Uudet verkostot vauhdittavat YouTube-nettivideoiden kaupallista hyödyntämistä

YouTubea alustana hyödyntävät ns. multi-channel-network –verkostot ovat uusi ja taloudelliselta merkitykseltään kasvava toimijatyyppi mediakentällä. Verkostot keräävät yhteen suosittuja YouTube-kanavia ja vastaavat niiden sisältöjen kaupallistamisesta. Verkostot saavat tulonsa mainosnäytöistä ja mainostaja-asiakkaille myytävistä muista luovista ratkaisuista.  

USAssa Disney osti keväällä Maker Studiosin, toisen maan kahdesta suurimmasta YouTube-verkostosta, puolella miljardilla dollarilla. Toinen suurista, Fullscreen, on toistaiseksi itsenäinen verkosto.

Meille nämä mediakentän uudet toimijat tulivat ensin Ruotsista. Splay Suomi käynnisti toimintansa vapun alla 2014  ja United Screens on avaamassa Suomen toimistonsa. Suomalaiselle mainostaja-asiakkaalle on YouTuben hyödyntämiseen tarjolla lisäksi kotimainen Töttöröö, jonka yleisösuhde rakentuu käynnistysvaiheessa Duudsonien ja Justimus Filmsin varaan. 

Mainostajan kannalta YouTube-verkosto tarjoaa laajaa tavoittavuutta myös muille välineille vaikeissa nuorissa yleisöissä. Perinteisten mainosten lisäksi verkosto luo tuotesijoittelu- ja sisältömarkkinointiyhteistyömahdollisuuksia YouTube-sisällöntuottajien kanssa. Perinteisten sähköisten ja printtimediatalojen mainontaratkaisuihin verrattuna YouTube-verkostot tuoreine tähtineen näyttäytyvät ennakkoluulottomina sisältömarkkinointikumppaneina.

Pohjoismaiset YouTube-verkostot tilaajamäärät ja kanavat

(Taulukon tiedot ovat yhtiöiden itse ilmoittamia).

Splayn perusti Vigor Sörman. United Screenin perustivat viime vuonna Malte Andreasson, Stina Honkamaa Bergfors, Oscar Höglund och Jan Zachrisson. Töttöröö -verkoston osakkaat ovat Rabbit Films, Iiro Lahdenrannan myyntitoimisto Result Entertainment Group, Justimuksen manageri Joona Haatainen ja luova johtaja Kai Rinkinen.

 

Miksi vlogaaja liittyisi verkostoon? 

YouTube-sisällöntuottajalle verkostoon kuulumisen hyötyjä voivat olla pääsy parempiin tuotanto- ja editointityökaluihin ja verkoston sopima tekijänoikeuksin suojatun musiikin käyttölupa. Heitä voivat myös houkuttaa yhteistyöprojektit verkoston muiden tähtien kanssa osana merkkituotteille toteutettavia luovia kampanjoja.

Sitoutuessaan verkostoon sisällöntuottaja voi odottaa parempia mainostuottoja kuin itsenäisenä YouTube-kanavana. Tuottelias vlogaaja voi päästä mainostuloilla jonkinlaisiin sivuansioihin, mutta päätoimiseksi ansioksi on saatava myös muita tuloja. Nyrkkisääntönä mainosansainnassa on tuhat dollaria miljoonaa videonäyttöä kohti. 

Splay Suomi -verkosto edellyttää jäseniltään vähintään 10 000 tilaajaa. Splayn tallissa ovat suomalaiset sadan tuhannen tilaajan YouTube-tähdet MrTuomo, Mmiisas, Soikkuu, Eeddspeaks, Mariieveronica ja sketsiviihderyhmä Krouppi.   

Mistä sitten voi tietää, kuuluuko tietty YouTube -kanava johonkin verkostoon? YouTube-kanavalla itsellään ei ole yleensä mitään merkintää asiasta, mutta SocialBlade-sivulla voi tarkastella kanavaan liitettyjä verkostokytköksiä.

Mediayhtiöt verkostojen kumppaneina

Sisällön oikeuksien haltijoiden kannalta YouTube-verkosto tarjoaa valmiin mallin sisällön kaupallistamiseen. Modern Times Group (MTG) omistaa Splay-verkostosta 35% ja Splay huolehtii MTG:n katalogista YouTubessa. Splayn kumppaneita ovat myös tuotantoyhtiöt Zodiac ja Fremantle. United Screens hallinnoi YouTubessa mm. Aftonbladetin ja SBS radion videoita. Yhtiön töitä on myös Ruotsin yleisradioyhtiön SVT1-kanavallakin lähetetty YouTube-tähdet-dokumentti.  

Tubecon toi tubettajayhteisön esiin

Viime lauantaina Helsingissä järjestetty yhteisötapahtuma Tubecon havahdutti monet ensimmäistä kertaa tubettajien ja fanien maailmaan. Tube Awards -palkinnot toivat esiin yhteisön ansioituneimpia. Tapahtumaan osallistui viitisen tuhatta kävijää, joista silmämääräisen arvion perusteella valtaosa varhaisteinejä. Kaupallisuus oli näytteilleasettajien ja sponsoreiden tuotenäytteiden ansiosta käsinkosketeltavaa, mutta päällimmäiseksi vaikutelmaksi jäi kuitenkin tekijöiden aito ilo yleisöjensä ja toistensa kohtaamisesta.  

Nettivideosta odotetaan perinteisenkin median puolella uutta ansaintaa. Sisältömarkkinointitoimistojen perustaminen kertoo, että mainonnan muutos on käsillä. Yleisöille kehitys merkitsee entistä suurempaa medialukutaitohaastetta, kun mainontaa on entistä vaikeampi erottaa muusta kerronnasta. 

On arvokasta ajatella ääneen

Aikaleima -blogi käynnistyy uudelleen. Aiheina digitalisoitunut arki laajasti katsoen ja erityisesti mediatoimialaaan vaikuttavat toimintaympäristön muutokset. (Yleisradion toimintaympäristön muutoksista aiemmin ks. koosteet Yleisradion toimintaymparistökatsaus, toukokuu 2013 ja  Yleisradion toimintaymparistokatsaus 1-2014.) Ylen toimintaympäristöverkoston jäsenet kirjoittavat jatkossa tässä blogissa vaihtelevasti isommista ja pienemmistä teemoista. Aloitamme perehtymällä nettineutraliteettiin.   

Tässä blogissa aiemmin kirjoittaneet Ylen ulkopuoliset asiantuntijat Elina Hiltunen ja Markus Keränen ovat jatkaneet tulevaisuustyön popularisoimista eri foorumeilla: Hiltunen on luennoija, tietokirjailija ja kouluttaja ja mm. Future Infinite -konferenssin ohjelmaryhmän puheenjohtaja. Konsultti Keränen on viimeksi pannut informaatiodiettinsä kuntoon välttyäkseen henkiseltä ylipainolta. 

Jaettu ajatus poikii ideoita, leviää ja palaa takaisin jakajalleen entistä parempana. Mikä sinua on askarruttanut viime aikoina? 


Asiasanat: 
Ma 18.08.2014 @ 21:47Janne Holopainen

Näin verkkoneutraliteettia perustellaan - Verkkoneutraliteetin sääntelyn kuulumisia Euroopasta

Janne Holopainen on mediasääntelyn päällikkö Ylen lakiosastolla.

Tämä teksti on jatkoa helmikuiseen kirjoitukseeni ”Netinkäyttäjän perusoikeuksia pohditaan Helsingissä, Brysselissä ja Washingtonissa. Esitän ensin katsauksen verkkoneutraliteetin eli internetin avoimuuden sääntelyssä Euroopassa helmikuun jälkeen tapahtuneeseen. Sen jälkeen jatkan helmikuisen kirjoitukseni pohdintaa verkkoneutraliteetin perusteluista.  Kirjoitussarja jatkuu katsauksilla Yhdysvaltain tuoreeseen verkkoneutraliteettikeskusteluun ja internetin videoliikenteen hinnoittelun vaihtoehtoihin.

Verkkoneutraliteetin sääntely Euroopassa, helmikuu–elokuu 2014

Suomalainen verkkoneutraliteettisäännös on edelleen eduskunnan käsiteltävänä osana uutta tietoyhteiskuntakaari-lakiesitystä. Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan odotetaan antavan sisällöllisesti ratkaisevan mietintönsä syyskuussa. Eduskunta hyväksynee lakiehdotuksen 110 §:ssä olevan verkkoneutraliteettisäännöksen hallituksen esittämässä muodossa. Uusi tietoyhteiskuntakaari tullee voimaan vuoden 2015 alussa. 

Huhtikuussa toimikautensa päättynyt edellinen europarlamentti teki täysistunnossaan 3.4.2014 useita muutoksia komission ehdotukseen EU:n teleyhteismarkkina-asetukseksi. Parlamentin muokkaama 23 artiklan verkkoneutraliteettisäännös rajoittaisi teleoperaattorien toimintavapautta ja ansaintamahdollisuuksia enemmän  kuin EU-komission alkuperäinen ehdotus. (Parlamentin hyväksymä versio 23 artiklasta on tämän kirjoituksen lopussa). 

Parlamentin hyväksymä verkkoneutraliteettisäännös tulee todennäköisesti vielä muuttumaan sisällöltään parlamentin, jäsenvaltioiden ja komission välisen kompromissin muotoilussa. Tällä hetkellä vaikuttaa melko todennäköiseltä, että EU-verkkoneutraliteettisäännös voisi tulla hyväksytyksi Italian EU-puheenjohtajuuskaudella vuoden 2014 loppuun mennessä (ks. Italian pj-kauden ohjelma s. 59). Sen jälkeen säännös voisi tulla voimaan vuoden 2015 aikana. Tässä tapauksessa kansallisen tietoyhteiskuntakaaren pykälä ehtisi olla voimassa alle vuoden tammikuusta 2015 lähtien ennen kumoutumistaan Suomessakin sellaisenaan sitovan EU-säännöksen tieltä.

Verkkoneutraliteetin sääntelyn perusteluja 

Eduskuntakäsittelyssä verkkoneutraliteettisäännöksestä on toistaiseksi valmistunut perustuslaki-, sivistys- ja talousvaliokuntien lausunnot, jotka ovat pohjana vielä valmisteltavana olevalle liikenne- ja viestintävaliokunnan mietinnölle.

Perustuslakivaliokunta toteaa väliotsikon ”Verkon neutraliteetti” alla (PeVL 18/2014):

”Perustuslakivaliokunta pitää … verkkoneutraliteettia nykyisessä sähköiseen viestintään pitkälti perustuvassa yhteiskunnassa perustuslain 12 §:ssä turvatun sananvapauden mahdollisimman laajan toteutumisen kannalta tärkeänä periaatteena. Internetin palveluihin ja sovelluksiin pääsyn turvaamisella voi olla välillistä merkitystä myös useiden muiden perusoikeuksien turvaamiselle. Liikenne- ja viestintävaliokunnan on siksi syytä varmistua siitä, että pääsäännölle asetettavat rajoitukset ovat välttämättömiä, täsmällisesti rajattuja ja syrjimättömiä.”

Valiokunnan kannanotto on hyvin samansuuntainen kuin YK:n sananvapausraportoijan toteamus vuodelta 2011:

”… any restriction must be clearly provided by law, and proven to be necessary and the least intrusive means available for the purpose of protecting the rights of others”

Verkkoneutraliteettikeskustelussa verkon avoimuus on joskus haluttu nimetä uudeksi inhimilliseksi perusoikeudeksi, mikä ei ainakaan toistaiseksi ole oikeudellisesti perusteltavissa.

Sivistysvaliokunta kirjoittaa verkkoneutraliteettista (SiVL 5/2014) :

”Sivistysvaliokunta pitää välttämättömänä, että kaikki Suomessa tarjolla olevat internetliittymät ovat todella verkkoneutraaleja, eikä niistä lähtökohtaisesti rajata pois tai hidasteta mitään tiettyä sisältöä tai palvelua. Valiokunta ehdottaa liikenne- ja viestintävaliokunnalle, että se vielä tarkastelisi verkkoneutraliteettia määrittelevän ehdotuksen sanamuotoa sen varmistamiseksi, että erityisesti mahdollisuus rajoittaa internetyhteyden käyttöä teleyrityksen ja tilaajan välisellä sopimuksella tulkitaan kaikilta osin rajoitetuksi poikkeukseksi pääsäännöstä.

Valiokunta korostaa, että verkkoneutraliteettia koskevan 110 §:n 1 momentin 2 kohdan yksityiskohtaisissa perusteluissa mainitaan nimenomaisesti tekijänoikeuslainsäädännön perusteella annetavat viranomaisen tai tuomioistuimen päätökset. Valiokunta pitää tärkeänä, että selkeästi laittomiin, tekijänoikeuksia loukkaaviin palveluihin vastaisuudessakin voidaan puuttua tuomioistuimen tekijänoikeuslain säännösten perusteella internetpalvelun tarjoajiin kohdistettavilla yksilöidyn palvelun keskeyttämismääräyksillä.

Talousvaliokunta toteaa lyhyesti (TaVL 15/2014

”Palvelujen helppokäyttöisyyden kannalta verkkoneutraliteetti on avainasemassa. Verkkoneutraliteetin voidaan arvioida myös edistävän kilpailua, kun kuluttajat voivat valita laitteet ja palvelut vapaasti ilman rajoituksia.

Mikään eturyhmä ei ole voimakkaasti pyrkinyt muuttamaan hallituksen esityksessä olevaa liikenne- ja viestintäministeriön muotoilemaa monimutkaista kompromissia. Verkkoneutraliteetin sääntely ei myöskään ole Suomessa kerännyt juurikaan tiedotusvälinejulkisuutta. Halutessaan tätä voi pitää merkkinä LVM:n laatiman kompromissin reilusta tasapuolisuudesta tai monimutkaisesta vaikeaselkoisuudesta. 

Edellä siteerattujen lausuntojen pohjalta voi liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintöä ennakoiden luonnehtia, että verkkoneutraliteettisääntely ei näytä olevan Suomessa viestintäpoliittisesti erityisen vaikeaa. Suomen internetliittymämarkkinoilla ei ole havaittu samankaltaisia teleoperaattorien toteuttamia tai suunnittelemia verkkoneutraliteetin rikkomuksia, jotka ovat herättäneet viestintäpoliittista keskustelua  monissa muissa EU-maissa. 

Yleisradio totesi eduskunnalle antamassaan lausunnossa verkkoneutraliteetista (s. 7) pitävänsä lakiesityksen 110 § verkkoneutraliteettisäännöstä "kohtuullisena kompromissina teleoperaattoreiden ansainmahdollisuuksien ja käytännöllis-teknisten tarpeiden sekä toisaalta internetin käyttäjien ja internetpalveluiden toimintavapauden välillä”

EU-verkkoneutraliteettisäännöksen näkymiä

Lopulliselta sisällöltään vielä avoin eurooppalainen verkkoneutraliteettisäännös näyttää olevan muotoutumassa tiukemmaksi kuin suomalainen säännös. Tämä tarkoittaa suurempia teleoperaattorien toimintavapauden ja ansaintamahdollisuuksien rajoituksia, ja toisaalta vahvempia oikeuksia netinkäyttäjille. Eurooppalaiset teleoperaattorit vastustavatkin  jyrkästi  parlamentin versiota ja pyrkivät muuttamaan sitä vaikuttamalla jäsenvaltioiden hallituksiin, Suomessa liikenneministeriöön. Vastaavasti Euroopan yleisradioyhtiöiden keskusjärjestö EBU ja Yleisradio sen jäsenenä tukevat parlamentin versiota.

Verkkoneutraliteettisäännös on osa komission ehdotusta EU:n teleyhteismarkkina-asetukseksi, joka on kokonaisuudessaan kiivaan lobbauksen kohteena. Verkkoneutraliteetti ei  näytä nousseen ainakaan suomenkielisen julkisen keskustelun kohteeksi, vaan väittely on jäänyt edunvalvonta- ja päätöksentekokoneiston sisäiseksi. 

EU-säännöksen säännöksen lopullinen muotoilu voi muuttua vielä olennaisesti ensi syksyn aikana käytävissä kompromissineuvotteluissa. EU-säännös saattaa myös siirtää osan  toimivaltaa tarkkojen sääntöjen asettamiseen EU-maiden teleregulaattorien yhteistyöelimelle BERECille, jossa Suomea edustaa Viestintävirasto. Tässä tapauksessa tarkat käytännössä sovellettavat säännöt eivät vielä ilmenisi lopullisesta EU-asetuksesta, vaan vasta myöhemmistä BERECin ohjeista.

Netinkäyttäjien lisäksi tiukasta verkkoneutraliteettisääntelystä hyötyvät myös Yleisradion ja Netflixin kaltaiset sisällöntarjoajat, kun niiden neuvotteluvoima suhteessa teleoperaattoreihin lisääntyy teleoperaattorien toimintavapauden rajoitusten myötä. Käytännössä kenties eniten tiukasta verkkoneutraliteettisääntelystä hyötyvät uudet markkinoille pyrkivät nettipalveluyritykset, olipa niiden tuote luonteeltaan viihde-, viestintä- tai muu hyötypalvelu. 

Eurooppalainen ja suomalainen tekeillä olevat verkkoneutraliteettisäännökset ovat tämänhetkisessä muodossaan teleoperaattorien kannalta lievempiä kuin Hollannissa vuonna 2012 säädetty tiukka verkkoneutraliteettisäännös.

 

Euroopan parlamentin hyväksymä versio EU:n teleyhteismarkkina-asetuksen verkkoneutraliteettisäännöksestä:

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 3. huhtikuuta 2014 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi eurooppalaisia sähköisen viestinnän sisämarkkinoita ja koko Euroopan yhteen liittämistä koskevista toimenpiteistä …


2 artikla – Määritelmät

Lisäksi tässä asetuksessa tarkoitetaan

12 a) ’verkon neutraaliudella’ periaatetta, jonka mukaan kaikkea internet-liikennettä kohdellaan yhdenvertaisesti, syrjimättä, rajoituksitta ja häiriöittä riippumatta lähettäjästä, vastaanottajasta, tyypistä, sisällöstä, laitteesta, palvelusta tai sovelluksesta;

14) ’internet-liityntäpalvelulla’ yleisesti saatavilla olevaa sähköistä viestintäpalvelua, joka tarjoaa yhteyden internetiin verkon neutraaliuden periaatteen mukaisesti ja sitä kautta käytännöllisesti katsoen kaikkiin internetin päätepisteisiin riippumatta käytetystä verkkoteknologiasta tai päätelaitteista ;
15) ’erikoistuneella palvelulla’ sähköistä viestintäpalvelua joka on optimoitu tiettyjä sisältöjä, sovelluksia tai palveluja taikka näiden yhdistelmiä varten, joka tarjotaan loogisesti selvästi erotettavalla kapasiteetilla ja riippuvaisena tiukasta käytönvalvonnasta, joka tarjoaa toimintoja, jotka edellyttävät kaikissa vaiheissa parempaa laatua, ja jota ei markkinoida tai jota ei voida käyttää internet-liityntäpalvelua korvaavana palveluna;


23 artikla — Vapaus tarjota ja hyödyntää pääsyä avoimeen internetiin sekä kohtuullinen liikenteenhallinta

 

1. Loppukäyttäjillä on oikeus saada ja välittää tietoa ja sisältöjä sekä käyttää ja tarjota valitsemiaan sovelluksia ja palveluja ja käyttää valitsemiaan päätteitä riippumatta loppukäyttäjän tai palveluntarjoajan sijaintipaikasta tai palvelun, tiedon tai sisällön alkuperästä tai määränpäästä, internet-liityntäpalvelunsa kautta.

 

2. Internet-liityntäpalveluiden tarjoajat, yleisen sähköisen viestinnän tarjoajat ja sisältöjen, sovellusten ja palvelujen tarjoajat voivat vapaasti tarjota erikoistuneita palveluja loppukäyttäjille. Näitä palveluja voidaan tarjota ainoastaan siinä tapauksessa, että verkkokapasiteetti riittää niiden tarjoamiseen internet-liityntäpalveluiden ohella ja että ne eivät heikennä internet-liityntäpalveluiden saatavuutta tai laatua. Loppukäyttäjille internet-liityntäpalveluja tarjoavat tarjoajat eivät saa tehdä eroa toiminnallisesti toisiaan vastaavien palvelujen ja sovellusten välillä.

 

3. Tämä artikla ei rajoita unionin tai kansallista lainsäädäntöä, joka koskee välitettävien tietojen, sisältöjen, sovellusten tai palvelujen laillisuutta.

 

4. Loppukäyttäjille on annettava täydelliset tiedot direktiivin 2002/22/EY 20 artiklan 2 kohdan, 21 artiklan 3 kohdan ja 21 a artiklan mukaisesti, mukaan lukien tiedot kaikista sovellettavista liikenteenhallintatoimenpiteistä, jotka saattavat vaikuttaa tämän artiklan 1 ja 2  kohdassa tarkoitettujen tiedon, sisällön, sovellusten ja palvelujen saatavuuteen ja jakeluun .

 

5. Internet-liityntäpalvelujen tarjoajat ja loppukäyttäjät voivat sopia internet-liityntäpalvelujen datansiirtomäärien tai -nopeuksien rajoittamisesta. Internet-liityntäpalvelujen tarjoajat eivät saa rajoittaa 1  kohdassa säädettyjä vapauksia estämällä pääsyn tiettyihin sisältöihin, sovelluksiin tai palveluihin taikka niiden tiettyihin luokkiin, hidastamalla tai muuttamalla niitä, heikentämällä niiden laatua tai syrjimällä niitä, paitsi tapauksissa, joissa on välttämätöntä soveltaa liikenteenhallintatoimenpiteitä. Liikenteenhallintatoimenpiteiden on oltava läpinäkyviä, syrjimättömiä ja oikeasuhteisia ja niiden on oltava tarpeen, jotta voidaan

a) panna täytäntöön tuomioistuimen määräys;

b) säilyttää verkon, sen kautta tarjottavien palvelujen ja loppukäyttäjien päätelaitteiden eheys ja turvallisuus;

c) estää ei-toivottu viestintä loppukäyttäjille, jotka ovat antaneet ennalta suostumuksensa tällaisille rajoittaville toimenpiteille;

d) ehkäistä tai lieventää tilapäisen ja poikkeuksellisen verkon ruuhkautumisen vaikutukset sillä edellytyksellä, että toisiaan vastaavia liikenteen tyyppejä kohdellaan yhtäläisesti.

 

Liikenteenhallintatoimenpiteitä on sovellettava vain välttämättömän ajan .

 

Liikenteenhallintaan saa liittyä ainoastaan sellaista henkilötietojen käsittelyä, joka on välttämätöntä ja oikeasuhteista tämän kohdan tarkoitusten saavuttamiseksi ja siihen on sovellettava myös direktiiviä 2002/58/EY erityisesti viestinnän luottamuksellisuuden osalta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta direktiivin 95/46/EY soveltamista.

 

Internet-liityntäpalvelujen tarjoajien on otettava käyttöön asianmukaisia, selkeitä, avoimia ja tehokkaita menettelyjä, joilla on tarkoitus käsitellä tämän artiklan väitettyjä rikkomuksia koskevia valituksia. Tällaisilla menettelyillä ei saa rajoittaa loppukäyttäjien oikeutta ilmoittaa asiasta kansalliselle sääntelyviranomaiselle.

Bloggaaminen sopii pitkäjännitteiselle lyhytjännitteiselle ihmiselle

Eilen TV2:lla alkaneessa Blogistan-sarjassa esitelty bloggaaja, trashionista Outsa Pop (Outi Pyy) kertoi bloganneensa ensimmäiset kaksi vuotta ilman että hänellä olisi oikeastaan ollut lukijoita. Melkoista päättäväisyyttä! Jakso on Areenassa katsottavissa tämän viikon. Aamu-TV:n jutussa esiintyy Fiona Timantti.

Vaikka ihailen, toisaalta en ihmettele Trashionista Outsa Popin osoittamaa kykyä jatkaa kirjoittamista, vaikka alkuaikoina usein jäi vaille kommentteja. Bloggaaminen on kuin huumetta. Se antaa tyydytyksen nopeasti: kirjoituksensa voi julkaista ja saada linkin jakoon sosiaalisessa mediassa Twitterin ja Facebookin kautta suit sait. Blogiarkiston kerryttäminen kartuttaa omaa ulkoista muistia: kaikki nuo asiat olen saanut kirjattua koko maailman lukea!

Blogi palvelee kirjoittajansa moninaisia motivaatioita. Nopearytmisyytensä takia se sopii lyhytjännitteiselle ihmiselle. Ajan mittaan rakentuvan yhteisöllisyyden ja sisällön "pitkän hännän" muodostumisen ansiosta se sopii erityisen hyvin pitkäjänteiselle ihmiselle. Bloggaaminen sopii hyvin ulospäin suuntautuneelle ihmiselle. Introvertille blogi voi olla aivan erinomainen tapa ilmaista ajatuksiaan omilla ehdoillaan. Tyydyttävintä bloggaaminen on silloin, kun se palvelee omaa päätehtävää ja tarjoaa virikkeitä ja vuorovaikutusta. 

Tämä Aikaleima-blogi lopettaa saavutettuaan neljän vuoden iän. Haluan lämpimästi kiittää kaikkia sen kirjoittamiseen eri aikoina osallistuneita henkilöitä. Aikaleiman henki jatkuu Pinterestissä tunnelmatauluna

Laitahan lukulistoille Ylen blogit Avoin Yle, Kehitys kehittyy, Yle Tiede ja Rele. Toivotan kaikille Ylen uusille ja vanhoille bloggaajille intoa ja inspiraatiota. Tapaamisiin verkossa jatkossakin!

 

Kirjoittaja on suunnittelupäällikkö Ylen internetissä, vuorotteluvapaalla kevään 2012 ajan. 

Älypuhelinten maailmanvalloitus mahdollisti homotutkan

Kun paikannustoiminnon sisältävä iPhone julkistettiin kesäkuussa 2008, se avasi mobiilipalvelujen kehittäjille huikeat näkymät. Eräs tilaisuuteen tarttuneista oli Joel Simkhai. Hän tarvitsi homotutkan.  

- Äitimme eivät järjestä meille treffejä toisten kundien kanssa, eikä pidä paikkaansa että homo aina tunnistaa toisen homon, hän perusteli.  

Hyvästi, nettideittailun yksinäisyys

Grindr on maailman suurin homomiehille suunnattu paikkatietoon perustuva sosiaalinen verkostoitumispalvelu. Sillä on 3,5 miljoonaa käyttäjää 192 maassa. 

Kullakin hetkellä palvelua käyttää 70 000 miestä. Yli sadan tuhannen käyttäjiä on New Yorkissa, Chicagossa, Sydneyssä, Lontoossa ja Pariisissa. 

Joka päivä sisään kirjautuu miljoona käyttäjää. He viettävät palvelussa aikaa tunnin päivässä. 

Ennen mobiilipalvelujen aikaa nettideittailu oli Simkhaista surkeaa. Yksinäistä, ja kaikkea muuta kuin spontaania. 

- Olet ulkona ihmisten ilmoilla, näet jonkun, katsot silmiin ja hymyilet - onhan se nyt toista kuin tietokoneen ääressä kotona kyyhöttäminen, Simkhai perusteli kokemuksen pohjalta. 

Eikä nettideittailussa vielä kaikki. Simkhai tiimeineen uskoo, että ihmisten uteliaisuudessa toisiinsa on pohjaa uusille palveluille. 

- Kuvitelkaa se päivä, kun tiedätte, keitä kaikki ihmiset tässä huoneessa ovat, hän sanoi. Simhkai kertoi kokemuksiaan palvelujen kehittämisestä salintäydelle yleisöä SXSW Interactive-festivaaleilla viikko sitten Austinissa. Puheenvuoro What’s ‘The Next Big Thing’ in Social Networking on kuunneltavissa festivaalisivustolla.  Seuraava iso juttu sosiaalisessa verkostoitumisessa on paikallinen, tilannekohtainen palvelujen tarjoaminen, hän uskoo.

SoLoMo: People, Places & Things

Social, Local & Mobile; SoLoMo, on kehittäjien mielestä rajattomien mahdollisuuksien kenttä. Foursquare paras esimerkki siitä, miten paikkatietoiset palvelut ovat nousseet valtavirtaan. Facebook on parantamassa check-in-palveluitaan. 

Jos aiot kilpailla ihmisten huomiosta, sinulla on oltava sellainen sisältö, jota kukaan muu ei tarjoa, tuodaksesi ihmiset ensimmäistä kertaa sisään; ja jotakin, mikä tuo heidät takaisin.  Yksinkertaisuus on valttia. Grindr näyttää lähiympäristön homomiehet ja tarjoaa mahdollisuuden chatiin. Palvelussa julkaistaan valokuvia. Siinä kaikki. 

Kriittisen massan saavuttamiseksi palvelussasi täytyy olla jokin elementti, joka motivoi käyttäjiä levittämään sitä verkostoilleen. Esimerkiksi Waze, Foursquare ja Yelp tarjoavat sitä paremman käyttökokemuksen, mitä enemmän käyttäjät, joihin luotat, tuottavat vinkkejä ja suosituksia.  

Hyvä palvelu panee käyttäjän keskipisteeseen niin että tämän ympärille jäsentyvät hänelle relevantit ihmiset, paikat ja asiat. 

Sosiaalisen verkotoitumispalvelun kannalta on olemassa kolmenlaisia ihmisiä: Ihmisiä, jotka tunnen, ihmisiä, jotka tuttuni tuntevat (legitimiteettiä siitä että yhteinen tuttava) ja ihmisiä, jotka ovat minun kaltaisiani: meillä voi olla yhteisiä kiinnostuksen kohteita tai sama tausta, kuten paikkakunta, koulu tai työpaikka. 

Samoin on kolmenlaisia paikkoja, kun kysymys on siitä, minne mennä: lähellä olevat paikat, jossa on joku tuttu, tutun tuttu, tai kaltaisiani ihmisiä. Jos jossakin on iso joukko indie-musiikkia rakastavia ihmisiä, ja olen itse sellainen, ehkä minäkin haluan olla siellä. 

Asiat puolestaan ovat tarjouksia, tuotteita ja palveluita. Tieto siitä, että ystävä osti jotakin, saattaa herättää minussakin halun hankintaan. Yhtä lailla on relevanttia tietää, mitä tuotteita ja palveluja suosivat ihailemani asiantuntijat, "people in the know", Simkhai kuvaa kehittäjätiiminsä ajattelua.  

Grindr on saatavissa iPhonelle, Androidille ja Blackberrylle.

Firmalla on myös laajemmille kohdeyleisöille tarkoitettu Blendr, jonka se julkaisi viime syksynä. 

La 17.03.2012 @ 00:38Tuija Aalto

Jäikö SXSW käymättä? Kuuntele huippuluennot netistä

SXSW Interactive on teknoyhteisön kevätrynnistys, jossa parikymmentätuhatta digimedian ammattilaista yrittää haistaa sen Seuraavan Ison Jutun.

Highlight. Jos siitä tulee viiden vuoden päästä iso juttu, kuulit siitä ensimmäisenä YleX:stä. Jos siitä ei koskaan enää kuulla mitään - no, niin se usein menee. 

– Ei ole noussut selkeää "Wau, tämä valloittaa maailman seuraavan kuukauden aikana" -juttua, sanoi Scoopinion-yhtiön toimitusjohtaja  Mikko Koskinen Rele-blogille.

Ei, seuraavan kuukauden makua en tunne kielenkärjelläni minäkään, mutta sen voi festivaalin puheenaiheista päätellä, että verkottunut ja digitaalinen toimintaympäristö muuttaa koko ajan uusia toimialoja: Opetus ja hallinto ovat jo uutta etsimässä; biologia ja teknologia yhdistymässä ja geeniteknologia, nanoteknologia ja robotiikka muuttavat meitä ja maailmamme parissakymmenessä vuodessa  perusteellisesti. 

Täysi sali Kurzweilia kuulemassa

Olin SXSW-festivaaleilla ensimmäistä kertaa ja aivan liekeissä saadessani kuulla futuristi-tähti Ray Kurzweilin esitelmöivän elävänä edessäni. Otsikkona oli Expanding Our Intelligence Without Limit (#sxsw #IQExpand). 

 

Luentotallenteiden aarreaitta

Monet festivaalin luennoista voi kuunnella audiotallenteina: Stratforin George Friedman avautui tietomurron ja tietovuodon kohteeksi joutumisen ahdingosta otsikolla Surviving Technology (#sxsw #surviving).

Splunk-nimisen tiedonmurskausfirman asiantuntijat kertoivat ja näyttivät, miten dataa kootaan, luennolla Big Data for Everyman (#sxsw #splunk). Heillä oli myös selkeä suositus palvelujen tuottajille: "Demand realtime data in a stream over the web in JSON format". Vaatikaa palvelujenne toteuttajilta tosiaikaista dataa verkon yli välitettävässä muodossa, he kehottivat.  

Splunk PSA

Google Plus palvelusta vastaava Googlen johtaja Vic Gundotra vakuutti Guy Kawasakin haastattelussa (#sxsw #google+) , että Google Plus on huippupalvelu, ja ne jotka muuta sanovat, käyttävät palvelua väärin. Kawasaki julkisti samassa yhteydessä kirjoittamansa Google Plus -oppaan, jonka tekijäjoukoissa oli alusta alkaen mukana suomalainen Google Plussan varhainen omaksuja Jaana Nyström

Festivaalivieras saattoi myös kuulla, kuinka rakennetaan massiivinen vertaisoppimisen yhteisö verkkoon: Build a Massive Peer Learning Community Online (#sxsw #P2PU)

Eric Ries kertoi uuden kirjansa pohjalta yrittäjyyden ytimestä Toyotan lean-ajattelun hengessä. The Lean Startup: The Science of Entrepreneurship (#sxsw #LeanStart). 

SXSW-festivaalin hyvään henkeen kuuluu myös maailmanparannus: tässä aiheesta luento: Envisioning a Better World Together at SXSW 2011 (#sxsw #BetterWorld). 

Aivan jokaiselle tapahtuman noin viidelle tuhannelle ohjelmanumerolle oli osoitettu oma hashtag. Joitakin käytettiin vilkkaasti. Tapahtuman aikana syntyi myös tuhat Storify-koostetta

Nyt näin tapahtuman jälkeen SXSW-verkkosivusto on yksi iso verkko-oppimateriaalikirjasto. Useat esityksistä on taltioitu ja kuunneltavissa audiona jälkeenpäin – esimerkiksi tämä lisätystä todellisuudesta ja transmediaisesta tarinankerronnasta kertova Creating The Code: A BBC Transmedia Documentary.  Tallenteet on upotettu itse ohjelmakaavioon - ja joitakin löytyy tästä videos & podcasts -listauksesta

Suomalaisista tapahtumassa olivat puhujina ainakin Jyri Engeström, Mikko Hyppönen ja Pekka Pekkala. Jos mielit itse ehdottaa aihetta ensi vuoden ohjelmaan, pane kalenteriisi merkintä 25.7.2012 - silloin avautuu PanelPicker -verkkopalvelu, jossa vuoden 2013 festivaalin ohjelmaan otetaan ehdotuksia vastaan. 

 
 

(Muokattu 17.3. - korjattu Highlig.ht linkki, lisätty maininnnat Mikko Hyppösestä ja video-podcast-sivusta.)

Spämmääjästä palvelijaksi - 5 parasta Facebook-vinkkiä ikinä!

Yle Ulkomaat testasi avoin haastattelua Venäjän presidentinvaalien alla.

Tiedättekö, miksi en jaksa lukea sanomalehtien, televisiokanavien tai radiokanavien Facebook-sivujen statuspäivityksiä, vaikka olen ne omaan virtaani tilannutkin? Siksi, koska kaikki tuuttaavat niissä omia ylivertaisia nettijuttujaan.

Medioiden pitäisi minusta ajatella Facebook-läsnäoloa toiselta kantilta. Tässä viisi Facebook-vinkkiä toimittajille - ja miksei muillekin - oman tekemisen jalostamiseksi.

 

1. Avoin haastattelu tai toimitettu keskustelu

Sen sijaan, että Facebook-seinä mielletään julkaisukanavaksi, sen voisi ajatella olevan paikka, jossa toimittajat tekevät työtään. Kun perinteisesti toimittajat haastattelevat asiantuntijansa yleisöltä visusti piilossa joko naamatusten, puhelimitse tai joku jopa sähköpostitse, haastattelun voisi tehdä avoimesti joko omalla tai edustamansa median Facebook-seinällä niin, että myös yleisö voi siihen osallistua.

Parhaimmassa tapauksessa haastattelu muuttuu keskusteluksi, joka alkaa elää omaa elämäänsä. Tästä sisällöstä toimittaja voi halutessaan työstää juttuja ainakin nettiin ja printtilehteen sekä käyttää vähintäänkin pohjamateriaalina tv- ja radiojutun työstämisessä.

Netissä mikään ei toimi ilman lupausta ja sen pitämistä. Jotta avoin haastattelu toimii, se pitää tarjoilla yleisölle oikein ja oikeaan aikaan.

a) Sovi haastateltavan kanssa jo etukäteen, milloin hänen odotetaan olevan Facebook-seinällä läsnä. Vieras voi olla mukana keskustelussa kotoaan tai työpaikaltaan eli häntä ei tarvitse kutsua toimitukseen.

b) Kerro sivusi seuraajille jo hyvissä ajoin, että olette tekemässä sivuillanne avoimen haastattelun. Kerro statuspäivityksessä...
- Kuka asiantuntija on
- Mistä aiheesta häntä haastatellaan/hänen kanssaan keskustellaan
- Mihin aikaan haastattelu tapahtuu (aamut ja myöhäiset illat ovat hyviä)

c) Kun H-hetki koittaa, tee statuspäivitys, jossa aloitat keskustelun

d)
Vieras vastaa päivityksen kommenttikentässä

e) Kysy uusi kysymys kommenttikentässä. Voit myös kannustaa yleisöä mukaan keskusteluun.

f) jne.

 

2. Breaking news –tyyppinen päivitys

Ihmiset, varsinkaan nuoret ihmiset, eivät vietä aikaansa mediatalojen nettisivuilla. He viettävät aikaansa Facebookissa, Habbo Hotellissa, IRC-Galleriassa, Suomi24:ssa, Twitterissä, Google+ssa jne. Jos media haluaa palvella ihmisiä oikein, sen täytyisi mennä sinne missä ihmiset jo ovat. Sinne on vietävä myös uutiset.

 Tämä korostuu etenkin isojen uutistapahtumien (isot onnettomuudet/katastrofit) tai muiden merkittävien seurantauutisten (tärkeä tiedotustilaisuus, oikeusistunto) aikana.

 Voit toimia esimerkiksi näin:

a) Kun saat tiedon uutisesta, kirjoita ensiksi Facebook-seinällesi lyhyt, muutaman rivin pituinen statuspäivitys, jossa kerrot, mitä on tapahtunut. Samalla annat lupauksen siitä, että olette noteeranneet asian ja seuraatte sitä.

b) Aihetta on hyvä seurata vähintäänkin niin pitkälle, että siitä on oma nettijuttu, jonka linkin voi jakaa ja jossa tilanne summataan - etenkin, jos se on vakiintunut.

c)  FB-sivun päivitysvirtaa ei Breaking news –tyyppisen uutisoinnin alkuvaiheessa ole syytä sotkea muilla, aiheeseen kuulumattomilla päivityksillä.

d) Virtaan voi syöttää myös muiden toimijoiden aiheeseen liittyviä hyviä nettisisältöjä.

 

3. Liveraportointia juttukeikalta - parasta toimittaa kännykällä

Moni toimittaja on silminä ja korvina sellaisissa paikoissa, joihin ei tavallinen ihminen pääse. Miksei siis tarjota tämä kokemus muillekin.

Sen sijaan, että toimittaja valmistelee juttuaan piilossa, juttukeikka ja koko jutunvalmistusprosessi voisi olla avoin - tarina, joka etenee siihen pisteeseen, kun juttu on lehdessä tai tv-juttu ajettu ulos lähetyksessä.

Avoin prosessi ei vain tuo lisäarvoa yleisölle vaan nostaa myös tulevan lehti- tai tv-jutun odotusarvoa.

Tekemistä voi avata esimerkiksi kertomalla...

1. Missä olen?

2. Minne menen?

3. Tältä täällä näyttää (kuvallinen päivitys)

4. Mitä alan tehdä? Onko toiveita?

5. Näin haastateltava hetki sitten sanoi, kun häntä haastattelin

6. Ja lopulta: Tällainen siitä sitten syntyi – valmis juttu jaetaan ja siitä keskustellaan.

 

4. Toisen mediatalon tai bloggaajan sisällön jakaminen (kuratointi)

Kokeile, miltä tuntuu jakaa kilpailijan uutinen silloin, kun se sen ansaitsee. Voin kertoa, että se tuntuu ihan hyvältä. Toistaiseksi olen kokeillut ainakin Helsingin Sanomien, Ilta-Sanomien, Uuden Suomen ja Karjalaisen jakamista.

Virrassa voi jakaa myös esimerkiksi poliisin, kunnan tai jonkin muun juuri sinun kohdeyleisöä kiinnostavan nettisisällön – sikäli mikäli olet miettinyt, ketä Facebook-läsnäolollasi olit ajatellut palvella.

Olen sivunnut aihelmaa aiemmissa postauksissani ”Toimittaja, unohda juttukeikat – nyt kuratoidaan!” sekä ”Kumpi on kiinnostavampi – toimittaja vai mediatalo?

 

5. Oman nettijutun jakaminen

 Toki Facebookiin kannattaa edelleen työntää omiakin juttuja. Jos ja kun haluat yleisön reagoivan päivityksiisi, kirjoita päivitykseen kysymys tai väite. Ihmiset tykkäävät myös kivoista kuvista.

 Kun yleisö reagoi päivityksiisi, myös toimituksen on reagoitava osallistumalla itse keskusteluun. Tästä keskustelusta voidaan ammentaa uusia juttuprosesseja.

 Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksella on verkossa useita Facebook-sivuja. Alla niistä muutamia.

Yle Uutiset Suora linja
A-studio: Stream
Yle Uutiset

Yle Urheilu

Yle Ulkomaat

Yle Politiikka

A-studio

Pressiklubi

Yle Aamu-tv

Yle Sää

+ tukku alueellisia sivuja...

Yle Etelä-Karjala
Yle Etelä-Savo

Yle Helsinki

Yle Häme

Yle Kainuu

Yle Keski-Pohjanmaa

Yle Keski-Suomi

Yle Kymenlaakso

Yle Lahti

Yle Lappi

Yle Oulu

Yle Perämeri

Yle Pohjanmaa

Yle Pohjois-Karjala

Yle Satakunta

Yle Savo

Yle Tampere

Yle Turku

Yle Saame

Antti Hirvonen
Sosiaalisen median tuottaja
Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminta
Twitter: @anttihirvonen
Facebook: facebook.com/anttihirvonenYLE

Varo avoimuuspesua ja näennäisosallistamista

Osallistu nyt! Vain vastaamalla voit vaikuttaa! Näinhän meitä houkutellaan antamaan näkemyksemme milloin mistäkin asiasta. Valitettavan usein jää tunne, että edes vastaamalla ei voi vaikuttaa. Osallistaminen ei aina tapahdu hankkeen kannalta ihanteellisessa vaiheessa vaan liian myöhään. 

Kirjotimme verkossa joukolla viikko pari sitten ohjetta kuntapäättäjille kuntalaisten kuulemiseen. Akuuttina tarpeena valtiovarainministeriön suunnitelmat kuntauudistukseksi ja nopea aikataulu antaa lausuntoja. Oheen tiivistetty avoimen ryhmätyön aikaansaannokset.

Huomaa erityisesti sivulla 8. —Odotusten hallinta

  • Varmista, ettei olla tekemässä "avoimuuspesua” 
  • Kerro, mihin osallistumisella on vaikutusta
  • Pohdi, miten vaikutus saadaan näkymään
  • Jos asioita kysytään mielenkiinnosta tai ajatusleikkinä, niin varo jättämästä mielikuvaa, että asia on jo vireillä

  

Millaisia kokemuksia sinulla on osallistamisesta tai "osallistetuksi" tulemisesta? Oletko houkuteltavissa mukaan talkoisiin? Millainen pyyntö tai lupaus sulattaa sydämesi?

To 09.02.2012 @ 23:24Tuija Aalto

Nyt olisi kunnissa yhteisömanagereille käyttöä

Source: yle.fi via Tuija on Pinterest

 

Kuntapäättäjät ovat melkoisen haasteen edessä. Valtio on julkistanut ehdotuksen kuntauudistuksesta ja pyytää nyt kunnilta lausuntoa siihen 13.4. mennessä. Lausunnot on ennen jättämistä ehdittävä käsitellä valtuustoissa, joten nyt on kunnissa kova kiire. Miten tässä aikataulussa on mahdollista kuulla kuntalaisilta mielipiteitä valtion vasta julkaisemasta kuntakartasta?

Millaisiin toimenpiteisiin kunnat itse voisivat aktiivisesti ryhtyä saadakseen kuntalaistensa mielipiteen mukaan valtiovarainministeriölle lähetettävän lausuntoon?

Pyysin apua ja ehdotuksia kunnille viestittäväksi.

 

Näin kannattaa järjestää kuntalaisten mielipiteiden kerääminen - dokumenttia on jo muokannut usea - vielä kaivattaisi lisää konkreettisia esimerkkejä siitä, miten kunnissa osallistaminen jo toimii. Työkaluna käytettävä Muistio on Tieken tarjoama avoin yhteiskirjoittamisen alusta.

Kirjoitetaan suunnitelmaa yhdessä tiistaihin 14.2. asti. Dokumentin valmistuttua postitan sen kuntaliittoon jaettavaksi edelleen kuntiin, jotka haluavat kansalaisiaan kuulla ja kaipaavat siihen toimintamalleja ja tietoa työkaluista. 

Source: flickr.com via Tuija on Pinterest

 

 

Jos haluat selata muistion syntyhistoriaa, avaa tästä katseluversio ja paina play-nappia.

 

 

Yhteisömanagerille töitä

Netitse tavoitettaville kuntalaisille voidaan järjestää keskustelumahdollisuuksia keskustelupalstoja, wikejä tai erilaisia kyselytyökaluja käyttäen. Yhteistä kaikille vaihtoehdoille on, että keskustelun mahdollistaminen vaatii työtä ja uudenlaista osaamista.

Osallistamisen osaamista on jo, ja lisää osaajia tulee esimerkiksi Otavan Opiston Nettikätilöiden koulutuksista. 

 

Käynnissä olevia kyselyjä ja keskusteluja 

Otakantaa.fi:ssä on avattu kansalaisille kysely, jonka runkona on viisi kysymystä

  1. Millainen on elinvoimainen kunta?
  2. Mitkä kunnan järjestämät palvelut ovat mielestäsi tärkeimpiä?
  3. Miten Suomi turvaa laadukkaat palvelut tulevaisuudessa, kun väestö ikääntyy?
  4. Miten haluaisit vaikuttaa asuinalueesi asioihin?
  5. Miten kotiseutuidentiteettiä voi vaalia?

Otakantaa.fi: Kuntauudistus -keskustelusta menee kuntauudistuksen valmistelijoiden käyttöön.

Myös VTT:n Owela -foorumilla keskustellaan kuntauudistuksesta. Kunnittainen keskustelu avataan siellä ensi viikolla.

 

Kansalaiset jo turhautuneita? 

Tapio Parkkari Vaasasta on törmännyt kuntapäättäjien haluttomuuteen keskustella kunnan kehittämisestä. Antti Poikola kertoo Fillarikanavasn kokemuksiensa perusteella, että virkamiesten ja luottamushenkilöiden joukossa monilla olisi halua keskusteluun, kunhan se saataisiin helpoksi ja varsinaista päätöksentekoa ja valmistelua helpottavaksi. Kansalaiskeskustelun yhdistäminen toimivasti päätöksentekoprosesseihin on Poikolan arvion mukaan haastavaa. Hän on kutsunut kaikkia osapuolia turhauttavaa tilannetta “kohtaanto-ongelmaksi” (ks. Kaupunkiosallistumisen formaatti Mahdollista.fi -blogissa).


Ma 06.02.2012 @ 13:59Tuija Aalto

Visuaalinen leikekirja tunnelmoimiseen tietokoneen äärellä: Pinterest

Pinterest on uusin edelläkävijä-nettikäyttäjien leikkipaikka. Sitä käytetään naistenlehtien korvikkeena haaveiluun, tavaroista ja sisustusideoista inspiroitumiseen, löytöjen tekemiseen sekä leikekirjailuun ja digitaaliseen askartelemiseen, kertovat kaverit.

 

Source: olotila.yle.fi via Tuija on Pinterest

 

Kehitysvaiheessa olevaan palveluun tarvitsee vielä erillisen kutsun. Laitan kutsuja mielelläni tämän blogin lukijoille: pyynnöt meilitse tuija.aalto miukumauku yle.fi ja otsikkoon viitteeksi Aikaleima goes Pinterest.

 

Tuija Aalto @ Pinterest

Aikaleima -pinboard kerää ajan merkit.  

Sivut

Aikaleima

Millaista on nyt? Mitä nyt ajatellaan siitä, millaista tulevaisuudessa tulee olemaan? Miltä menneisyys näyttää tämän hetken valossa? YLEn tietotyöläiset ja vaihtuvat vieraskynäilijät havainnoivat nykyaikaa ja kirjoittavat näkemästään.
 

Blogiarkisto

2011

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

toukokuu

maaliskuu

helmikuu

2010

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu

heinäkuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu

2009

marraskuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

kesäkuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu