Hyppää pääsisältöön

Suomi 2019: Videota aivan kaikesta; pelaaminen elämänasenteena

Olin maanantaina Sitran järjestämässä aivoriihessä, jossa mietittiin, millainen Suomi on verkkopalvelujen näkökulmasta 10 vuoden kuluttua. Ryhmätöissä pohdittiin mm. asiakastiedon omistamista, sähköisen kansalaisuuden toteutumista ja kansalaisvaikuttamista, kaiken viihteellistämistä ja kaikkialta saatavaa suoraa videota sekä elämän pelillistymistä.  

Omassa ryhmässäni laadimme Teppo Turkin ja Herkko Hietasen kanssa visiot Viihteellistynyt elämä ja videota kaikialta ja Oman elämän tietovirrat / aktiivinen sähköinen kansalaisuus

Viihteellistynyt elämä ja videota kaikkialta

Lähes kaikki on kytkeytynyt verkkoon. Voimme helposti jättää ympäristöön kertakäyttönettikameran kuvaamaan vaikkapa lumiukon sulamista. 

Kaikkialla käytössä olevat langattomat laajakaistaverkot mahdollistavat reaaliaikaisen videovirran lähettämisen mistä tahansa, ja tätä mahdollisuutta käytetään laajasti luontokameroista kansalaisvaikuttamiseen ja poliittisesta vaikuttamisesta viihteeseen.



Huippuspektaakkelit kilpailevat suomalaisten huomiosta itse tehdyn rinnalla. Omat kiinnostuksen kohteet ja sosiaaliset siteet tuottavat merkityksellisyyttä ja auttavat valitsemaan sisältöjä.


Videovirtaa lähetetään julkisten ja yksityisten toimijoiden aloitteesta kaupungeista karhunpesille.

Viihdettä tuotetaan niin ketterästi harrastelijavoimin kuin kalliisti ja ammattimaisin voimin. Urheilun, musiikin ja politiikan spektaakkelit videoidaan HD-tasoisesti kotiteattereihin. 



Lähes kaikki media on taltioituna ja saatavissa katseltavaksi jälkeenpäin. 





Joillekin pelillisyys on elämänasenne. Pelillisyys on heille käyttöliittymä elämään ja yhdistyy rinnakkaiseen elämänhallinnnan ja datavirtojen visioon.

Oman elämän tietovirrat / aktiivinen sähköinen kansalaisuus

Yhteiskunnan palvelut kuten asiointi, sosiaaliturva ja kansalaisvaikuttaminen, ovat käytössäni ja osaan käyttää niitä. 

Minä omistan omat tietoni. Kaikki rekisterit, joissa on henkilötietojani, ovat saatavillani. Kaikki data, mikä koskee minua, on käytettävissäni ja halutessani jaettavissani tahoille, joihin luotan. 

Minulla on käytettävissäni valikoima erilaisia työkaluja - niin ilmaisia kuin maksullisiakin - oman elämäni tietovirtojen seuraamiseen ja jatkojalostamiseen.

Voin laatia henkilökohtaisen reaaliaikaisen sosiaalisen vuorovaikutuskartan, terveystietoseurannan, ostos- ja kulutuskartan ja niin edelleen; "koko perheen ohjauspaneelin".

Osa ihmisistä haluaa tilaston omasta verkkoelämästään, esim. ostaminen ja kuluttaminen voitaisiin seurata. Samoin voidaan saada sosiaalinen interaktio näkyviin: siinä missä ennen pantiin kerran vuodessa merkille, keneltä tulikaan joulukortti ja keneltä ei, voidaan nyt viikko- ja kuukausitasolla seurata viestintää kuten montako minuuttia on puhuttu puhelimessa kenenkäkin kanssa ja keneltä on tullut minkäkin verran tekstiviestejä.

Yhteiskunnan julkiset toimijat ja kaupallisilla markkinoilla toimivat palveluntarjoajat ovat lain nojalla velvollisia toimittamaan asiakkaidensa käyttöön APIn, standardoidun rajapinnan, tietojen imuroimiseen niiden palveluista. 

Yhteiskunta säätelee tätä tietojen siirtelemistä suojellakseen yksityisyyttäni. Lainsäädännöllä estetään yksityisten henkilöiden tietojen väärinkäyttö. Tiedon louhinta siten, että yksittäisiä henkilöitä ei voi aineistosta tunnistaa, hyödyttää kaikkia toimijoita viranomaisista kaupallisiin toimijoihin ja kansalaisjärjestöihin.

Pääseekö SMS-sukupolvi mukaan nettiin?

Muita ryhmissä esille tulleita teemoja olivat "sms-sukupolven" eli "kalapuikkoviiksimiesten" eläköitymisen asettamat haasteet verkkopalvelujen käytettävyydelle, netti infrana kuin sähkö tai vesi; ja netti taskussa.

Yleisökommentti nollasi komiteoiden visiot:”Ei tulevaisuutta tehdä komiteatyönä vaan irtiottoina joista sitten yksi sadasta ottaa ilmaa allensa ja komitean hommaksi jää poistaa lainsäädännöllisiä ja kilpailuteknisiä esteitä näiden irtiottojen tieltä”

Etäosallistuminen toimiva työskentelytapa

Eilinen Sitran tilaisuus järjestettiin työpajana, jossa 12 kutsuttua verkkoasiantuntijaa kehitti visiot ennakkotehtävien pohjalta ryhmissä keskustellen. Koko kolmen tunnin työskentely videokuvattiin ja lähetettiin suorana verkossa. Tätä webcastia seurasi vähintään toinen tusina asiantuntijoita, jotka osallistuivat keskusteluun lähes reaaliajassa.

Kaksi henkilöä huolehti muistiinpanojen tekemisestä ja jakamisesta järjestäjän puolesta: paikalla olijoiden puheita tiivistettiin tekstirepliikkeinä webiin ja web-kommentteja kerättiin keskusteltavaksi paikalla olijoille videotykin näytölle. Lisäksi muutama osallistujista oli paikan päältä mukana verkkokeskustelussa ja "liverapoili" eli kirjoitti muistiinpanoja mikroblogiin lennossa.

Työpajan linkit

Tilaisuuden järjestänyt kehityspäällikkö Katariina Luoto (Qaikussa totoroki) otti onkeensa ideasta, joka syntyi iltapäivän aikana verkkokeskustelussa: myös web-osallistujien pitäisi voida saada tehdä ryhmätöitä eikä olla vain yleisönä kommentoimassa. 

Eilinen Sitran tilaisuus sekä aikaisemmin tänä vuonna videoitu Eduskunnan Tulevaisuusvaliokunnan Tietoyhteiskunta-akatemia-seminaari luovat uskoa siihen, että reaaliaikainen tapahtumaosallistuminen onnistuu jo verkossakin.

Alkaako etäosallistuminen toimia kuntapäätöksenteossa?

Minkäköhänlaisia mahtavat olla ensimmäiset kuntavaikuttajien kokemukset etäosallistumisesta? Kuntalain muutoshan toi vuodenvaihteessa mahdollisuuden osallistua kunnallisten toimielinten kokouksiin ja päätöksentekoon etänä. Onko tämän blogin lukijoilla asiasta jo kokemusta?