Pe 22.08.2008 @ 17:29admin

First things first – mikä on elämäsi tärkeysjärjestys?

Suomalainen nainen on kuin projektijohtaja, joka hoitaa kotinsa, perheensä, työnsä ja voittaa kaiken huipuksi vielä kultaa olympialaisissa. 

Projektijohtaja on väsymätön työjuhta, joka suorittaa töitään huolellisesti, vaatimattomasti ja määrätietoisesti. Kullasta ja kunniasta hän kiittää tuulettamalla hillitysti. 

Aamulehti raportoi 12.8.2008 trap-ampuja Satu Mäkelä-Nummelan kultamitalista ja voiton jälkeisestä puhelinsoitosta kotiin. Hänen suuri huolensa oli se, että oliko puutarhan viinimarjat varmasti kerätty talteen. Minua nauratti kovasti naisen tunnollisuus. Nainen voittaa olympiakisoissa kultaa, mutta hänpä mietti viinimarjojaan! 

Miten se on mahdollista, että noin suuren juhlahumun keskellä voi ajatella noin järkevän rauhallisesti kotoista työkohdettaan? Aamulehti kuvaili olympiavoittajaa tunnolliseksi suorittajaksi, joka silittää pyykkinsä heti pesun jälkeen, toimii vastuullisen työntekijän tavoin, harjoittelee ampumista tunnollisesti ja hoitaa kotinsa - toki hyvän aviomiehensä kanssa. (Ihanaa. Pyykkien silittäminen on minunkin pakkomielteeni!)

Satu Mäkelä-Nummelan kaltaisia naisia on Suomessa paljon. Ehkä juuri monen asian rinnakkainen tekeminen vaikuttaa siihen, että monella suomalaisnaisella on ns. lehmän hermot. He kasvattavat lapsiaan, tekevät vastuullista kokopäivätyötä, harrastavat, siivoavat ja huolehtivat kodistaan. 

Monen asian hoitaminen vuodesta toiseen sujuu määrätietoisen rauhallisesti. Vaan milloin tämä lehmänhermoinen suomalaisnainen ajattelee itseään? Milloin hänellä on aikaa levätä ja rentoutua? Onko heillä tarpeeksi aikaa parisuhteelle, lomailulle ja elämän nautinnoille vai unohtavatko he itsensä? 

Olen surullinen siitä, että monen suomalaisen naisen (ja miehen) elämä on yhtä suorittamista ja aikamoisen stressaavaa. 

Uuden tanskalaistutkimuksen mukaan stressistä voisi olla naisille jopa hyötyä. Stressaantuneiden naisten elimistöt nimittäin tuottavat vähemmän estrogeeniä, mikä vähentää muun muassa riskiä sairastua rintasyöpään. Kuitenkin stressi ja kiire napsivat perheen yhteistä aikaa. 

Kaipaan niitä sveitsiläisten kotiäitien tapaamisia, jolloin istuimme naisellisesti kirsikkapuiden alla juomassa iltapäiväkahvia, katsoimme lasten leikkimistä ja odotimme miehiämme kotiin. Vastuullisin työmme oli valmistaa päivittäiset ateriat, huolehtia perheestä, kotiaskareista ja omasta hyvinvoinnistamme! Kotiäidin työ on Sveitsissä edelleen hyvin arvostettua. Rauhallinen elämäntahti, stressin välttäminen, omat harrastukset, tiivis perheyhteys, yhteiset lomat ja miehet työssä. Silloin naisellakin on aikaa huolehtia itsestään. 

Omistan tämän postauksen ystävälleni Paulalle, jonka kanssa olemme puhuneet projektijohtajista.
 

1 kommentti

Ihan samaa olen miettinyt! Koko ajan tulisi olla tehokas ja ansaita oikeus olemassaoloon... Vaan en suostu, röhnötän sohvalla kuin mies! :D

Ihan tervettä?

YLE Asiaohjelmien toimittaja Rita Trötschkes kirjoittaa ajatuksiaan maskin ja deskin takaa.

Motto: Astu aina vesilätäkköön kun siltä tuntuu.

 
Ritan blogilöydöt

Blogiarkisto

2008

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

heinäkuu

kesäkuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu