Sählyä sisällä, kiipeilyä pihapuussa

Syksy on uusien harrastusten aikaa.

Lasten vanhemmat tutkailevat tarjontaa ja etsivät parasta mahdollista liikuntaharrastusta. Satubaletti keskiviikkona klo 17-19? Nappulapaini lauantaina 10-11?

Paljon aikaa ja energiaa käytetään ohjatun liikuntaharrastuksen pohdintaan, vaikka sillä ei ole kokonaisuuden kannalta suurta merkitystä. Lasten pitää liikkua joka päivä monta tuntia, ehdoton minimi terveyden kannalta on kaksi tuntia.

Nuoren Suomen päivittäisen liikunnan yksikön johtaja Jukka Karvinen suosittelee määrän tuplaamista, vähintään.

Lapsilla onkin luonnostaan taipumus loikkia, venkoilla, kiipeillä ja kirmailla. Lapset liikkuisivat alituiseen, jos me aikuiset emme olisi aina hyssyttelemässä ja rauhoittelemassa.

- Me aikuiset olemme yhdessä liittoutuneet lasten liikkumista vastaan. Salaliitossa ovat mukana vanhemmat, kasvattajat, kaupunkisuunnittelijat, poliisit, opettajat ja papit. Kaikki me keksimme omissa ympäristöissämme syitä pysäyttää lapsi. Liikkeen kieltäminen on meillä ihan kulttuurinen ilmiö. Käyttäytymissäännöt lähtevät meidän aikuisten tavasta istua sisällä, steriileissä tilanteissa.

Lasten arjesta on liike kadonnut. Järjestetyllä liikunnalla emme ikinä pääse suosituksiin. Meidän on annettava lasten liikkua kotona ja lähiympäristössä, sisällä ja ulkona.

Jukka Karvinen puolustaa lasten oikeutta leikkiä liikkuen, sillä vain liikkuva lapsi oppii ihmiselle lajityypilliset motoriset perustaidot. Täytyy saada juosta, kiivetä, loikkia, pomppia, kieriä, pudottautua, heilua ja heitellä.

- Leikkihän on lasten työtä. Leikkimällä lapsi oppii kaiken tästä elämästä, mutta me aikuiset emme kestä lasten työstä aiheutuvaa ääntä. Emme halua naapuriin päiväkotia, lähiliikuntapaikkaa tai skeittiramppia, koska niistä kantautuu lasten ääniä. Lasten pitäisi haastaa meidät aikuiset oikeuteen, koska me emme anna heidän tehdä rauhassa työtä. Olisi komeaa, jos vaikka 100 000 lasta yhdessä allekirjoittaisi yhteishaasteen, veistelee Jukka Karvinen.