Poliitikko, käytätkö Instagramia?

"Poliitikkojen ja toimittajien välinen tiivis kommunikointi Twitterissä näyttää rakentavan -- läheisyyden ja läsnäolon lumoa luovaa tunnepolitiikkaa", ilmeni Tampereen yliopistossa tehdyssä Twiittien politiikaa - Demokratia, edustus ja tasa-arvo politiikan uusissa verkkojulkisuuksissa -tutkimuksessa

 


Poliitikkojen ja politiikan toimittajien suhteita käsittelevän verkostoanalyysin mukaan valmiit ja vakiintunet kommunikaatiosuhteet ovat vallalla Twitterissäkin. Arkihavainnot toki tukevat tätä tutkimuslöydöstä - kyllähän sitä nyt tuttua kaveria Twitterissäkin pitää seurata. Moni on sen lisäksi valmis vannomaan, että Twitterissä syntyy myös uudenlaisia verkostoja ja suhteita sellaisten ihmisten välille, jotka eivät muissa ympyröissä olisi kohdanneet. Twiittaamalla tutustuu uusiin hyviin tyyppeihin.

Suurten tietomassojen analyysi tekee tuloaan yhteiskunnalliseen tutkimukseen, kirjoittaa tutkija Petro Poutanen. Kova data on aina paikallaan, ja siitä tehtävä asiantunteva analyysi on tarpeen muuttuvan viestinnän maiseman ymmärtämisessä. Osuvat tulkinnat lisäävät ymmärrystä. Mutta väheksyä ei pidä viestijöiden omia motiivejakaan. Siksi kyselenkin nyt, josko poliitikot instaavat nykyään, ja miksi.

Digivaalit 2015 -tutkimusprojekti on osana tiedonkeruuta raapinut kansanedustaja-ehdokkaiden instagram-tilejä listaksi. (Silmämääräisesti arvioiden Instan käyttöön ottaneet ehdokkaat olisivat nuorempaa polvea kuin keskivertoehdokkaat, mutta korostan että tämä on täysin ensivaikutelmaa.) 

Onko Instagram monikanavaisen viestintästrategian kuumin uusin kanava ja keino kosiskella nuoria äänestäjiä - vai puhdasta fiilistelyä? Instaava poliitikko, millainen rooli Instagramilla on viestintärutiineissasi? 

Ylen arvoa arvioimassa

Jääkärimarssi, vihalaulu? Seppänen provosoi Viinasta saunallaKaksi tunnettua poliitikkoa, toinen oikealta ja toinen vasemmalta, löytää keskusteluyhteyden vakavan sairauden kautta, huomaa olevansa samaa mieltä monista asioista ja ystävystyy. Kotikatsomon Vasen ja oikea - elokuva on fiktio, joka perustuu kahden ex-poliitikon ja merkittävän yhteiskunnallisen vaikuttajan keskustelukirjeisiin.

"En ole kuullut että vastaavaa hanketta olisi koskaan aikaisemmin tehty missään", sanoi ohjaaja-käsikirjoittaja Tapio Piirainen kesällä 2013, kirjoittaessaan vastauksia arvon tuottamista koskeviin kysymyksiin.

"Ohjelma antaa tietoa lähihistoriasta, 90-luvun lamasta ja sen syistä. Se kyseenalaistaa nykyisin harjoitettavan talouspolitiikan - ja herättää keskustelua virheistä, joita veronmaksajien kustannuksella on tehty kun on yksityistetty kansallisvarallisuutta."

“Ohjelman arvo on mitattavissa, jos rakkaus on mitattavissa. Mikä arvo on kulttuurilla, Suomen kielellä, suomenkielisellä kirjallisuudella? Koko kansakunnalla? Kyse on samasta asiasta”, pohti Piirainen. 

Ohjelman katsojien arvostus ilmenee palautteesta. 

Arvon mittaus yhtiötasolla 

Yle mittaa vuosittaisella Ylen arvo suomalaisille -tutkimuksella, miten suomalaiset arvioivat Ylen onnistumisen julkisen palvelun tehtävässä. Tarkastelemme onnistumista kahdessa eri ikäryhmässä varmistaaksemme sen, että sekä nuorten että varttuneiden arvostus saavutetaan. Tavoitteena on, että vuonna 2015 sekä yli että alle 45-vuotiaista 65 % arvioi Ylen onnistuneen julkisen palvelun tehtävässään vähintään hyvin (hyvin tai erittäin hyvin). Vuoden 2014 marraskuussa 64 % nuoremmista ja 62 % varttuneista arvioi näin. Tutkimusraportista ilmenee yksityiskohtaisesti, miten Ylen arvoa suomalaisille nyt mitataan. 

Ylen arvo yhteiskunnalle, vaikuttavuus, on sidosryhmien silmissä

Tulin Ylen strategiaosastolle 2012 saman vuoden syksynä kun johto oli päättänyt että yhteiskunnallinen arvontuotanto nostetaan yhdeksi kolmesta strategiatavoitteesta. Lue, miten arvon tuottamista on lähdetty yhtiössä viemään tavoitteisiin ja tekemiseen (Arvo syntyy yhdessä tekemisestä, pdf).

Raportti kuvaa, miten arvon tuottaminen on tuotu osaksi Ylen toiminnan johtamista. Yle-veron tuotto on panos, jonka yhteiskunta osoittaa julkisen palvelun tehtävän hoitamiseen. Se käsittelee sitä, miten tuon panoksen vaikuttavuutta eli Ylen yhteiskunnallista arvon tuottamista voidaan arvioida. Kun olet lukenut, istu alas oman taustayhteisösi kanssa ja esittäkäää yhteinen arvionne ylen vaikuttavuudesta.  

Miten radio ja liikennetieto kohtaavat älypuhelimissa?

Liikenneviraston tarjoama liikennetieto on olennainen osa Ylen Radio Suomen palvelua radiossa. Pääkaupunkiseudulla kuuluva Ylen aikainen, kuten muutkin maakuntaradiot, välittää kuuluvuusalueellaan myös kuuntelijoiden liikennehavaintoja tien päältä. Syntyisikö liikennetiedon avoimista lähteistä uusi sisältölähde radion lähetysikkunaan tai appsiin radiota älypuhelimella kuunteleville käyttäjille? Sovellukseen tuotavana lisäelementtinä liikenteen palvelutieto voisi palvella minkä tahansa kanavan kuulijaa. 

YleX, iOS App ruutukaappaus

Ylellä on ollut reilun vuoden ajan sovelluskaupoissa (Apple Store, Google Play-kauppa sekä Windows Phone kauppa) ladattavissa maksuton sovellus, jolla voi kuunnella Ylen kaikkien seitsemän radiokanavan suoraa lähetystä.

 YleX:llä, Yle Puheella ja Radio Suomella on sovelluksessa käytössään reaaliaikainen keskustelukanava, shoutbox. Suoran lähetyksen ja shoutboxin lisäksi sovelluksessa näytetään ohjelma- ja musiikkitietoja. Millaisilla lisäelementeillä sovelluskäyttöä voidaan edelleen rikastaa? Entä saisiko päätelaitteen ominaisuuksien hyödyntämisestä lisäarvoa, esim. vain sijaintipaikan perusteella relevanttia liikennetietoa? 

Yle tarjosi tänään tilat liikenneaiheiselle Dev4Transport -kehittäjätyöpajalle. Työpaja liittyy avoimen datan hyödyntämistä edistävän Apps4Finland - kilpailuun. Haluamme luoda yhteyksiä liikenneaiheisten palvelujen kehittäjiin ja kuulla kehittäjäyhteisön odotuksista ja toiveista tulevalle radion API:lle osana Yle Areenan API:n kehitystyötä. Tulossa on ainakin ohjelmatiedon API – mitä muuta toivotaan?

 Miten radio tulevaisuudessa palvelee erilaisia liikkuvia käyttäjiä parhaiten? 

 

 

Digitaalinen murros ei päästä tuotteiden ja palvelujen kehittäjiä vähällä

Median käyttötavat muuttuvat. Ihmiset ovat nykyään yhteydessä toisiinsa samalla kun kuluttavat mediaa, ja Ylessäkin tämä pitää ottaa huomioon ohjelmia ja lähetyksiä suunniteltaessa.

Perusasiat pysyvät: mediakäytölle on aina jokin tarve. Ihminen haluaa vaikkapa viihdyttää, sivistää tai informoida itseään. Samaan aikaan hänellä on mielikuva niistä mediapalveluista, jotka tuon tarpeen voisivat tyydyttää eli tutut suosikkikanavat ja-ohjelmat. Kolmas reunaehto mediakäytölle on konteksti, käyttötilanne.

Ennen konvergenssia vaihtoehdot olivat vähissä: autossa ajaessa avattiin radio ja kotona olohuoneessa oli kätevästi käsillä televisio. Nyt radiota ja televisiota voi käyttää kännyköillä ja tableteilla missä ja milloin vain ja mediatoimijat panevat yhä lisää paukkuja mobiilipalveluihin.

Nykyään yleisöt odottavat jo, että ohjelmantekijät ovat vuorovaikutuksessa heidän kanssaan sosiaalisessa mediassa - niin ennen ohjelmaa, sen aikana kuin ohjelman jälkeenkin. Ylen radiot ovat saaneet lähetysikkunoita, ja televisionkin tekijät faktasta fiktioon kurkottavat isosta ruudusta suomalaisten käyttämille eri ruuduille (ks. esim. Yle Uutiset Suora linjaDocventures, ja #lovemilla -draamasarja.) Millaisia kokemuksia teillä on vuorovaikutuksesta radion ja television ohjelmien ja ohjelmantekijöiden kanssa?

Sosiaalinen TV puhutti myös mediateknologia-alan IBC-konferenssissa tässä kuussa (konsultti Timo Argillanderin tiivistelmä ja laajempi konferenssiraportti). Konferenssin omassa  Exec Summary -julkaisussa valikoima puheenvuoroja television tulevaisuudesta broadcast-toimialan ulkopuolisilta haastajilta kuten YouTubelta ja Twitteriltä (s. 20 ja 41-44, ml. omani sivulla 45).

 



Mikä muuttuu luovilla aloilla vuoteen 2017 mennessä?

Tämä on kokeilu: miten toimintaympäristön havainnointi sujuu avoimesti verkossa? Työpohjana on yksi kuudesta valitusta näkökulmasta muutoksien ennakoimiseen: Luova ala ja kulttuurin kenttä. (Katso suurempi kuva Flickrissä). Havaintoja kirjataan myös sisällön ja palvelujen, teknologian ja asiakkuuden, media-alan kilpailuympäristön ja viestintäpolitiikan näkökulmasta.

Miten luova ala ja kulttuuri kehittyvät Suomessa eri sektoreilla vuoteen 2017 mennessä? Taululla on valmiina joitain yleisiä arveluja: 

  • Digitaaliset palvelut ja langaton palveluyhteiskunta läsnä kaikkialla
  • Rajat yritysten, kuluttajien ja tuottajien välillä hämärtyvät
  • Kestävät liiketoimintamallit - sustainability, resilience
  • Yritysten fokus voitontavoittelusta merkityksellisyyteen
  • Luovien alojen ja muiden alojen yhteistyö kilpailukykytekijänä
  • Verkostomaiset toimintamallit lisääntyvät

(Ks. TEMin julkaisu Luovuudesta kasvua ja uudistumista, PDF). Mutta miten tietyt alat kehittyvät? Musiikkiala on suurimmassa muutoksen kurimuksessa. Entä miten muuttuu elokuva-ala? Mainosala? Radio, televisio? Peliala? Näyttämätaide? Ruumiinkulttuuri? Kirjastot? 

Luovat alat, työpohja

Siirry Flickriin ja lisää kuvaan oma havaintosi kuvan päälle ("Actions: add note"). Digitaaliset muistilaput päätyvät mukaan kuvaan työskentelyä ja keskusteluja ruokkimaan. 

 Tämä talkoistus liittyy toimenkuvani, toimintaympäristön seurannan, työmenetelmien kehittämiseen. 

Menestys mitataan miljardiluokassa

Nämä miljardiluokan asiat kuuluvat nyt yleissivistykseen:

Asiasanat: 

Toimintaympäristössä tapahtuu: Monimediaiset konseptit yleistyvät

Merkkituote kohtaa kuluttajan yhä useammin monella kanavalla. Esimerkiksi Sanomien sisällä lifestyle-sisältöyhteistyö näyttäytyy uutena Ilta-Sanomien LIV-sivustona. Se on Nelonen Median ensimmäinen monikanavainen lifestyle-brändi, jonka elementit ovat tv, radio, netti ja iltapäivälehti.

Elämäntyylistä on kyse myös Bonnierin Costume-konseptissa. Se on muotia ja shoppailua harrastaville nuorille naisille suunnattu aikakauslehti, verkkopalvelu, mobiilisovellus ja tapahtuma.

SUBilla käynnistyi talk show Enbuske & Linnanahde Crew, joka aloitti aiemmin syksyllä jo Radion Novan aamuissa.

Uutiset ovat olleet monimediaisia pisimpään.

Jonkinlainen monikanavaisuuden uusi huipputaso lienee saavutettu Ylen hyvä -säätiön Nenäpäivä -kampanjassa, jonka Nenäradio levisi peräti kahdeksalle radiokanavalle.   

Mitä kiinnostavia tuoreita monikanavaisia kotimaisia mediakonsepteja nostaisitte esiin? Onko trendille vastatrendi, eli onko merkittäviä uusia lanseerauksia jotka harkitusti kohtaavat yleisön vain yhdessä välineessä? 

Islannin perustuslaki kirjoitettiin avoimessa yhteistyössä ja julkaistiin viikoittain keskeneräisinä versioina

Islannin uusi perustuslaki kirjoitettiin laajassa yhteistyössä asiantuntijoiden ja kansalaisten kesken. Sen sijaan että ydinjoukko olisi sulkeutunut laatimaan lakitekstiä kolmeksi kuukaudeksi ja julkaissut kerralla lopullisen lakiehdotuksen, työn kulkua saattoi seurata viikoittain. Perustuslakityöryhmä julkaisi luonnoksen joka viikko. Aluksi pelättiin, että media pillastuu nähdessään ensimmäisen raakaluonnoksen, mutta kaikki pääsivät kiinni ideasta, että työ oli vasta alkanut ja siihen oli tarkoitus voida vaikuttaa.

Viikottainen vähittäinen julkaiseminen, iteroiva työtapa, oli lakityön teknisestä toteutuksesta vastanneen Finnur Magnussonin mukaan merkittävin oivallus (ks. video ko. kohdasta). Magnusson kertoi Islannin perustuslain kirjoittamisprosessista avoimen tiedon festivaalissa Helsingissä torstaina.  

Iteroi

Asiasanat: 

OKFestin katsotuimmat esitykset

Kansainvälinen avoimen tiedon festivaali OKFest on tuonut tällä viikolla satoja Helsinkiin avoimen datan aktiiveja. Aalto yliopistolla Arabianrannassa järjestettyä loppuunmyytyä tapahtumaa saattoi seurata myös verkossa. Kovimmat nimet saivat tuhansia katsomiskertoja verkossa, kun taas suurinta osaa esityksistä katsoi vain muutama kymmenen henkilöä.

Tilastotieteen professori Hans Rosling kumosi visualisoiduilla tilastoillaan neljä väestökehitykseen lännessä liitettävää myyttiä.

neljä myyttiä väestökasvusta

Hän esiintyi täydelle salille ja sai havainnollisuudellaan ja värikkäillä jutuillaan useita aplodeja esityksen aikana.  

Simon Rogers, Guardian-lehden datablogin päätoimittaja, kertoi Data journalism in the newsroom -esityksessään, miten nopeasti hänen tiiminsä parhaimmillaan tekee tiedosta vuorovaikutteista verkossa. Näitä avoimen datan ja datavisualisoinnin supertähtiä oli mukava kuulla paikan päällä, mutta suurimmalle osalle osallistujista arvokkainta olivat varmasti tapahtumassa syntyneet uudet verkostot. Maailman parantaminen saa vauhtia, kun löytää muutaman samasta asiasta innostuneen. OKFestin aihepiirejä olivat mm. hallinnon avoimuus, kulttuuriperinnön säilyttäminen ja kestävä kehitys.  

Kaikki esitykset:

http://bambuser.com/channel/Aalto+University1

http://bambuser.com/channel/Aalto+University2

http://bambuser.com/channel/Aalto+University3

http://bambuser.com/channel/Aalto+University4

Sivut

Aalto

Blogiarkisto

2011

lokakuu

syyskuu

elokuu

heinäkuu

kesäkuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu

2010

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu

2009

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

kesäkuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu

2007

elokuu

heinäkuu

kesäkuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu

2006

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

heinäkuu

kesäkuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu

2005

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu