä etusivulla esitetään vain tilanteeseen sopivalla tavalla joitakin pääuutisia (urheilua mukaanlukien) ja jokunen viimeisin otsikko.
Ohjelmista esitetään muutama poiminta, nyt ja pian tulevia ohjelmia. Katselupäätöksen ja -suunnitelmien tekeminen sekä ohjelmien yksityiskohtien tarkastelu onnistuu tulevaisuudessakin parhaiten ohjelmaoppaassa. Etusivulla poimintojen lisäksi halutaan tukea ohjelmiin törmäämistä, netissä katselun esittämistä. Yhtaikaisia lähetyksiä valtakunnallisilla kanavilla on melko paljon.
Musiikkiin, kulttuuriin, viihteeseen liittyviä sisältöjä ei ole ollut kauheasti esillä aiemmin, vaikka aihetta sivutaan paljon. Sama koskee tieteen ja vapaa-ajan sisältöjä, joita YLEllä on runsaasti.
Vaikka muutos on aina hankalaa, luotamme siihen, että pitkällä juoksulla ratkaisut palvelevat paremmin käyttäjiä.
Seuraavaksi etusivulla on tarkoitus kehittää nettiradioiden saatavuutta ja ohjausta lastenpalveluihin.
Ti 23.02.2010, klo 17:41
Tanja Iikkanen
YLE.fi:tä suunniteltaessa olemme halunneet tarjota käyttäjille parhaan mahdollisen interaktiivisen ja visuaalisen käyttökokemuksen. Verkon viimeisen vuosikymmenen aikana tapahtunut kehitys on vienyt pelkistä tekstisisällöistä kohti vuorovaikutteisia toteutuksia.
Käyttäjän selaimen ominaisuudet määrittävät, kuinka monipuolinen käyttökokemus on. Selaimista Internet Explorer 6 tarjoaa hyvin rajallisen käyttökokemuksen ja sen käyttö on viime aikoina vähentynyt huomattavasti. Tästä johtuen olemme päättäneet lopettaa Internet Explorer 6 -selaimen tukemisen uusissa verkkopalveluissa 1.1.2010 alkaen.
Sisältö on edelleen saavutettavissa myös tällä selaimella. Kuitenkin, jotta palvelumme toimisi parhaalla mahdollisella tavalla, suosittelemme päivittämään selaimen tuoreempaan versioon.
Täältä voit päivittää selaimesi:
Microsoft Internet Explorer 7.0+
Mozilla Firefox 3.0+
Google Chrome 4.0+
Safari 3.0+
Ti 16.02.2010, klo 18:35
Jari Lahti
Barcelonasta puskee viestejä Nokian avoimuudesta ja kehittäjäyhteisöhakuisuudesta. Hyviä uutisia. Erityisen hyvää on se, että tämä näkyy myös yritysten, kuten Nokian ja YLEn välisen yhteistyön käytännössä.
Puolitoista vuotta sitten ajattelin, että Nokia siirtää palvelukehityksensä Yhdysvaltoihin ja että mm. yhteistyö mediayhtiöiden kanssa Suomessa kuihtuu kokonaan. Henkilöt, jotka Nokiassa oikeasti veivät hankkeita eteenpäin, tuntuivat olevan lähdössä tai lähteneen yhtiöstä - tai muuttamassa ulkomaille. Ja esimerkiksi YLEn ja Nokian välisessä vuoropuhelussa alkoi hiljainen kausi.
Viime aikoina on taas syntynyt konkreettisia avauksia puolin toisin niin että tänä vuonna yhteistyökuvioita jälleen syntyy ja uusia avauksia tietysti käyttäjille. Se on hienoa. Nokiaa ohjaa julkistetuissa strategioissaan tietysti lokaalien kumppanuuksien välttämättömyys, jotta syntyy sisältösovelluksia, jotka kiinnostavat käyttäjiä.
Meille tämä vuosi on mobiilivuosi, palaamme takaisin toimialalle pienen priorisointitauon jälkeen. Ajoitus tuntuu sopivalta, Nokiasta riippumattakin.
Samaan aikaan myös isompien ruutujen valmistajat ovat kiinnostavasti liikkeellä. Kaksi vuotta sitten teimme YLE Areenasta version olohuonekäyttöön ja tänä vuonna aika näyttää olevan kypsä niin että tällaisesta tulee todellinen vaihtoehto käyttäjille. Tässä asiassa tarvitaan riittävän kokoluokan toimijoita, jotka voivat vaikuttaa markkinaan.
Miten teleoperaattorit tässä kehityksessä roolittuvat, se jää nähtäväksi niiden ketteryydestä riippuen. Muistuttavatko pienen ja suuren ruudun kehityspolut toisiaan?
YLE on tässä kehityksessä molemmilla poluilla kilpailuasetelmista riippumaton mahdollistaja. On kyllä hienoa, että tänä vuonna näyttää syntyvän myös mahdollistettavaa.
Ti 16.02.2010, klo 13:19
Pirkka Aunola
Netti ja tv ovat jo kasvamassa yhteen suomalaisten arjessa, mutta ketkä jakavat ja linkittävät liikkuvaa kuvaa ja miksi? Miten bilettäminen, yksityisyys, tunteet ja lait vaikuttavat television sosiaalisuuteen? Ja kuka on Minna Minimaalisin Oppimisvaivan Hyväksyjä?
"Menee vähän liian pitkälle, jos sä lähdet itse huutelee telkkarille." (Mies, 60 vuotta)
Tietotekniikan tutkimuslaitos HIIT ja YLE ovat tutkineet sosiaalisen television ilmiöitä ja ideoineet käyttäjien kanssa palveluja jotka tuovat netin sosiaalisuuden ja television yhteen. Tule katsomaan ja kuuntelemaan mistä on kyse, ja auttamaan meitä kehittämään sosiaalisen television ajatuksia eteenpäin.
Sosiaalinen televisio ja miten se tehdään
- Maanantaina 8.3.2010 klo 14-17
- Paikka: YLE / Iso Paja, Radiokatu 5, Helsinki
- Kofeiinipitoinen tarjoilu pelaa ja langaton netti on päällä
Paikalle mahtuu 40 ensimmäistä ilmoittautujaa, joten ilmoittaudu mukaan täällä.
Mediateknologian ja sosiaalisen median professori Marko Turpeinen kertoo samassa tilaisuudessa myös mitä USAssa tapahtuu sosiaalisen television kehityksen kärjessä.
Tämä tutkimus ja tapahtuma ovat jatkoa viime keväänä pidetylle mahdollistajatapaamiselle, jossa työstimme yhdessä osallistujien kanssa ajatuksia television uusista muodoista.
Pe 05.02.2010, klo 15:39
Jari Lahti
YLE Areenan sisältöjä voi pian linkittää omille sivuille upottamalla Areenan soittimen ja valitsemalla sopivat ohjelmat.
Vaihtoehdot ovat
- valitse Areenassa oleva ohjelma, tai
- valitse, mitä Areenaan tulevia ohjelmia tai kategorioita haluat.
Radio- ja TV-ohjelmille on omat soittimensa. Valittavissa ovat suomen- ja ruotsinkieliset versiot. Ruudun koon voi määritellä sivuille sopivaksi. Ajatuksena on, että ohjelma on aina Areenassa, mutta sen katselu tai kuuntelu voi tapahtua missä tahansa.
Parhaillaan pilotoimme tätä toiminnallisuutta yle.fi:ssä sekä pienen määrän käyttäjiä kanssa. Tämä siksi, että haluamme korjata mahdolliset bugit ja muutenkin testata että kaikki toimii hyvin.
Sitten vaiheittain avaamme nämä kaikki mahdollisuudet kaikille. Vaiheittain siksi, että koko ajan huolehdimme siitä, että Areena toimii. Haasteita viimeisen puolen vuoden aikana palvelun vakauttamisen suhteen on riittänyt.
Areenalla on tällä hetkellä enemmän käyttäjiä kuin koskaan viime kesäisen uudistuksen jälkeen: 380 000 eri käyttäjää viikossa.
Kiitos siitä ja toivottavasti tämä meidän Oma YLE Areena -ajattelu tekee palvelusta entistä käytettävämmän.
Pe 05.02.2010, klo 14:21
Jari Lahti
Urheilun - ja erityisesti jääkiekon - katsominen on sosiaalista toimintaa. Tiedämme, että kun Suomen joukkue pelaa, tekstiviestejä lähetetään ja Facebookia, Twitteriä jne. päivitetään ahkerasti.
Siksi haluamme tarjota urheilufaneille uutta ja kokeilla yhteisöllistä katselua verkossa. Kun leijonat aloittavat olympiaurakkansa 17.2.2010, avaamme yle.sofanatics.com -palvelun, jossa urheilun ystävät voivat seurata Suomen otteluita kavereidensa kanssa videochatissa.
Sofanaticsin käyttö on helppoa. Jokainen voi perustaa oman katseluhuoneen, jonne hän voi kutsua kavereitansa vaikka Facebookin kautta. Huoneen perustamiseen ja kaveriporukan kasaamiseen menee vain muutama minuutti. Webcam päälle ja pääset katsomaan ottelut omalla porukallasi.
Palvelun kehittämisessä on kiinnitetty erityisesti huomiota selkeyteen ja helppoon käyttökokemukseen. Erillisten ohjelmistojen asentamista ei tarvita.
Tulevaisuudessa Sofanatics tulee näkymään myös televisiossa. YLE ja Sofanatics kehittävät palvelua tiiviissä yhteistyössä. Jo jääkiekon toukokuisissa MM-kisoissa on tarkoitus julkistaa uusia konsepteja.
yle.sofanatics.com avautuu 17.2. klo 21.45, jolloin pääset kokeilemaan palvelua itse ystäviesi kanssa.
Ma 07.12.2009, klo 12:34
Jari Lahti
YLE Areenan käyttäjät ymmärrettävästi pettyivät eilen kun Linnan juhlia ei alkuvaiheessaan päässyt katsomaan palvelusta lainkaan. Klo 18-19 palvelussa oli 140 000 sivulatausta ja sen jälkeenkin käyttäjämäärä oli samaa luokkaa. Määrä on kaksinkertainen normaaliin iltaan, kuten myös viime vuotiseen Itsenäisyyspäivän vastaanottoon verrattuna.
Valitettavasti Areenan edustapalvelimet eivät tätä kestäneet ja palvelu kaatui klo 19.05. Noin tunnin kuluttua palvelu saatiin tältä osin onneksi normaalisti toimintakuntoon. Toimenpiteisiin ongelman välttämiseksi jatkossa on ryhdytty heti. Tämä tarkoittaa mm. sivusto- ja arkkitehtuurievaluaatiota sekä täydentäviä palvelinhankintoja.
Lisäksi on esiintynyt ongelmia Areenan näkyvyydessä ja kuuluvuudessa ulkomailla. Niitä selvitetään parhaillaan ja tarvittaessa niistä reklamoidaan.
Pe 30.10.2009, klo 14:30
Aki Kekäläinen
Tasavertaiset osallistumismahdollisuudet edellyttävät, että myös sähköiset palvelut ovat kaikkien kansalaisten käytössä. Esimerkiksi lukihäiriö, ikänäkö ja eriasteiset näkö‐ ja kuulovammat vaikuttavat siihen, miten pystymme käyttämään erilaisia verkkopalveluja. Miten tämä voitaisiin huomioida paremmin palveluiden suunnittelussa?
Tule mukaan kaikille avoimeen Verkkopalvelujen esteettömyys ‐seminaariin maailman käytettävyyspäivänä torstaina 12.11.2009 klo 12 - 16. Tapahtuma järjestetään YLEn Ison pajan auditoriossa. Osallistua voi myös netin välityksellä. Tapahtuma tulkataan viittomakielelle sekä paikan päällä että suorassa nettilähetyksessä.
Ilmoittautuminen: esteettomyys.verkossa@yle.fi
Lisää tietoa ja seminaarin ohjelma
To 08.10.2009, klo 18:44
Tiina Raekallio
Alternative Party on suomalainen demoscene-tapahtuma eli Demoparty, joita on järjestetty vuodesta 1998 lähtien. Demoparty on digitaalisen kulttuurin festivaali, joka kokoaa yhteen luovat digikulttuurin edelläkävijät, kuten visualistit, muusikot, suunnittelijat, ohjelmoijat, tutkijat ja intohimoiset harrastajat. YLE on 23.-25.10. Kaapelitehtaalla järjestettävän Alternative Party 2009 -tapahtuman pääyhteistyökumppani. Yhteistyö liittyy YLEn visioon toiminnan ja sisältöjen avoimuudesta uusien monipuolisten palvelujen jatkokehityskohteena.
Alternative Party -yhteistyö on jatkoa keväällä järjestetylle mahdollistajatapaamiselle, jossa avattiin ja kehitettiin edelleen YLEn mahdollistajastrategiaa alan asiantuntijoiden kanssa. Alternative Partyn yhteydessä siirrytään askel eteenpäin mahdollistajastrategiasta mahdollistajakonkretiaan.
Alternative Partyilla järjestetään vuosittain demoscene-kilpailuja eli kompoja. Tänä vuonna YLE antaa Alternative Partyjen kompoihin sisältöjään muokattaviksi. YLE Material Challengessa ideana on haastaa tapahtuman kävijät käyttämään YLEn aineistoja, kuten tv-arkiston videokuvaa, tehosteita ja teksti-tv-grafiikkaa uusilla tavoilla. Yhdessä demoskenen kanssa YLE etsii tulevaisuuden julkisen palvelun ideaa ja toimintamuotoa sekä palkitsee parhaan lopputuloksen.
Tämän lisäksi YLE järjestää tapahtumassa kollektiivisen dokumentin työpajan, jonka tarkoituksena on luoda demosceneä käsittelevä yhteisöllinen dokumenttisarja. Tarkoituksena on pohtia, mikä demoscenessä on tärkeätä, ketkä ovat olleet demojen suurimpia vaikuttajia ja millä tavoin koko alakulttuuri nivoutuu esimerkiksi suomalaiseen peliteollisuuteen. Käsikirjoituksen pohjalta on tarkoituksena tuottaa vuoden 2010 aikana 5-10-osainen sarja, joka julkaistaan alustavasti klippeinä verkkoon.
Demopartyjen sunnuntai on perhepäivä, jolloin muun muassa aikuisille suunnatussa, keskustelupainotteisessa esityksessä käydään läpi Pikku Kakkosen elämysmaailman kokeellisempia sisältöjä ja avataan pohjateknologiaa. Näiden lisäksi YLE myös tuo Kaapelitehtaalle myös esille ja kokeiltavaksi Pasilasta toimivaa vanhaa tekniikkaa. Tapahtumayleisö voi halutessaan kokeilla miltä esim. oma musiikki kuulostaa analogisen tuotantoprosessin läpi työstettynä.
Demoscene on tietokoneisiin yhteydessä oleva alakulttuuri, jossa ohjelmoidaan koneelle näyttäviä audiovisuaalisia efektejä tuottavia ohjelmia eli demoja. Teokset suoritetaan reaaliaikaisesti, toisin kuin esimerkiksi animaatiossa ja elokuvatehosteissa. Reaaliaikaisuus asettaa sekä ohjelmoinnille että audiovisuaaliselle luovuudelle haasteita, joiden ylittämisen mestareita demoscenetaiteilijat ovat. Demoja tehdään kaikenlaisille tietokoneille, älypuhelimille ja muille ohjelmoitaville laitteille.
Lisää skenestä ja Alternative Partyista:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Demoskene
http://www.demoscene.tv/prod.php?id_app=14&id_prod=12573&id_file=1730
http://www.altparty.org/2009/
Ke 30.09.2009, klo 15:47
Pirkka Aunola
Mediat ovat perinteisesti välttäneet ulkopuolisten julkaisutyökalujen käyttöä. Tämä on ollut erityisen ymmärrettävää suurien kävijämäärien keräämispaineessa: tärkeää on ollut kaikkien mahdollisten ihmisten saaminen omaan palveluun. Me YLEllä pyrimme lähtemään toiseen suuntaan.
Yhä tiukemmin verkostoituneessa maailmassa kaikki meidän tuottamamme tieto ei voi olla vain omassa palvelussamme, vaan sitä on jaettava kulloinkin parhaiten sopivassa palvelussa. Muutos ei ole helppo, sillä syvälle takaraivoomme on kuitenkin juurtunut ajatus siitä, että kaikki on tehtävä oman palvelumme seinien sisällä.
Torstaina käynnistyvässä Dignifi-projektissa lähestymme asiaa toisin.
Seuratessamme Pekka Himasen matkaa arvokkaamman elämän puolesta matkadokumentin pääasialliset julkaisukanavat eivät ole yle.fi:n sisällä. Matkaraportointi tehdään Posterous-blogissa, videot jaellaan YouTubessa ja matkaa voi seurata tämän lisäksi myös Twitterissä ja Facebookissa.
Netissä aktiivisesti toimiville tässä ei ole tietenkään mitään radikaalia, mutta perinteiselle mediatalolle muutos on suuri. Tosiasia on kuitenkin se, että omat julkaisujärjestelmämme ovat välillä kovin kankeita, eivätkä ne tarjoa kaikkia tarvittavia toiminnallisuuksia. Meidän ei silti kannata vain jäädä odottelemaan oman julkaisujärjestelmämme päivittämistä, vaan aiempaa rohkeasti testata ulkopuolisten työkalujen ja palveluiden hyödyntämistä omissa projekteissamme.
Dignifi-projektissa yksi testattavista alustoista Posterous on kiinnostava monellakin tapaa.
Sehän näyttää periaatteessa hyvin perinteiseltä blogityökalulta. Sinne julkaiseminen on kuitenkin aiempia blogityökaluja helpompaa, sillä ihmiset pystyvät päivittämään tekstejään mistä tahansa sähköpostin tai mobiilin välityksellä.
Eri puolilla maailmaa matkaavien Pekka Himasen ja kuvaajamme ei tarvitse lähettää materiaaleja erikseen meille, vaan he postittavat tekstit, kuvat ja videot suoraan yhteen sähköpostiosoitteeseen, joka julkaisee sisällöt automaattisesti. Posterous rakentaa myös automaattisesti kuvagalleriat ja audiosoittimet, ja se tarjoaa myös suorat yhteydet Twitteriin ja Facebookiin.
Kokeilemme tämän projektin yhteydessä myös toista Posterouksen ominaisuutta, eli kaikile avointa bloggausta.
Osana Dignifi-projektia lähdemme keräämään kummikouluilta ajatuksia arvokkaammasta elämästä. Osallistujat lähettävät sisältönsä - tekstit, kuvat, videot - yhteen sähköpostiosoitteeseen, jonka kautta sisällöt kääntyvät suoraan blogimerkinnöiksi.
Meidän ei tarvitse erikseen kopioida tekstejä tai siirtää kuvia julkaisujärjestelmään, vaan Posterous tekee tämän puolestamme. Rooliksemme jää moderointi ja keskusteluihin osallistuminen, mikä helpottaa perinteistä yhteistyömallia huomattavasti.
Yhdysvaltainen sanomalehti Austin American Stateman on hyödyntänyt tällaista mallia jo esimerkiksi Austinin historian kuumimman päivän dokumentoinnissa. Lukijat lähettivät kuviaan suoraan blogiin, ilman eri välikäsiä.
Mutta jos sisältömme ovat jaettuina eri palveluihin, miten niiden menestystä oikein mitataan? Mitä enemmän jaamme sisältöjämme, ei se välttämättä näy perinteisessä kävijämäärämittauksessa.
Jalkautuminen eri palveluihin on kuitenkin strategiamme mukaista: Olennaisinta on sisällön järkevä löytäminen ja jakaminen sekä vuorovaikutuksen lisääminen. Tärkeintä ei ole yle.fi:n miljoonayleisö.