Pe 13.01.2012, klo 15:29
Kari Haakana
Yle Uutisten 2012 presidentinvaalien vaalikoneen käyttäjien vastausdata on nyt saatavilla Google Docs -palvelusta Excel-dokumenttina.
Dokumentissa ovat vaalikoneen käyttäjien vastaukset ajalta 12.12.2011 - 2.1.2012. Tarkoituksena on julkaista myöhemmin datasetti, joka sisältää vastausdatan varsinaiseen vaalipäivään ja mahdolliseen toisen kierroksen vaalipäivään saakka.
Dokumentissa on yhteensä 244 976 vastausriviä. Mukana ovat vastauskerrat, joissa käyttäjä on vastannut vähintään puoleen eli kymmeneen vaalikoneen kysymykseen. Tuloksista on suodatettu pois samasta ip-osoitteesta alle viiden minuutin sisään tulleet vastauskerrat.
Vastaajien valitsemat vastausvaihtoehdot on muunnettu numeroiksi seuraavasti:
täysin samaa mieltä = 5
jokseenkin samaa mieltä = 4
jokseenkin eri mieltä = 3
täysin eri mieltä = 2
en osaa sanoa = 1
Jos käyttäjä ei ole vastannut kysymykseen, kenttä on jätetty tyhjäksi. Vaalikoneen kysymykset ovat taulukon ensimmäisellä rivillä.
Dokumentti julkaistaan CC-lisenssillä (CC-BY-NC-SA 3.0). Dokumentin sisältämää tietoa saa siis julkaista vapaasti ja sitä saa yhdistellä muuhun tietoon, kunhan julkaistaessa linkitetään tähän Ylen Kehitys kehittyy -blogin kirjoitukseen ja ilmoitetaan, että tiedon lähde on Yle Uutisten vaalikone 2012.
Jos huomaat tiedoissa jotakin virheitä tai dokumentti herätää kysymyksiä, kerro se kommenteissa. Kerro kommenteissa myös, mikäli olet käyttänyt dataa johonkin. Liitä kommenttiisi myös linkki julkaisuun tai sen esittelyyn.
Katso myös:
Presidentinvaalien vaalikoneen tiedot avoimena datana
Ti 10.01.2012, klo 10:58
Kirjoittaja on Yle.fi designissä konseptisuunnittelijana toimiva Vesa Metsätähti
Projektien ja tuotantojen luokitteluun on isommissa taloissa erilaisia malleja. Vaikka niissä voi esiintyä runsaastikin muuttujia mitataan lopulta yleensä (kalenteri)aikaa ja rahaa. Tai ainakin rahaa.
Tässä universaaliksi todettu malli, josta voi jo toimeksiantoa laadittaessa tietää miten paljon tekemiseen palaa oikeasti aikaa ja rahaa:
Kallein luokka: “Teillä on vapaat kädet, päästäkää luovuutenne valloilleen”
Jos joku maksaa suunnittelu- ja toteutustyöstä on rajoitteita aina. Käytännössä aikaa ja rahaa kuluu kun koitetaan arvata mitä toimeksiantoa tehtäessä oli mielessä ja mitkä kaikki asiat sitä oikeasti rajoittavat.
Ihan kuin mastermindiä pelaisi! Paitsi että mastermindissä on tunnettu tapa kommunikoida ratkaisuyrityksiä ja antaa palautetta.
Toiseksi kallein luokka: “Sen pitää olla juuri tällainen”
Melkein tällainen saattaisi järjestyä pienellä vaivalla. Sen viimeisen pyöristyksen tekemiseen ja toimivuuden varmentamiseen saattaa mennä enemmän aikaa kuin kaiken muun prosessoimiseen.
Lisäksi voi olla että juuri tällainen osoittautuu myös huonoksi ratkaisuksi kun päästään konkretiaan.
Valmiin speksin mukaan tilattavat hankkeet (niinkuin VR:n lippukaupan ja hinnoittelun uudistus) putoavat muuten tähän kategoriaan.
Kallis luokka: “Selvittäkää toteutustyön sivutuotteena mitä oikeastaan kannattaisi tehdä”
Jonkin toiminnan suunnittelu ja toteutus saattaa olla melko triviaalia. Jos odotetaan kertarysäyksellä valmista, toteutuksen sivutuotteena ei kuitenkaan löydetä sitä missä busineksessa ollaan.
Konteksti ja se mitä käyttäjille muudään vaikuttavat aika paljon siihen miten se toteutuskin oilisi hyvä laatia. Iteraatiot lisääntyvät, päätöksenteko ja hyväksyntä vaikeutuvat ja rahaa palaa.
Keskihintainen luokka : “Tiedän, ettei asia oikeasti ratkea tällä, mutta tehkää silti tämä ratkaisu”
Projektin näkökulmasta aikaa ja rahaa palaa kun ratkaisun laatimiseen ja tuottamiseen ei löydy hyviä perusteita. Iteraatiot lisääntyvät ja mutkistuvat kun päätökset pikkuasioista nostetaan komiteoiden seulottaviksi.
Halvempi luokka, ainakin pidemmällä aikavälillä: “Tämä yksittäinen asia pitäisi saada ratkaistuksi nyt ensin”
Tavoitteet saattavat olla kovat ja visiot villit. Ensiksi voidaan kuitenkin koittaa ratkoa ja toteuttaa ihan pieni osa mahtipontisesta kokonaisuudesta. Jos samalla varmennetaan millä on arvoa ja miten saavutetaan kasvua vältetään työn ja rahan hukkaanheittämistä.
To 05.01.2012, klo 15:53
Tapio Kantele
Resepti: Kerätään presidenttiehdokkaat ja heidän Twitter-seuraajat samaan tiedostoon. Sekoitetaan, vaivataan, annetaan paisua. Kaulitaan varovasti algoritmillä, maustetaan väreillä.
Tulos: Visualisointi siitä, millä tavalla presidenttiehdokkaita seurataan Twitterissä.
Mitä visualisoinnista sitten näkyy? No ainakin se, että ehdokkaiden twitter-jalanjäljissä on melkoisia eroja. Timo Soini ei ole lainkaan Twitterissä. Sari Essayahilla on niin vähän seuraajia, että hän juuri ja juuri näkyy kartalla. Ehdokkaan pallukan koko edustaa ehdokkaan seuraajien määrää. Nopealla vilkaisulla näkee, että seuraajien määrässä Haavisto ja Niinistö kisaavat ekasta sijasta, Arhinmäki voittaa pronssia ja muut ovat muutaman kierroksen jäljessä.
Algoritmi tunnisti datasta kuusi ryhmää, Essayah yhdistyi Lippposen joukkoon, muut ehdokkaat saivat oman ryhmänsä. Käyttäjät, jotka seuraavat yhtä usempaa ehdokasta sijoittuvat kuvassa ehdokkaiden väliin. Useaa ehdokasta seuraavia, kuvan keskiosaan sijoittuvia käyttäjiä on melko vähän.
Eri ehdokkailla näyttää olevan eri lailla käyttäytyviä seuraajia. Arhinmäellä on seuraajakunnassa paljon sellaisia, jotka seuraavat myös Niinistöä ja Haavistoa. Biaudet'n porukka seuraa myös paljon muita ehdokkaita. Väyrysen kenttä vilkuilee usein Niinistön suuntaan.
Haaviston ja Niinistön seuraajat näyttävät jakautuneen melko samalla tavalla. Haavisto tosin jakaa hieman Niinistöä enemmän seuraajia Arhinmäen kanssa. Niinistöllä sen sijaan on Haavistoa runsaammin yhteisiä seuraajia Lipposen kanssa.
Miltä visualisointi sinusta näyttää? Irtoaako mutu-analyysia?
Klikkaa kuva isommaksi
Ke 14.12.2011, klo 21:38
Tanja Iikkanen, palvelupäällikkö
Elävän arkiston uudistuksesta on nyt kolme viikkoa. Kiitetyimpiä ovat olleet vuosikymmenten esittäminen etusivulla, muistot ja monipuolisempi sisältötarjonta. Kehityksen jatkon puolesta liputtavat haluavat erityisesti hakutulokseen selkeyttä: miten hakutulos listautuu ja voiko siihen vaikuttaa esimerkiksi sitä rajaamalla.
Haun uudistus on ollut valtavan suuri työ ja ajatuksemme on, että sitä kehitetään eteenpäin. Olemme rakentaneet uuden palvelun pääasiassa hakujen varaan ts. lähes kaikki linkit ovat sisältöhakuja. Tämä mahdollistaa meille myöhemmin varsin monipuoliset sisältöpaketoinnit. Ensin kuitenkin keskitymme palvelun selkeyttämiseen.
Teemme parhaillaan käyttäjätutkimusta, jonka tulokset ovat valmiita tammikuun puolivälissä.
Seuraava käyttäjille näkyvä muutos on vuosikymmenhaun tulossivu. Olemme selkiyttäneet sen jakamalla sisällön vuosiluvuittain. Sivunäkymään on myös nostettu kulloisenkin vuosikymmenen suosituimmat klipit ja tuoreimmat muistot. Sen ensimmäinen versio on ohessa.
Elävällä arkistolla on menossa aktiivinen markkinointikampanja täällä netissä, tv:ssä ja radiossa, jonka aikana kävijämäärät ovat luonnollisesti kasvaneet. Seuraamme kiinnostuneina tuloksia, onko tekemämme uudistus suuren yleisön silmissä onnistunut.
Yksi tavoitteemme, saada lisää naiskäyttäjiä, näyttää alustavien lukujen valossa onnistuneen, kuten myös artikkeleiden ja klippien jakamisen kasvattaminen sosiaalisen median palveluihin.
Lopuksi muutama herkullinen yleisön lähettämä muisto (Kiitokset lähettäneille!):
"Hoidin tarjoilun käytännön järjestelyt yhdessä keittiömestari Tarmo Salmisen..." [Elisabeth vierailee metsässä]
"Tätä laulua kuuntelin jouluaattona 1998 erotessani exästäni..." [Vesa-Matti Loiri: Sydämeeni joulun teen]
"Ufotoimintani alku. Kaikki alkoi eräänä lokakuun päivänä 1961..." [Lentävät lautaset -kerho Porvoossa]
Uudistuksesta aiemmin kirjoitettua:
Elävä arkisto uudistuu viiden vuoden jälkeen (22.11.2011)
Elävän arkiston uudistuksesta tullutta palautetta (29.11.2011)
Ma 12.12.2011, klo 13:38
Kari Haakana
Yle Uutisten presidentinvaalien vaalikone avautui tänään. Samalla avaamme myös vaalikoneen vastaustiedot avoimena datana. Vaalikoneen kysymyksiin vastanneiden ehdokkaiden vastauksia voi katsella Google Docs- palvelussa taulukkolaskentamuodossa.
Taulukossa on ehdokkaiden taustatietojen lisäksi ehdokkaiden vastaukset koneen kysymyksiin sekä jokaisen vastauksen jälkeen ehdokkaan mahdollisesti kirjoittama kommentti kuhunkin kysymykseen.
Ylen vaalikoneen vastauksista koostettu dokumentti julkaistaan CC-lisenssillä (CC-BY-NC-SA 3.0). Dokumentin sisältämää tietoa saa siis julkaista vapaasti ja sitä saa yhdistellä muuhun tietoon, kunhan julkaistaessa linkitetään tähän Ylen Kehitys kehittyy -blogin kirjoitukseen ja ilmoitetaan, että tiedon lähde on Yle Uutisten vaalikone 2012.
Jos huomaat tiedoissa jotakin virheitä tai dokumentti herätää kysymyksiä, kerro se kommenteissa. Kerro kommenteissa myös, mikäli olet käyttänyt dataa johonkin. Liitä kommenttiisi myös linkki julkaisuun tai sen esittelyyn.
Pe 02.12.2011, klo 15:07
Kari Haakana
Yle televisioi ja radioi totuttuun tapaan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanoton. Mutta juhliin voi osallistua myös netissä.
Viime vuonna suosituksi osoittautunut mahdollisuus kommentoida juhlia teksti-tv:ssä Twitterin avulla toteutetaan tänäkin vuonna. Merkinnällä #linnanjuhlat varustettuja twiittauksia julkaistaan teksti-tv:n sivulla 398 klo 18.30 alkaen.
Ylen Linnan juhlat -sivustolla julkaistaan illan aikana kuvagalleria illan tunnelmista ja vieraista. Twiittaajilla on myös mahdollisuus auttaa toimitusta vieraiden tunnistamisessa. Tunnuksella #linnanjuhlat_kuka tunnistetaan kuvagalleriassa esiintyviä juhlien vieraita. Lisäksi tarjolla on artikkeleita juhliin valmistautumisesta ja aiemmista itsenäisyyspäivistä.
Facebookissa tapahtumia voi kommentoida Linnan juhlat -sivun seinällä, jossa juhlia seuraa Olotila-palvelun toimitus. Voit lähettää sivulle myös kuvan omasta kotikatsomostasi.
Iloista itsenäisyysjuhlaa!
Ti 29.11.2011, klo 16:19
Tanja Iikkanen
Elävä arkisto –palvelu uudistettiin viime viikon tiistaina (22.11.11). Uudistusta edelsi beta-vaihe, jossa esiteltiin uudenlainen käyttöliittymä ja pyrittiin totuttamaan käyttäjiä muutoksen aiheuttamaan hämmennykseen. Beta-vaihe kesti noin kaksi kuukautta, jona aikana keräsimme palautetta ja kehitimme palvelua eteenpäin.
Uudistuksesta on tullut paljon palautetta, joissa sekä riemuitaan että suututaan. Eniten käyttäjiä ilahduttaa uusi etusivu, josta löytyy paljon mielenkiintoisia aiheita ja polkuja palvelun sisään. Vuosikymmennavigaatiostakin tulee paljon kiitosta.
Harmittavin asia on ollut selvästi videoiden ja audioiden soitossa ilmenneet ongelmat. Osa ongelmista on tunnistettu meidän korjattaviksi, ja osa on käyttäjän selainversioihin liittyviä.
Ensimmäinen korjaus playeriongelmiin tehtiin perjantaina, jonka jälkeen playeriongelmien piti helpottaa. Palautteen määrä selvästi rauhoittuikin, kunnes tänä aamuna (29.11.) sivustolta olivat hävinneet videot, audiot ja muistot. Ongelmaksi ilmeni välimuistipalvelin, joka oli yöllä lakannut toimimasta. Asia saatiin korjattua heti aamupäivän aikana. Nyt klippien pitäisi kuulua ja näkyä, jos välimuistisi on putsattu vanhan palvelun käytön jälkeen. Pidä myös huoli, että selainversiosi on tuore ja päivittyy säännöllisesti.
Olette toivoneet, että antaisimme sisältöjämme ladattaviksi. Tähän pyrimmekin, mutta tällä hetkellä ladattavuus on mahdollista vain niiden sisältöjen osalta, joita ei sido erilliset tekijänoikeussäädökset. Ladattavat audiot ja ladattavat videot löytyvät omina listoinaan.
Niille käyttäjille, joita harmittaa Flashin käyttö playereissämme on sanottava, että sille on perusteet. Niistä formaateista, joissa on tekijänoikeusjärjestöjen näkökulmasta riittävä suojaus on Flash kaikista paras, koska se on käytetyin. Toisin sanoen tekijänoikeuksista johtuvista syistä medioita ei jaella HTML5-standardilla. HTML5 ei tarjoaa vielä sellaista suojausta, jota tekijänoikeuksien haltijat Yleltä vaativat. Tämä on harmillinen uutinen erityisesti iPad-käyttäjille, jotka eivät toistaiseksi pysty katsomaan/kuuntelemaan klippejämme. Taulutietokoneita (kaikki merkit yhteensä) on tällä hetkellä Suomessa arviolta 100 000, mutta luku on kasvussa.
Puran palautetta täällä myös jatkossa ja kerron kehityksen etenemisestä. Laittakaa palautetta, ideoita, ja kiitoksiakin saa laittaa, jos löytyy aihetta. Toivon iloa ja kärsivällisyyttä uuden palvelun kanssa!
Elävän arkiston palveluun
Ohjeet Elävän arkiston sivuilla
Ti 29.11.2011, klo 15:21
Tanja Iikkanen, Palvelupäällikkö
Elävä arkisto avattiin viisi vuotta sitten Yleisradion 80-vuotissyntymäpäivänä. Tänä aikana palvelu on saavuttanut uskollisen kävijäkunnan ja kasvanut yhdeksi Suomen merkittävimmistä verkkopalveluista. Tuoreimmassa Verkkobrändien arvostus Suomessa 2011 -tutkimuksessa Elävä arkisto sijoittui viidenneksi jättäen taakseen sellaisia palveluita kuin Youtube, Amazon ja Spotify.
Miksi uudistus tehtiin?
Verkon kehitysvauhdissa pysyminen on meille tärkeää. Vanha Elävä arkisto oli sekä teknisesti että konseptiltaan jäänyt kehityksestä. Syintyihän se aikana, jolloin muilla mediatoimijoilla ei vielä Suomessa ollut ohjelmien katselua tai kuuntelua mahdollistavia palveluja. Nyt on Yle Areena, YouTube ja eri mediatalojen netti-tv:t ja -radiot, ja ohjelmien katselusta verkossa on tullut normi, ei enää pelkkä lisäpalvelu.
Mitä uutta voin tehdä Elävällä
arkistolla?
Elävän arkiston omintakeisuus ja vahvuus tulee sisältöosaamisesta, jota toimitus pääsee uudistuksen myötä tuomaan monipuolisemmin esiin. Meille on tärkeää, että palvelusta näkyy, että se on ihmisten tekemä. Toimitus on läsnä reagoimassa ilmiöihin, suuriin uutistapahtumiin ja penkomassa arkistoa nostaakseen Ylen arkistomassassa kansakuntaa kiinnostavia helmiä. Tämä näkyy erityisesti aktiivisena etusivuna, johon toimitus koostaa tämän hetken kiinnostavimpia aiheita. Etusivulta näkee myös suunnitteilla olevat aiheet ja suosituimmat sisällöt.
Merkittävimpinä uutuuksina olemme tuoneet mahdollisuuden muistella ja toimitus on urakoinut luokitellen kaikki n. 13 000 artikkelia uudestaan. Tarkalla ja standardoidulla asiasanoituksella tavoittelemme parempaa sisällön löydettävyyttä, vapaiden assosiaatioiden syntymistä ja monipuolisempaa käyttökokemusta.
Olemme uudistaneet myös sisällön jakamisen. Sosiaalinen suosittelu ja sisällön jakaminen Ylen palveluiden ulkopuolelle (tekijänoikeudet mahdollistavat tässä vaiheessa vain linkittämisen) ovat nykypäivänä suuria liikenteen ohjaajia verkossa. Uudistetussa palvelussa on mahdollista jakaa yksittäinen ohjelmanäyte linkkinä esimerkiksi Facebookiin, kun aiemmin sai jaettua pelkän artikkelin, jonka yhteydessä ohjelmanäytteet olivat.
Miten palvelu kehittyy jatkossa?
Elävä arkisto on koko kansan palvelu, ja siten sen on tarkoitus tarjoilla Ylen sisältöjä erilaisiin käyttötarkoituksiin ja mieltymyksiin. Erityisesti pohdinnassamme on, miten voisimme palvella jatkossa paremmin nuorempia naiskäyttäjiä.
Meiltä on toivottu muistojenjättömahdollisuutta, ja olemmekin toteuttaneet siitä ensimmäisen version tähän uudistukseen. Muistojen kehitystä on jo suunniteltu eteenpäin, mutta otamme mielellämme ideoita vastaan teiltäkin. Sillä välin, kun jatkokehitämme palvelua ja luemme palautteitanne, käykäähän lisäämässä oma tarinanne tai pieni muisto. Palvelun etusivulta näkee, missä artikkeleissa on tuoreimmat muistot. Palautetta voi jättää jokaisen sivun oikeassa alalaidassa olevasta linkistä.
Antoisia matkoja menneeseen - Eilinen elää!
Lue, millaista palautetta uudistuksesta on tullut ja miten siihen on reagoitu.
Ma 07.11.2011, klo 13:47
Tuija Aalto ja Kari haakana
Itse tekemisen kulttuuri voimistuu netissä. Itse tekemisen kulttuurissa on käyttövoimana yhä useammin verkossa julkaistu tieto, data.
Neuvokkaimmat web-kehittäjät ovat kehittäneet keinot tarvitsemiensa tietojen raapimiseen verkkosivuilta. Yhä useammin tietoja ei tarvitse koota omin neuvoin, kun tiedon haltijat - tuottajat ja julkaisijat - oppivat avaamaan dataa.
Data on avointa silloin, kun se on tarjolla koneluettavassa muodossa ja selkeästi lisensoitu avoimesti käytettäväksi.
Yle on aloittanut tänä vuonna datan avaamisen. Tarjolla on nyt kahden vaalikoneen vastaukset, Teksti-TV:n rajapinta, Ylen teettämän nettikäyttäjätutkimuksen tuloksia sekä yhden journalistisen työn tausta-aineistot.
Mitä Yle saa datan avaamisesta?
Näemme mahdollisuutena sen, että kehittäjäyhteisö voi tuottaa uusia palveluita yleisölle. Avoin data ruokkii avointa innovointia ja on Yle Intenetille tuotekehityksen tuki.
Datan avaamisesta koituu myös uusia kustannuksia. Data on kuvattava, ja jos avattu data on rajapinta, sitä on ylläpidettävä. Kehittäjäyhteisön kanssa on kommunikoitava aktiivisesti. Tässä meillä on esimerkiksi Teksti-TV:n APIn osalta parantamisen varaa - rajapinta kun julkaistiin kesän korvalla, muutama joutui odottamaan tietoa ja tukea lomakauden yli.
Datan avaaminen sopii Ylen rooliin avoimen tietoyhteiskunnan rakentajana. Ajattelemme voivamme myös tavoittaa uusia kohdeyleisöjä ja toivomme, että datan avaamisen myötä osa Yle-kriittisistä teknologisista netin käyttäjistä kokee Ylen merkitykselliseksi itselleen.
Riskejä toki on: miten ratkoa mahdolliset epäselvyydet lisensoinnissa? Maineriskikään ei ole mitätön: entä jos kommunikoiminen kehittäjäyhteisön kanssa ei onnistu? Entä, jos tuloksena on huonoja palveluja ja huono käyttökokemus loppukäyttäjälle - meneekö käytön epäonnistuminen silloin ylen piikkiin?
Linkit
Teksti-TV:n API:n pohjalta on blogiin ilmoitettu kaksi tuotosta: Ohjelma, jolla voi hakea Tampereen alueen päivän sääennusteen ja ttvmix.com joka osallistuu Apps4Finland-kilpailuun
Su 06.11.2011, klo 13:54
Tuija Aalto
Kokeillaan, voiko uutiskommenttia parantaa porukalla. Jos ehdit, viitsit, ja sinulla on jotakin lisättävää jo esille tuotuihin tietoihin, niin auta kirjoittamaan laajempi versio uutisnäkökulmasta. Aikaa tunti.
Päivitän tähän juttuun kokemukset myöhemmin tänään!
Päivitys klo 23.00. Tietovuodosta tehdään suora keskusteluohjelma Yle Areenassa maanantaina klo 11.30.
