Ti 07.02.2012, klo 10:03
Eve Mantu - levoton lepattaja, joka haluaa oppia tyyneyttä.
Voisinko olla tyynempi äiti? Tämän kysymyksen kanssa lähdin kurssille, jossa opetettiin tietoista läsnäoloa. Tavoitteena olisi tulla valppaaksi, mutta tyyneksi vanhemmaksi. Oppia tiedostamaan ne seikat, jotka ohjaavat minua ja päästä niiden herraksi, ettei tarvitsisi aina reagoida selkäytimestä.
Chris Willard opettaa mindfulness-tapaa oppia rauhoittamaan mielensä. Hän neuvoo unohtamaan monisähläämisen. "Kun leikit lapsen kanssa, keskity leikkimiseen ja vain siihen. Sitten kun on aika laittaa ruokaa, uppoudu ruoanlaittoon täydellisesti. Lapsi voi osallistua ja tekemisen ohessa oppia keskittymistä ja rauhoittumista yhteen asiaan."
Ti 31.01.2012, klo 09:47
Eve Mantu - kuorikerroksesta ihminen, alta apina
Peukalo, rakennekynnet, hölkkääminen. Mitä kaikkea ihmisessä on sellaista, joka on vain ihmistä? Simpanssi osaa käyttää työkaluja, mutta miksi se on jämähtänyt kaivamaan termiittejä tikulla? Miksi sillä ei ole lapiota?
"Ihmiskunnan menestys perustuu siihen, että ihmiset pitävät yhtä ja lyövät viisaat päänsä yhteen", sanoo biologi ja tietokirjailija Iiris Kalliola.
Mitä sinä ihmettelet ihmisessä? Onko se ilahtuvaa ihmettelyä vai kauhunsekaista?
Ma 23.01.2012, klo 15:53
Eve Mantu - hevonpeebingoemäntä
Mitä pitemmälle yhteiskunta kehittyy, sitä enemmän siinä toimitaan kielen varassa, ja näin kielen on selvittävä tehtävistä, jotka ovat yhä kauempana konkreettisista, akuuteista tilanteista", siteeraavat kielentutkijat Vesa Heikkinen ja Tuure Hurme kirjassaan suomalais-ugrilaisten kielten tutkija Mikko Korhosta. Hölynpölynimuri on Heikkisen ja Hurmeen vuonna 2008 julkaistu kirja kielellisestä humpuukista.
Rakkaalla diiba-daaballa on monta nimeä. Kapulakieli. Siansaksa. Jargon. Hevonpee.
Haluatko kuulla otteen erään mediatalon strategisesta blaadiblaasta? Iskevä TUOTEKANTAVISIO.Laulu tuotekantavisiosta
"Tuotekantavisio kuvaa genrestrategiset nostot välinestrategisesti kytkettynä, sekä myös välinestrategisten painopisteiden genrekytkentöjä..." (sanat trad.)
Ratkaisevassa roolissa kielen selkiyttämisessä olisivat ne, jotka ymmärtävät jargonia, mutta ymmärtävät myös sen ongelmallisuuden. Vesa Heikkinen haastaa erityisesti tutkijat ja toimittajat tarttumaan esimerkiksi päättäjien kiemuraisiin puheisiin.
Tiistaina 24. tammikuuta klo 10.05 möyhitään Yle radio 1:ssä sanatoffeeta. Tarttuuko se sinun hampaisiisi?
Ma 09.01.2012, klo 14:53
Eve Mantu - kiitosviestien juoksutyttö
Minä aion käydä kiittämässä leipureita. Luonnonjuureen tehty ruislimppu on suurta herkkua ja olen sen leipojille kiitoksen velkaa.
Kenelle sinä olet kiitollinen?
Toimin koko kansan kiitosten juoksutyttönä radio-ohjelmassani tiistaina 17.1. kello 10.05-11.00. Kiitosviestin voi jättää tähän blogimerkintään kommenttina tai lähettää sähköpostilla osoitteen eve piste mantu ät yle piste fi.
Toivon saavani koko 55 minuutin mittaisen lähetykseni täyteen kiitoksia.
Ole hyvä - kiitä!

Ma 09.01.2012, klo 14:46
Eve Mantu - haluaa nähdä uusin silmin
Haluan osata taas - niin kuin lapsena osasin - riemuita pikkuasioista.
Eläimenmuotoisesta pensaasta.
Paprikasta, jonka sisällä kasvaa minipaprika.
Patterilla lämmenneistä kintaista.
Tässä linkki, josta tulen hyvälle mielelle:
Neil Pasrichan puhe TEDx-tapahtumassa.
Yritys- (ja ihmis-) valmentaja Mertzi Bergman opettaa kirjassaan Inspiroidu arjesta: Inspiroituminen on arkista. Se on yhtä arkista kuin hengitys, solujen uusiutuminen, elimistön järjestelmät, luonnon kiertokulku, lasten syntyminen ja kasvaminen.... (luettelo jatkuu, jatkuu, jatkuu)
Muuta arkeasi, muuta itsesi.
Mitä se tarkoittaa sinulle?
Mitä se voisi tarkoittaa sinulle?
Pe 16.12.2011, klo 15:59
Eve Mantu - Jouluyö, Aivoyö, päättynyt kaikk´ on työ, kaks´ vain valveill´ on puoliskoa...
Aivoterveyden merkitystä ei voi liikaa korostaa. Ihmisen muisti, oppiminen, koko ihmisenä oleminen on aivojen elinvoimasta kiinni. Juntturaan ajetut aivot tunnistaa esimerkiksi uniongelmista ja muistin pätkimisestä.
Aivot tekevät minusta minut, ja tällä hetkellä en hirveästi tykkää minusta. Olen äreä, hajamielinen, hidas ja tavallista vakavampi. Haluan virkistyä.
Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Mikael Sallinen on varma, että ensimmäisenä aivojen unelmalomasuunnitelmissa olisi nukkuminen. Ei kuitenkaan ympärivuorokautinen velttoilu pyjamassa, vaan hyvät 7-9 tunnin unet ja sen ympärillä paljon monenlaista touhuamista. Vain kunnon univajeesta kärsineen kannattaa tankata loman alussa unta tuhdimmin.
Joululaulujen laulaminen on hyvää aivohoitoa. Jo pelkkä musiikki on nannaa, mutta musisointi muiden kanssa yhdessä on todellista hunajaa aivoille. Loilottamisen kaveriksi aivot kaipaavat myös hiljaisuutta. "On hyvä kokeilla miltä oleminen tuntuu ilman jatkuvaa hälinää", sanoo Sallinen.
Jos haluaa antaa aivoille tähtisadetikun kipinöitä, kannattaa joulupöytään kattaa yllättäviä makuelämyksiä. Korttipeli antaa aivoille enemmän kuin television katsominen.
Ja tonttulakki on aina hyvä valinta.
Millaista elämysherkkua sinä aiot aivoillesi tänä jouluna tarjota?
Ma 12.12.2011, klo 14:57
Eve Mantu - punajuuret uuniin kokonaisina, merisuolapedille, 200 astetta ja reilu tunti
Haisin kasviskeitolle vielä seuraavana aamuna.
Keskiviikkona 7.12. olin mukana silppuamassa juureksia valtavaan keittoon. Korttelikeittiö-tiimi valloitti cateringyrityksen ammattikeittiön ja kuori, silppusi, raastoi ja pilkkoi ainekset 100 hengen borschkeittoon, (joka tunnetaan myös nimillä borssi ja borscht, mutta lausutaan aina borrrssshhhhh. Nimen tulee muistuttaa äkillistä aivastusta.)
Korttelikeittiö on Kallio-liikkeen vapaaehtoisten kaunis ponnistus.

Aamu alkoi tukkukierroksella. Kävimme pyytämässä lahjoituksia, saimme punajuuria, sipulia, kaalia ja perunoita. Sitten pestiin, kuorittiin, pilkottiin ja raastettiin. Borsch hautui Catering Ceitaan valtavassa kattilassa. Sitten se kuljetettiin erään Eve Mantun takakontissa Elokoloon Toiselle linjalle.
Lähes 60 Kallion ystävää kävi syömässä ilmaista keittoa. Sitä jäi iso kattilallinen vielä seuraavaksi päiväksikin.
Tällainen yhteinen ruoanlaitto ja syöminen on salakavalaa kaupunginosatyötä. Peräänkuulutettua yhteisöllisyyttä syntyy sopan sivutuotteena.
Sosiaalista vastuuta voi syödä, lusikalla.
Korttelikeittiön Laura (vas.) ja Mia (oik.) valmiina pilkkomaan.
Ti 29.11.2011, klo 10:56
Eve Mantu - aamurumbaan väsynyt suostuttelija-mäkättäjä
EI eri muodoissaan on tullut tutuksi meillä. Poika on aamuisin kaikkea vastaan. En jaksa herätä. Ei vielä. Ei, sä et tajuu. Ei valoja! Eihän tänään oo eukkaa? En ota puuroa! Mä en tahdo harjata hampaita! Ei ulkohousuja! Ei mennä kävellen!
Olisi ihanaa päästä arkiaamujen rasittavasta vääntämisestä. En viihdy poliisin roolissa. Olen väsynyt muistuttamaan, patistamaan, vaatimaan ja uudelleen-uudelleen-vaatimaan.
Voiteluaineeksi kitkakohtiin on kehitetty SoliTimer - lapsen ajanhallintaohjelma.
Kun kuulin ohjelmasta ensimmäistä kertaa, raivostuin. Reilun vuoden takaisessa lehdistötiedotteessa mainostetaan: SOLITIMER HUOLEHTII EKALUOKKALAISESTA VANHEMPIEN OLLESSA TÖISSÄ. Tiedote lupaa edelleen: HUOLTAJAN ETÄSEURANTAMAHDOLLISUUS LIEVENTÄÄ LAPSEN YKSINOLOON LIITTYVÄÄ STRESSIÄ JA PELKOJA.
Tapasin SoliTimerin kehittäneen yrityksen toimitusjohtajan, joka kertoi muokanneensa viestintää ja toimintaideaa saadun kritiikin mukaan. Nyt Jussi Mäkelä suosittelee, että ajanhallintaohjelmaa käytetään yhdessä aikuisen kanssa, esimerkiksi juuri nihkeästi etenevien aamurutiinien helpottamiseksi.
Minulla on ongelmia idean kanssa. Tietokone on muutenkin iso osa elämää. Haluanko hoitaa perhe-elämääkin ruudun äärellä? Onko tietokoneen kannustus kuitenkin kylmää ja elotonta?
(...ja samalla, kuitenkin, ai että olisi ihanaa, jos lapsi hoitaisi omat aamurutiininsa oma-aloitteisesti ja hyväntuulisesti ja minä voisin edes joskus juoda leppoisasti teetä ja lukea lehteä ihan rauhassa)
Ti 22.11.2011, klo 12:24
Eve Mantu - tutkimusretkeilijä
Evankelis-luterilainen kirkko kutsuu etsimään pyhää. Vuodet 2010-12 ovat pyhyyden teemavuosia. Painopisteellä halutaan rohkaista pyhän lähestymiseen. Päätin ottaa tehtävän tosissani ja lähteä tutkimusretkelle.
Löytyykö pyhää merenrannasta, metsästä tai uskonnonharjoittamista varten rakennetusta kirkosta?
Varsinaiset pyhät paikat ovat tallattuja. Ihminen osaa tuhria ja banalisoida pyhän. Aurinkolaseja myydään, valokuvia räpsitään. Ihmisen käsittelyssä pyhästä tulee usein irvokasta teeskentelyä. Mitä komeampi katedraali, sitä synkempi rakentamisen historia. Oikeastaan uskontojen pytingit ovat riiston ja orjatyön muistomerkkejä.
Jossakin ihmiskätten ulottumattomissa on ehkä kuitenkin jotakin.
Pyhä leikkii kuurupiiloa ihmisen kanssa.
Oletko sinä kokenut häivähdyksiä pyhästä? Uskotko sinä arjen takana ja yläpuolella olevan toisen taajuuden olemassaoloon?
((tähän tulevat oman pyhän paikkani koordinaatit, kunhan saan ne navigaattorista ulos))
Ti 01.11.2011, klo 12:09
Eve Mantu - tuleva mestariluokan jämäkokki
Sunnuntaina teen ison kattilallisen soppaa, jotta saisin alkuviikon iltoina nopeasti ruokaa pöytään.
Maanantaina käy yllätyskutsu: tulkaa meille syömään!
Tiistaina täytyy mennä lääkäriin alkuillasta. Matkalla on hillittävä nälkää hampurilaisella.
Keskiviikkona on futistreenit suoraan koulun jälkeen ja mukaan tarvitaan eväitä.
Keitto väljähtyy jääkaapissa kattilaansa.
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT on tutkinut ruokahävikkiä suomalaiskodeissa. Ruokaa heitetään pois 23 kg per henkilö per vuosi. Onko se paljon vai vähän? Mistä syistä sinä heität ruokaa pois? Oletko taitava jämäkokki?
Ole hyvä ja kommentoi!