Ti 15.03.2011 @ 00:48Rita Trötschkes

Elämää jatkuvassa valmiustilassa?

Ihminen on aikamoinen geologinen voimatekijä, joka osaa räjäyttää, kaivaa, kuivata ja täyttää maata – ja rakentaa ydinvoimaloita. Nyt levoton maapallomme puolestaan näyttää luonnonvoimansa ja liikuttaa maata ja valtamerta tuhoamalla kaupunkirakenteitamme.

Perjantaina (11.3.2011) tapahtui Japanin historian voimakkain maanjäristys. Joka uutisen välissä hoetaan sitä, että Japani on kehittynyt yhteiskunta ja varautunut maanjäristyksiin, mutta miten tällaiseen täystuhoiseen yhdistelmään kuten maanjäristys-tsunami voi edes varautua?

Japanilaisten survival kit eli selviytymispakkaus on tarkoitettu maanjäristysten varalle. Kassissa on kypärä, taskulamppu, hengityssuojaimet, ensiapuvälineet, radio, tulentekovälineet, ruokaa, juomavettä, varaparistoja ja paljon muuta, jota tarvitaan maanjäristystilanteiden jälkeen.

Haavoittuva ihminen on kuitenkin selviytymispakkauksineen heikko luonnonmullistuksen edessä. Toki Japani paikkaa taloudelliset kärsimyksensä, korjaa rikkoutuneet alueensa, mutta miten kansa selviytyy henkisistä vaurioistaan? Eihän sellaiseen suunnattomaan hätään voi varautua mitenkään, että muutamassa minuutissa ihmiseltä katoaa koti, puoliso, perhe, elämäntyö, omaisuus ja ystävät jäljittömiin vai voiko?

Japanilaiset eivät varmaankaan harmittele pienempiä järistyksiä, vaan harjotuttavat lapsiaan jo koulussa hätätilanteisiin ja pitävät selviytymispakkausta aina käden ulottuvilla. Vaan miten ihmeessä siihen edes voisi tottua, että ulko-oven läheisyydessä on kassi, joka muistuttaa jatkuvasti siitä, että tänään saatat taistella hengestäsi?

3 kommenttia

Onneksi Suomen alla on peruskalliota.

Olen jättäytynyt Japanin katastrofin ulkopuolelle. Olen tietoisesti suojannut itseni, koska tiedän, että omat voimavarat ovat riittämättömät maailman murheiden ymmärtämiseen.
Onnettomuus tai kuolema tulee usein yllättäen. Mutta elämä on täynnä pieniä tai suuria, ennustettavia tai yllättäivä riskejä. Olen pieni ihminen ja sain lahjaksi oman elämäni.

Eipå kuolemaan koskaan totu, aina se yllättää.

Ihan tervettä?

YLE Asiaohjelmien toimittaja Rita Trötschkes kirjoittaa ajatuksiaan maskin ja deskin takaa.

Motto: Astu aina vesilätäkköön kun siltä tuntuu.

 
Ritan blogilöydöt

Blogiarkisto

2008

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

heinäkuu

kesäkuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu