Su 29.08.2010 @ 12:39Iikka Vehkalahti

Suomi-Ruotsi ja Niskanen

Kaksi suomalaisuuden kokemusta. Suomi-Ruotsi maaottelu ja Mikko Niskanen. Herättivät ajtuskia siitä, mitä oikein tapahtuu ja näemmekö sen, mitä tapahtuu.


Perjantia-illalla valuin poikani kanssa Töölänlahden rannalle ja ei kolahtanut tällainen Taiteiden yö. Niinpä ihan kokeillen kohti stadionia ja Suomi-Ruotsi maaottelua. Ilta oli jo niin myöhäinen, että ystävällinen porttivahti päästi ilmaiseksi siään B-katsomoon.

Ja kokemus oli erinomainen. Joo, kylmää oli ja stadionilla ehkä 10 000 ihmistä. Mutta tunnelma: hieno.Ei humalaisia, innostuneita pikkupoikia kannustamassa niin suomalaisia kuin ruotsalaisiakin. Räsäsen voitto 5000 metrillä hieno, korkeushyppy samoin. Pituus kolahti myös.

Eikä humalaisia, ei Suomi-hihhuloimista. Paljon perheitä. Minusta tuli heti Suomi-Ruotsi- maaottelu fani.

( Joka kyllä osittain karisi seuraavana päivänä. Kun innostuin viemään muitakin kanssani katsomaan. Ja nyt olikin D-katsomossa ja yleisöä varmaan 25.000. Mutta: liikaa Suomen lippuja, mitä jännitystä on hehkuttaa keihäänheittoa, jossa suomalaiset puolilyönnilläkin ovat aivan ylivoimaisia ja jos innostusta etsitään ylipitkillä aalloilla....No silti.....)

Suomalaisuus oli syvälle sisuksiin asti läsnä Petterin Mikko Niskas -esityksessä. Elokuva ( erityisesti sen kaksi ensimmäistä osaa- kolmannen kanssa voisi vielä työskennellä...) kolahti omaa vaimoon niin kovasti, että sekä myöhään lauantai-yönä että sunnuntai-aamuna puhuimme dokumentista , elokuvantekijöistä tänään ja siitä, näemmekö mitä Suomessa tällä hetkellä tapahtuu?

Missä yhteiskunnassa elokuvantekijämme tänään elävät ? Markkinoiden ja katsojalukujen tavoittelemisessa, keskiluokkaisuuden ongelmissa, omassa itsekkyydessä ? Jos Niskaseen vaikuttivat niin vahvasti sodan jälkitunnelmat, oman perheen armoton työnteko, taistelu elinehdoista maaseudulla j ne.. jne.. niin mitkä ovat tämän päivän tekijöiden kipupisteet?

Suhde omaan isään ? Uusioperheiden välillä seilaaminen, irrallisuus? Rakkauden kaipuu ? Syntyykö niistä suuria, kansallisia tarinoita tai dokumentteja? Joo, Miesten vuoro ?

Vai olemmeko kaikki niin suuressa keskiluokan turvallisuudessa, että emme koe emmekä näe marginaalissa tapahtuvia suuria muutoksia ? ( Reindeerspotting tapahtuu marginaalissa) Vai onko niin, että sellaisia ei ole olemassa?

Missä on sellaista intohimoa, joka kuljetti traagisestikin Niskasta eteenpäin ? Onko Lauri Kivisen Yleisradio organisaatio, joka sallisi Kahdeksan surmanluodin luomisen? Vai olemmeko Kotikadun , urheilukisojen ja usein kummallisen uutisvirran vankeja ?
 

1 kommentti

Pahasti tuntuu siltä, että pikkusormi annettiin jo aikaa sitten kaupallisten kanavien BB/Idols-ohjelmien mukana. Jos TV on kyllästetty hömpällä, niin osaako "uusi" katsoja vaatia mitään muuta? Tämä tekee dokkariprojektista aiempaa tärkeämmän ohjelmapaikan.

Dokblog

Iikka Vehkalahti, Tue Steen Müller, Erja Dammert, Jari Sedergren ja Timo Korhonen kirjoittavat dokumenttielokuvamaailman tapahtumista Suomessa ja maailmalla

Iikka Vehkalahti Iikka Vehkalahti
on tällä hetkellä vierailijaprofessorina Tampereen yliopistossa.
Tue Steen Müller Tue Steen Müller
"everybody knows him"
Filmkommentaren
Erja Dammert

Erja Dammert on dokumentaristi ja tällä hetkellä docpoint-festivaalin taiteellinen johtaja.
DocPoint

Jari Sedergren on dokkareita diggaava Kansallisen audiovisuaalisen arkiston tutkija.
sedis.blogspot.com

Timo Korhonen AVEKin
tuotantoneuvoja

AVEK

steps.co.za
whydemocracy.net
dokumenttikilta.fi

Blogiarkisto

2012
2010

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

heinäkuu

kesäkuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu

2009

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

heinäkuu

kesäkuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu

2008

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu

elokuu