La 17.03.2012 @ 00:38Tuija Aalto

Jäikö SXSW käymättä? Kuuntele huippuluennot netistä

SXSW Interactive on teknoyhteisön kevätrynnistys, jossa parikymmentätuhatta digimedian ammattilaista yrittää haistaa sen Seuraavan Ison Jutun.

Highlight. Jos siitä tulee viiden vuoden päästä iso juttu, kuulit siitä ensimmäisenä YleX:stä. Jos siitä ei koskaan enää kuulla mitään - no, niin se usein menee. 

– Ei ole noussut selkeää "Wau, tämä valloittaa maailman seuraavan kuukauden aikana" -juttua, sanoi Scoopinion-yhtiön toimitusjohtaja  Mikko Koskinen Rele-blogille.

Ei, seuraavan kuukauden makua en tunne kielenkärjelläni minäkään, mutta sen voi festivaalin puheenaiheista päätellä, että verkottunut ja digitaalinen toimintaympäristö muuttaa koko ajan uusia toimialoja: Opetus ja hallinto ovat jo uutta etsimässä; biologia ja teknologia yhdistymässä ja geeniteknologia, nanoteknologia ja robotiikka muuttavat meitä ja maailmamme parissakymmenessä vuodessa  perusteellisesti. 

Täysi sali Kurzweilia kuulemassa

Olin SXSW-festivaaleilla ensimmäistä kertaa ja aivan liekeissä saadessani kuulla futuristi-tähti Ray Kurzweilin esitelmöivän elävänä edessäni. Otsikkona oli Expanding Our Intelligence Without Limit (#sxsw #IQExpand). 

 

Luentotallenteiden aarreaitta

Monet festivaalin luennoista voi kuunnella audiotallenteina: Stratforin George Friedman avautui tietomurron ja tietovuodon kohteeksi joutumisen ahdingosta otsikolla Surviving Technology (#sxsw #surviving).

Splunk-nimisen tiedonmurskausfirman asiantuntijat kertoivat ja näyttivät, miten dataa kootaan, luennolla Big Data for Everyman (#sxsw #splunk). Heillä oli myös selkeä suositus palvelujen tuottajille: "Demand realtime data in a stream over the web in JSON format". Vaatikaa palvelujenne toteuttajilta tosiaikaista dataa verkon yli välitettävässä muodossa, he kehottivat.  

Splunk PSA

Google Plus palvelusta vastaava Googlen johtaja Vic Gundotra vakuutti Guy Kawasakin haastattelussa (#sxsw #google+) , että Google Plus on huippupalvelu, ja ne jotka muuta sanovat, käyttävät palvelua väärin. Kawasaki julkisti samassa yhteydessä kirjoittamansa Google Plus -oppaan, jonka tekijäjoukoissa oli alusta alkaen mukana suomalainen Google Plussan varhainen omaksuja Jaana Nyström

Festivaalivieras saattoi myös kuulla, kuinka rakennetaan massiivinen vertaisoppimisen yhteisö verkkoon: Build a Massive Peer Learning Community Online (#sxsw #P2PU)

Eric Ries kertoi uuden kirjansa pohjalta yrittäjyyden ytimestä Toyotan lean-ajattelun hengessä. The Lean Startup: The Science of Entrepreneurship (#sxsw #LeanStart). 

SXSW-festivaalin hyvään henkeen kuuluu myös maailmanparannus: tässä aiheesta luento: Envisioning a Better World Together at SXSW 2011 (#sxsw #BetterWorld). 

Aivan jokaiselle tapahtuman noin viidelle tuhannelle ohjelmanumerolle oli osoitettu oma hashtag. Joitakin käytettiin vilkkaasti. Tapahtuman aikana syntyi myös tuhat Storify-koostetta

Nyt näin tapahtuman jälkeen SXSW-verkkosivusto on yksi iso verkko-oppimateriaalikirjasto. Useat esityksistä on taltioitu ja kuunneltavissa audiona jälkeenpäin – esimerkiksi tämä lisätystä todellisuudesta ja transmediaisesta tarinankerronnasta kertova Creating The Code: A BBC Transmedia Documentary.  Tallenteet on upotettu itse ohjelmakaavioon - ja joitakin löytyy tästä videos & podcasts -listauksesta

Suomalaisista tapahtumassa olivat puhujina ainakin Jyri Engeström, Mikko Hyppönen ja Pekka Pekkala. Jos mielit itse ehdottaa aihetta ensi vuoden ohjelmaan, pane kalenteriisi merkintä 25.7.2012 - silloin avautuu PanelPicker -verkkopalvelu, jossa vuoden 2013 festivaalin ohjelmaan otetaan ehdotuksia vastaan. 

 
 

(Muokattu 17.3. - korjattu Highlig.ht linkki, lisätty maininnnat Mikko Hyppösestä ja video-podcast-sivusta.)

Spämmääjästä palvelijaksi - 5 parasta Facebook-vinkkiä ikinä!

Yle Ulkomaat testasi avoin haastattelua Venäjän presidentinvaalien alla.

Tiedättekö, miksi en jaksa lukea sanomalehtien, televisiokanavien tai radiokanavien Facebook-sivujen statuspäivityksiä, vaikka olen ne omaan virtaani tilannutkin? Siksi, koska kaikki tuuttaavat niissä omia ylivertaisia nettijuttujaan.

Medioiden pitäisi minusta ajatella Facebook-läsnäoloa toiselta kantilta. Tässä viisi Facebook-vinkkiä toimittajille - ja miksei muillekin - oman tekemisen jalostamiseksi.

 

1. Avoin haastattelu tai toimitettu keskustelu

Sen sijaan, että Facebook-seinä mielletään julkaisukanavaksi, sen voisi ajatella olevan paikka, jossa toimittajat tekevät työtään. Kun perinteisesti toimittajat haastattelevat asiantuntijansa yleisöltä visusti piilossa joko naamatusten, puhelimitse tai joku jopa sähköpostitse, haastattelun voisi tehdä avoimesti joko omalla tai edustamansa median Facebook-seinällä niin, että myös yleisö voi siihen osallistua.

Parhaimmassa tapauksessa haastattelu muuttuu keskusteluksi, joka alkaa elää omaa elämäänsä. Tästä sisällöstä toimittaja voi halutessaan työstää juttuja ainakin nettiin ja printtilehteen sekä käyttää vähintäänkin pohjamateriaalina tv- ja radiojutun työstämisessä.

Netissä mikään ei toimi ilman lupausta ja sen pitämistä. Jotta avoin haastattelu toimii, se pitää tarjoilla yleisölle oikein ja oikeaan aikaan.

a) Sovi haastateltavan kanssa jo etukäteen, milloin hänen odotetaan olevan Facebook-seinällä läsnä. Vieras voi olla mukana keskustelussa kotoaan tai työpaikaltaan eli häntä ei tarvitse kutsua toimitukseen.

b) Kerro sivusi seuraajille jo hyvissä ajoin, että olette tekemässä sivuillanne avoimen haastattelun. Kerro statuspäivityksessä...
- Kuka asiantuntija on
- Mistä aiheesta häntä haastatellaan/hänen kanssaan keskustellaan
- Mihin aikaan haastattelu tapahtuu (aamut ja myöhäiset illat ovat hyviä)

c) Kun H-hetki koittaa, tee statuspäivitys, jossa aloitat keskustelun

d)
Vieras vastaa päivityksen kommenttikentässä

e) Kysy uusi kysymys kommenttikentässä. Voit myös kannustaa yleisöä mukaan keskusteluun.

f) jne.

 

2. Breaking news –tyyppinen päivitys

Ihmiset, varsinkaan nuoret ihmiset, eivät vietä aikaansa mediatalojen nettisivuilla. He viettävät aikaansa Facebookissa, Habbo Hotellissa, IRC-Galleriassa, Suomi24:ssa, Twitterissä, Google+ssa jne. Jos media haluaa palvella ihmisiä oikein, sen täytyisi mennä sinne missä ihmiset jo ovat. Sinne on vietävä myös uutiset.

 Tämä korostuu etenkin isojen uutistapahtumien (isot onnettomuudet/katastrofit) tai muiden merkittävien seurantauutisten (tärkeä tiedotustilaisuus, oikeusistunto) aikana.

 Voit toimia esimerkiksi näin:

a) Kun saat tiedon uutisesta, kirjoita ensiksi Facebook-seinällesi lyhyt, muutaman rivin pituinen statuspäivitys, jossa kerrot, mitä on tapahtunut. Samalla annat lupauksen siitä, että olette noteeranneet asian ja seuraatte sitä.

b) Aihetta on hyvä seurata vähintäänkin niin pitkälle, että siitä on oma nettijuttu, jonka linkin voi jakaa ja jossa tilanne summataan - etenkin, jos se on vakiintunut.

c)  FB-sivun päivitysvirtaa ei Breaking news –tyyppisen uutisoinnin alkuvaiheessa ole syytä sotkea muilla, aiheeseen kuulumattomilla päivityksillä.

d) Virtaan voi syöttää myös muiden toimijoiden aiheeseen liittyviä hyviä nettisisältöjä.

 

3. Liveraportointia juttukeikalta - parasta toimittaa kännykällä

Moni toimittaja on silminä ja korvina sellaisissa paikoissa, joihin ei tavallinen ihminen pääse. Miksei siis tarjota tämä kokemus muillekin.

Sen sijaan, että toimittaja valmistelee juttuaan piilossa, juttukeikka ja koko jutunvalmistusprosessi voisi olla avoin - tarina, joka etenee siihen pisteeseen, kun juttu on lehdessä tai tv-juttu ajettu ulos lähetyksessä.

Avoin prosessi ei vain tuo lisäarvoa yleisölle vaan nostaa myös tulevan lehti- tai tv-jutun odotusarvoa.

Tekemistä voi avata esimerkiksi kertomalla...

1. Missä olen?

2. Minne menen?

3. Tältä täällä näyttää (kuvallinen päivitys)

4. Mitä alan tehdä? Onko toiveita?

5. Näin haastateltava hetki sitten sanoi, kun häntä haastattelin

6. Ja lopulta: Tällainen siitä sitten syntyi – valmis juttu jaetaan ja siitä keskustellaan.

 

4. Toisen mediatalon tai bloggaajan sisällön jakaminen (kuratointi)

Kokeile, miltä tuntuu jakaa kilpailijan uutinen silloin, kun se sen ansaitsee. Voin kertoa, että se tuntuu ihan hyvältä. Toistaiseksi olen kokeillut ainakin Helsingin Sanomien, Ilta-Sanomien, Uuden Suomen ja Karjalaisen jakamista.

Virrassa voi jakaa myös esimerkiksi poliisin, kunnan tai jonkin muun juuri sinun kohdeyleisöä kiinnostavan nettisisällön – sikäli mikäli olet miettinyt, ketä Facebook-läsnäolollasi olit ajatellut palvella.

Olen sivunnut aihelmaa aiemmissa postauksissani ”Toimittaja, unohda juttukeikat – nyt kuratoidaan!” sekä ”Kumpi on kiinnostavampi – toimittaja vai mediatalo?

 

5. Oman nettijutun jakaminen

 Toki Facebookiin kannattaa edelleen työntää omiakin juttuja. Jos ja kun haluat yleisön reagoivan päivityksiisi, kirjoita päivitykseen kysymys tai väite. Ihmiset tykkäävät myös kivoista kuvista.

 Kun yleisö reagoi päivityksiisi, myös toimituksen on reagoitava osallistumalla itse keskusteluun. Tästä keskustelusta voidaan ammentaa uusia juttuprosesseja.

 Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksella on verkossa useita Facebook-sivuja. Alla niistä muutamia.

Yle Uutiset Suora linja
A-studio: Stream
Yle Uutiset

Yle Urheilu

Yle Ulkomaat

Yle Politiikka

A-studio

Pressiklubi

Yle Aamu-tv

Yle Sää

+ tukku alueellisia sivuja...

Yle Etelä-Karjala
Yle Etelä-Savo

Yle Helsinki

Yle Häme

Yle Kainuu

Yle Keski-Pohjanmaa

Yle Keski-Suomi

Yle Kymenlaakso

Yle Lahti

Yle Lappi

Yle Oulu

Yle Perämeri

Yle Pohjanmaa

Yle Pohjois-Karjala

Yle Satakunta

Yle Savo

Yle Tampere

Yle Turku

Yle Saame

Antti Hirvonen
Sosiaalisen median tuottaja
Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminta
Twitter: @anttihirvonen
Facebook: facebook.com/anttihirvonenYLE

Varo avoimuuspesua ja näennäisosallistamista

Osallistu nyt! Vain vastaamalla voit vaikuttaa! Näinhän meitä houkutellaan antamaan näkemyksemme milloin mistäkin asiasta. Valitettavan usein jää tunne, että edes vastaamalla ei voi vaikuttaa. Osallistaminen ei aina tapahdu hankkeen kannalta ihanteellisessa vaiheessa vaan liian myöhään. 

Kirjotimme verkossa joukolla viikko pari sitten ohjetta kuntapäättäjille kuntalaisten kuulemiseen. Akuuttina tarpeena valtiovarainministeriön suunnitelmat kuntauudistukseksi ja nopea aikataulu antaa lausuntoja. Oheen tiivistetty avoimen ryhmätyön aikaansaannokset.

Huomaa erityisesti sivulla 8. —Odotusten hallinta

  • Varmista, ettei olla tekemässä "avoimuuspesua” 
  • Kerro, mihin osallistumisella on vaikutusta
  • Pohdi, miten vaikutus saadaan näkymään
  • Jos asioita kysytään mielenkiinnosta tai ajatusleikkinä, niin varo jättämästä mielikuvaa, että asia on jo vireillä

  

Millaisia kokemuksia sinulla on osallistamisesta tai "osallistetuksi" tulemisesta? Oletko houkuteltavissa mukaan talkoisiin? Millainen pyyntö tai lupaus sulattaa sydämesi?

To 09.02.2012 @ 23:24Tuija Aalto

Nyt olisi kunnissa yhteisömanagereille käyttöä

Source: yle.fi via Tuija on Pinterest

 

Kuntapäättäjät ovat melkoisen haasteen edessä. Valtio on julkistanut ehdotuksen kuntauudistuksesta ja pyytää nyt kunnilta lausuntoa siihen 13.4. mennessä. Lausunnot on ennen jättämistä ehdittävä käsitellä valtuustoissa, joten nyt on kunnissa kova kiire. Miten tässä aikataulussa on mahdollista kuulla kuntalaisilta mielipiteitä valtion vasta julkaisemasta kuntakartasta?

Millaisiin toimenpiteisiin kunnat itse voisivat aktiivisesti ryhtyä saadakseen kuntalaistensa mielipiteen mukaan valtiovarainministeriölle lähetettävän lausuntoon?

Pyysin apua ja ehdotuksia kunnille viestittäväksi.

 

Näin kannattaa järjestää kuntalaisten mielipiteiden kerääminen - dokumenttia on jo muokannut usea - vielä kaivattaisi lisää konkreettisia esimerkkejä siitä, miten kunnissa osallistaminen jo toimii. Työkaluna käytettävä Muistio on Tieken tarjoama avoin yhteiskirjoittamisen alusta.

Kirjoitetaan suunnitelmaa yhdessä tiistaihin 14.2. asti. Dokumentin valmistuttua postitan sen kuntaliittoon jaettavaksi edelleen kuntiin, jotka haluavat kansalaisiaan kuulla ja kaipaavat siihen toimintamalleja ja tietoa työkaluista. 

Source: flickr.com via Tuija on Pinterest

 

 

Jos haluat selata muistion syntyhistoriaa, avaa tästä katseluversio ja paina play-nappia.

 

 

Yhteisömanagerille töitä

Netitse tavoitettaville kuntalaisille voidaan järjestää keskustelumahdollisuuksia keskustelupalstoja, wikejä tai erilaisia kyselytyökaluja käyttäen. Yhteistä kaikille vaihtoehdoille on, että keskustelun mahdollistaminen vaatii työtä ja uudenlaista osaamista.

Osallistamisen osaamista on jo, ja lisää osaajia tulee esimerkiksi Otavan Opiston Nettikätilöiden koulutuksista. 

 

Käynnissä olevia kyselyjä ja keskusteluja 

Otakantaa.fi:ssä on avattu kansalaisille kysely, jonka runkona on viisi kysymystä

  1. Millainen on elinvoimainen kunta?
  2. Mitkä kunnan järjestämät palvelut ovat mielestäsi tärkeimpiä?
  3. Miten Suomi turvaa laadukkaat palvelut tulevaisuudessa, kun väestö ikääntyy?
  4. Miten haluaisit vaikuttaa asuinalueesi asioihin?
  5. Miten kotiseutuidentiteettiä voi vaalia?

Otakantaa.fi: Kuntauudistus -keskustelusta menee kuntauudistuksen valmistelijoiden käyttöön.

Myös VTT:n Owela -foorumilla keskustellaan kuntauudistuksesta. Kunnittainen keskustelu avataan siellä ensi viikolla.

 

Kansalaiset jo turhautuneita? 

Tapio Parkkari Vaasasta on törmännyt kuntapäättäjien haluttomuuteen keskustella kunnan kehittämisestä. Antti Poikola kertoo Fillarikanavasn kokemuksiensa perusteella, että virkamiesten ja luottamushenkilöiden joukossa monilla olisi halua keskusteluun, kunhan se saataisiin helpoksi ja varsinaista päätöksentekoa ja valmistelua helpottavaksi. Kansalaiskeskustelun yhdistäminen toimivasti päätöksentekoprosesseihin on Poikolan arvion mukaan haastavaa. Hän on kutsunut kaikkia osapuolia turhauttavaa tilannetta “kohtaanto-ongelmaksi” (ks. Kaupunkiosallistumisen formaatti Mahdollista.fi -blogissa).


Ma 06.02.2012 @ 13:59Tuija Aalto

Visuaalinen leikekirja tunnelmoimiseen tietokoneen äärellä: Pinterest

Pinterest on uusin edelläkävijä-nettikäyttäjien leikkipaikka. Sitä käytetään naistenlehtien korvikkeena haaveiluun, tavaroista ja sisustusideoista inspiroitumiseen, löytöjen tekemiseen sekä leikekirjailuun ja digitaaliseen askartelemiseen, kertovat kaverit.

 

Source: olotila.yle.fi via Tuija on Pinterest

 

Kehitysvaiheessa olevaan palveluun tarvitsee vielä erillisen kutsun. Laitan kutsuja mielelläni tämän blogin lukijoille: pyynnöt meilitse tuija.aalto miukumauku yle.fi ja otsikkoon viitteeksi Aikaleima goes Pinterest.

 

Tuija Aalto @ Pinterest

Aikaleima -pinboard kerää ajan merkit.  

Ma 30.01.2012 @ 10:46Tuija Aalto

Ajan henki: työntekijä kohtuuttomasti alakynnessä työnantajan suhteen somessa

Yksityisminää ei saa irti työminästä. Niinpä työnantajat pitää totuttaa nettielämään. On ajan henki, että työnantaja pyrkii olemaan mieltä ja ottamaan kantaa siihen, millä tavalla yksityinen henkilö on läsnä verkossa omalla ajallaan ja omissa nimissään. Ellemme pidä varaamme, voi käydä niin että tavaksi vakiintuu, että työnantaja omistaa henkilöbrändimme 24/7. Sellainen tilanne lähestyy jo digitaalista feodalismia.

Kokoan linkkejä työn ja nettielämän yhteensovittamisesta. Ehdota lisää, jos tietämäsi julkinen tapaus puuttuu koosteesta.

Helsingin sanomien 23.1. julkaistussa jutussa Facebook-potkujen takana usein kanteleva työkaveri todetaan:

Työnantajalle tuskin tulee yllätyksenä, että työntekijät suhtautuvat työpaikkaansa ristiriitaisin tuntein. Etenkin matalapalkka-aloilla, joilla työolot ovat kehnot ja ihmiset helposti korvattavissa.

Kahvihuoneiden estottomasta kritiikistä Facebook-tilityksen erottaa kuitenkin se, että siitä jää kirjallinen jälki.

Se on kätevää, kun muutenkin halutaan päästä eroon hankalaksi koetusta työntekijästä, kirjoittta Helsingin sanomat.

Juttuun haastatellun Palvelualan ammattijärjestö Pamin Tampereen aluepäällikkö Niina Koivuniemen mukaan keinoon onkin turvauduttu osana irtisanomisen perustelurepertuaaria. Jos irtisanominen on päätynyt oikeuteen, Facebook-kirjoitus ei ole se, jonka työnantaja on ottanut esiin irtisanomisen perusteena.

Summa summarum: ihmiset ovat joskus hankalia, mutta se että he ilmaisevat mielipiteensä sosiaalisessa mediassa ei välttämättä ole irtisanomisperuste. 

Miten voisimme valaa suomalaisiin enemmän rohkeutta pitää kiinni nettielämästään?

Ma 23.01.2012 @ 01:30Tuija Aalto

Toimittaja tutustuu Twitteriin, tapaus vaali-ilta

Talouselämän toimittaja Sami Rainisto otti vaali-iltana tuntumaa Twitteriin ja taltioi puoli minuuttia kokemuksestaan (valitettavan epätarkkaan) YouTube -videoon. Tuolta se näyttää, kun pulina on vlikasta. 

Keskisuomalaisen toimittaja Ville Grahn hyödynsi Twitteriä presidentinvaalit minuutti minuutilta -seurannassaan

Ylen toimittaja Jukka Niva kokosi presidentinvaalin tulosiltaan muutaman some-katsauksen. Kuvat TV-ruudusta, jossa lähetyksen päällä teksti-tv:n sivu 398, jonne moderaattorien tiimimme julkaisi illan aikana 960 Twiittiä

Voiko presidentti olla mieskin? Melinda 6v

Kaksi kerrosta Twitteriä TV-ruudulla: kuvassa graafisena elementtinä ja teksti-TV-kerroksena lähetyksen päällä.

Twiittien tuominen ruudulle teksti-TV:n kautta on ruotsalainen keksintö. Twitteristä Ylen TV-lähetyksissä aikaisemmin: Tapaus #A2ilta - TV-ohjelman digitaaliset kerrokset ja pitkä häntä

"Sama määrä persuja siellä eduskunnassa nytkin istuu"

Niva lainasi katsauksessaan myös Tarja Halosen Twiittiä. 

Illan juontajan Riikka Uosukaisen ilmaisema epäilys, josko kyseessä oli oikeasti väistyvä presidentti vai "joku sosiaalisen median nimimerkki" aiheutti reaktioita Twitter-käyttäjissä. 

Sosiaalisen median yleissivistykseen kuuluu lähdekriittisyys, ja välineiden tullessa tutummaksi oppii myös, ketkä käyttäjät tiedetään aidoiksi toimijoiksi. Se vaatii palvelujen tuntemista ja verkostojen luomista. 

Jussi Linkola neuvoo Twitterin käytön alkuun

Jos Twitter on vielä ihan outo väline, mutta kiinnostuit, perehdy Jussi Linkolan kokoamaan Twitterikoulutus-pakettiin

Sosiaalisen median koulutusta tarjolla

Maanantaina 23.1. on muuten viimeinen päivä ilmoittautua Tampereen yliopiston ja Palmenian yhdessä järjestämään toimittajille suunattuun sosiaalisen median koulutukseen. Jo kuudes kurssi Metropolian tarjoamaa sosiaalisen median koulutusta toimittajille starttaa sekin ensi kuussa ja ilmoittautua ehtii vielä.

 

Ma 23.01.2012 @ 00:48Tuija Aalto

Niinistö ja Haavisto sosiaalisen median vahvimpia

Niinistö ja Haavisto ovat Facebookin kunkkuja, otsikoi Kauppalehti vaalisunnuntaina.

Niinistö ja Haavisto tasoissa Suomi24:n keskusteluissa äänestyspäivänä, laski Suomi24-palsta samana päivänä. 

Niinistö ja Haavisto seuratuimpia Twitterissä, havaitsi Tapio Kantele jo aiemmin.   

Meillä on presidentinvaalin toisella kierroksella kaksi sosiaalisessa mediassa vahvasti toimivaa ehdokasta. Tästä on hyvä hiihdellä kohti kakkoskierrosta.


 

Pe 20.01.2012 @ 15:33Mika Rahkonen

Viikko journalismin tulevaisuudessa: Uutisissa puhutaan aidasta, Twitterissä aidanseipäistä


Postaus on journalismin tulevaisuutta käsittelevää säännöllistä kirjoitussarjaa, jota aiemmin julkaistiin Yleisradion sisällä.

 

Perinteisten välineiden uutisten ja netin vuorovaikutus on Yhdysvalloissa osastossa Hyvääpäivää-kirvesvartta.
Tai siltä ainakin vähän näyttää, kun katsoo Amerikan viime vuoden käsitellyimpiä aiheita uutisissa, blogeissa ja Twitterissä.


Kymmenestä suurimmasta mainstream-uutisaiheesta blogien TOP 10 –listalle pääsi neljä, mutta Twitterissä valtavirran uutispainotukset eivät paljon hetkauttaneet. Kymmenen Twitterissä suosituimman aiheen joukossa ei ollut kuin yksi uutisten kärkikymmenikön asia - talous.


Näkyykö tässä tragikoominen ohipuhuminen, vai onko maailma kohdallaan juuri näin? Onko vain hyvä, että uutiset eivät toista nettiaktiivien agendaa – ja toisinpäin?

Tuossa samassa palvelussa on muuten aivan mainio interaktiivinen härpäke, jossa voi vertailla minkä tahansa suositun uutispalvelun tai –aiheen käsittelymäärää toisiinsa.

Tuota noin… miten paljon pienissä sanomalehdissä oli Apple-juttuja vuoden viimeisellä neljänneksellä verrattuna CBS:n aamu-uutisiin. Sekin selviää.

Miten sitä ilman tällaista tietoa ollenkaan ennen elettiin?

*


Digitaali-apostoli Clay Shirky summasi pari viikkoa sitten julkaistussa postauksessaan lempiaiheensa, sanomalehtien verkkopalvelun maksullisuuden eli ns. paywallin ongelmia.
Shirkyn mielestä paywallin pystyttäneet sanomalehdet ovat käsittäneet koko lailla isot strategiset asiat päin honkia.
Mikä on se tuote, mitä lehti myy? Keitä ovat lehden yleisöt? Eikun oikeasti? Mitä ne yleisöt oikein haluavat? Siis ihan tarkkaan ottaen?


Shirkyn postauksesta saa aika hyvän hyppystartin maksuseinän problematiikkaan, tähän mediabisneksen keskeiseen riidanaiheeseen, vaikkei olisi siihen aiemmin törmännyt.

*
 

Occupy Wall Street –liike on antanut ns. yhden prosentin kuulla kunniansa. Liikkeen mukaan yksi etuoikeutettu ökyprosentti amerikkalaisista panee yhdeksääkymmentäyhdeksää huokealla.


New York Timesissa joku hoksasi, että selvitetäänpä, keitä siinä inhassa yhdessä prosentissa oikein piileksii.


Tulos on infografiikka, joka paljastaa mm. että rikkaimmassa prosentissa amerikkalaisia on 3 699 urheilijaa, 6 751 näyttelijää, ohjaajaa tai tuottajaa ja 9 700 kokkia.

Samalla voi tsekata, miten itse sijoittuisi tulovertailussa missäkin päin Yhdysvaltoja.
 

*
Voisiko Hesari myydä lippuja lätkän Talviklassikkoon?


Jaa, miksei, myyhän Aftonbladetkin matkaoppaita, ja viiniklubi, se nyt alkaa olla jo itseään kunnioittavan laatulehden vähimmäisedellytys.


Tässä blogissa aiemminkin kunnostautunut Boston Globe kokeilee ilmaispalvelullaan erimoisia bisneksiä, joista urheilun lipunmyynti on yksi.

Globe jakoi syksyllä palvelunsa kahtia, pyhitti lehtibrändinsä journalismille, mutta yrittää tehdä Boston.comista yleisportaalia, josta bostonilainen löytää kaiken mitä tarvitsee tai mikä ilahduttaa.


(No, ainakin urheiluliput menevät varmasti kaupaksi tuosta vaan. Boston on nimittäin oikeasti sellainen urheiluhullu kaupunki, jossa kaikki suomalaisia urheiluhulluiksi sitkeästi väittävät voisivat käydä hankkimassa vähän tervetullutta perspektiiviä väsyneelle hokemalleen.)

 

*

Twitter on ostanut kanadalaisen Summifyn, joka niputtaa valtavasta määrästä tweettejä suosituimmat linkit ja toimittaa ne asiakkaalle niin usein kun sovitaan.
Okei, ei kuulosta maailmaa ympäri kääntävältä kaupalta.


Mutta kiinnostavaksi käy siinä kohdassa, kun väitetään, että tällainen palvelu voisikin muodostaa tulevaisuuden sanomalehden. Tai siis merkittävästi parannellun version siitä.
 

Ajatus – joka ei tietysti ole upouusi – menee niin, että ensin valitsee huolellisesti sopivan kasan Twitterissä seurattavia. Sitten käyttää Flipboardin kaltaista applikaatiota, joka käärii koko höskän helppolukuiseen ja cooliin muotoon ja avaa Twitterissä jaetut linkit valmiiksi. Ja kun tähän summaa käyttäjän maun oppivan Summifyn, käsissä on palvelu, joka seuloo kiinnostavammiksi tms. arvioimiesi lähteiden parhaat palat vaikka kerran päivässä. Tai kaksi kertaa.


Tämmöinen olisi luultavasti kaksikymmentä vuotta sitten kuulostanut aika hassulta.

*
 

Datavisualistinen kevennys.


Tiesittekö, että yli kolme prosenttia maailman kauppoihin kärrätystä juustosta päätyy myymälävarkaille?

Tai että kuubalaiset vetävät röökiä (tai, no, ehkä sikareita) melkein kahdeksan kertaa niin paljon kuin nigerialaiset?


Tai että me täällä Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnassa laitamme ääntenlaskennan huipennukseksi presidenttiehdokkaat hiihtämään kilpaa? Eduskuntavaaleissa puoluejohtajien laji oli pikajuoksu.



 


 

Sivut

Aikaleima

Millaista on nyt? Mitä nyt ajatellaan siitä, millaista tulevaisuudessa tulee olemaan? Miltä menneisyys näyttää tämän hetken valossa? YLEn tietotyöläiset ja vaihtuvat vieraskynäilijät havainnoivat nykyaikaa ja kirjoittavat näkemästään.
 

Blogiarkisto

2011

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

toukokuu

maaliskuu

helmikuu

2010

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu

heinäkuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu

2009

marraskuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

kesäkuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu