Hyppää pääsisältöön

Munamiehestä Tarja Haloseen

Miika Ranne. Kuva: Jukka Lintinen / YLE KuvapalveluKirjoittaja on Nenäpäivä-show´n tuottaja ja kehitystuottaja YLE Kulttuurista.

Nenäpäivän viides kampanja starttasi viime viikolla. Olen nyt päässyt jo puolen vuosikymmenen ajan tekemään maan hauskinta keräysohjelmaa, joka yllättää minut joka syksy. Vuosien aikana nenäily on levinnyt ympäri Suomen ja samanaikaisesti koko varainkeruutoiminta Suomessa on kääntynyt hauskempaan ja iloisempaan suuntaan. Nenäpäivä ja muutkin keräykset ovat herätelleet entisiä ”nukkuvia” lahjoittamaan rahaa kehitysmaiden auttamiseksi ja saaneet uudesta sukupolvesta ennakkoluulottoman kannattajan.

Nenäpäivään suhtauduttiin meillä aluksi hieman epäillen. Nenäily toimi Briteissä, mutta sitä, toimisiko se totisessa Suomessa, ei tiedetty. Lapset ja lapsenmieliset ottivat nenän kuitenkin heti omakseen. He vetivät perässään vanhemmat ja koulukaverinsa. Myös muutama kaiken nähnyt yritysjohtaja näki hulluudessa potentiaalin ja löin nenän päähänsä hauskuuttaakseen muita johtajia. Ensimmäisen Nenäpäivän alla monen R-kioskin nenähyllyt ammottivat tyhjyyttään. Tästä se tarina alkoi.

Joka vuosi minua hämmästyttää se, kuinka paljon innokkaita ihmisiä Nenäpäivään saadaan mukaan. Tämän viikon alkuun mennessä avustusoperaatioon on sitoutunut jo 62 julkkista Munamiehestä aina Tarja Haloseen.

Ylen Hyvä Säätiö saa ilmoittautumisia niin päiväkodeista kuin ravintoloistakin, jotka haluavat olla hankkeessa mukana. Yritykset etsivät tapoja tehdä yhteistyötä ja työttömät ilmoittautuvat mukaan talkoisiin. Suomalaiset haluavat vilpittömästi auttaa maapallon toisella puolella asuvia tuntemattomia.

Myös Ylessä on innokkaita ihmisiä, jotka keksivät erilaisia tapoja olla mukana. Viime maanantaina HR järjesti mainion hernekeittotempauksen Isossa Pajassa, keräsi rahaa ja sai ihmiset hyvälle tuulelle.

Innokkuutta eivät vähennä loka-marraskuun pimeys tai uhka taantumasta. Suomalaiset osaavat suhteuttaa omat olonsa siihen kurjuuteen, jossa miljoonat sairaat lapset ja orvot elävät. Meidät on varustettu vahvalla kaveria ei jätetä -meiningillä, joka nousee esiin silloin, kun sitä oikeasti tarvitaan.

Viiden vuoden aikana olen nähnyt julkkisten ja toimittajien kasvoilla muutoksen heidän palattuaan juttumatkalta Nenäpäivän kohdemaasta. Jokaisen reaktio on ollut erilainen. Kukaan ei ole tullut sanomaan, että apua ei tarvita ja että tämä on ihan turhaa hommaa.

Hyvää Nenäpäivää!

Lue myös - yle.fi:stä poimittua