Miten radio ja liikennetieto kohtaavat älypuhelimissa?

Liikenneviraston tarjoama liikennetieto on olennainen osa Ylen Radio Suomen palvelua radiossa. Pääkaupunkiseudulla kuuluva Ylen aikainen, kuten muutkin maakuntaradiot, välittää kuuluvuusalueellaan myös kuuntelijoiden liikennehavaintoja tien päältä. Syntyisikö liikennetiedon avoimista lähteistä uusi sisältölähde radion lähetysikkunaan tai appsiin radiota älypuhelimella kuunteleville käyttäjille? Sovellukseen tuotavana lisäelementtinä liikenteen palvelutieto voisi palvella minkä tahansa kanavan kuulijaa. 

YleX, iOS App ruutukaappaus

Ylellä on ollut reilun vuoden ajan sovelluskaupoissa (Apple Store, Google Play-kauppa sekä Windows Phone kauppa) ladattavissa maksuton sovellus, jolla voi kuunnella Ylen kaikkien seitsemän radiokanavan suoraa lähetystä.

 YleX:llä, Yle Puheella ja Radio Suomella on sovelluksessa käytössään reaaliaikainen keskustelukanava, shoutbox. Suoran lähetyksen ja shoutboxin lisäksi sovelluksessa näytetään ohjelma- ja musiikkitietoja. Millaisilla lisäelementeillä sovelluskäyttöä voidaan edelleen rikastaa? Entä saisiko päätelaitteen ominaisuuksien hyödyntämisestä lisäarvoa, esim. vain sijaintipaikan perusteella relevanttia liikennetietoa? 

Yle tarjosi tänään tilat liikenneaiheiselle Dev4Transport -kehittäjätyöpajalle. Työpaja liittyy avoimen datan hyödyntämistä edistävän Apps4Finland - kilpailuun. Haluamme luoda yhteyksiä liikenneaiheisten palvelujen kehittäjiin ja kuulla kehittäjäyhteisön odotuksista ja toiveista tulevalle radion API:lle osana Yle Areenan API:n kehitystyötä. Tulossa on ainakin ohjelmatiedon API – mitä muuta toivotaan?

 Miten radio tulevaisuudessa palvelee erilaisia liikkuvia käyttäjiä parhaiten? 

 

 

Digitaalinen murros ei päästä tuotteiden ja palvelujen kehittäjiä vähällä

Median käyttötavat muuttuvat. Ihmiset ovat nykyään yhteydessä toisiinsa samalla kun kuluttavat mediaa, ja Ylessäkin tämä pitää ottaa huomioon ohjelmia ja lähetyksiä suunniteltaessa.

Perusasiat pysyvät: mediakäytölle on aina jokin tarve. Ihminen haluaa vaikkapa viihdyttää, sivistää tai informoida itseään. Samaan aikaan hänellä on mielikuva niistä mediapalveluista, jotka tuon tarpeen voisivat tyydyttää eli tutut suosikkikanavat ja-ohjelmat. Kolmas reunaehto mediakäytölle on konteksti, käyttötilanne.

Ennen konvergenssia vaihtoehdot olivat vähissä: autossa ajaessa avattiin radio ja kotona olohuoneessa oli kätevästi käsillä televisio. Nyt radiota ja televisiota voi käyttää kännyköillä ja tableteilla missä ja milloin vain ja mediatoimijat panevat yhä lisää paukkuja mobiilipalveluihin.

Nykyään yleisöt odottavat jo, että ohjelmantekijät ovat vuorovaikutuksessa heidän kanssaan sosiaalisessa mediassa - niin ennen ohjelmaa, sen aikana kuin ohjelman jälkeenkin. Ylen radiot ovat saaneet lähetysikkunoita, ja televisionkin tekijät faktasta fiktioon kurkottavat isosta ruudusta suomalaisten käyttämille eri ruuduille (ks. esim. Yle Uutiset Suora linjaDocventures, ja #lovemilla -draamasarja.) Millaisia kokemuksia teillä on vuorovaikutuksesta radion ja television ohjelmien ja ohjelmantekijöiden kanssa?

Sosiaalinen TV puhutti myös mediateknologia-alan IBC-konferenssissa tässä kuussa (konsultti Timo Argillanderin tiivistelmä ja laajempi konferenssiraportti). Konferenssin omassa  Exec Summary -julkaisussa valikoima puheenvuoroja television tulevaisuudesta broadcast-toimialan ulkopuolisilta haastajilta kuten YouTubelta ja Twitteriltä (s. 20 ja 41-44, ml. omani sivulla 45).

 



Mikä muuttuu luovilla aloilla vuoteen 2017 mennessä?

Tämä on kokeilu: miten toimintaympäristön havainnointi sujuu avoimesti verkossa? Työpohjana on yksi kuudesta valitusta näkökulmasta muutoksien ennakoimiseen: Luova ala ja kulttuurin kenttä. (Katso suurempi kuva Flickrissä). Havaintoja kirjataan myös sisällön ja palvelujen, teknologian ja asiakkuuden, media-alan kilpailuympäristön ja viestintäpolitiikan näkökulmasta.

Miten luova ala ja kulttuuri kehittyvät Suomessa eri sektoreilla vuoteen 2017 mennessä? Taululla on valmiina joitain yleisiä arveluja: 

  • Digitaaliset palvelut ja langaton palveluyhteiskunta läsnä kaikkialla
  • Rajat yritysten, kuluttajien ja tuottajien välillä hämärtyvät
  • Kestävät liiketoimintamallit - sustainability, resilience
  • Yritysten fokus voitontavoittelusta merkityksellisyyteen
  • Luovien alojen ja muiden alojen yhteistyö kilpailukykytekijänä
  • Verkostomaiset toimintamallit lisääntyvät

(Ks. TEMin julkaisu Luovuudesta kasvua ja uudistumista, PDF). Mutta miten tietyt alat kehittyvät? Musiikkiala on suurimmassa muutoksen kurimuksessa. Entä miten muuttuu elokuva-ala? Mainosala? Radio, televisio? Peliala? Näyttämätaide? Ruumiinkulttuuri? Kirjastot? 

Luovat alat, työpohja

Siirry Flickriin ja lisää kuvaan oma havaintosi kuvan päälle ("Actions: add note"). Digitaaliset muistilaput päätyvät mukaan kuvaan työskentelyä ja keskusteluja ruokkimaan. 

 Tämä talkoistus liittyy toimenkuvani, toimintaympäristön seurannan, työmenetelmien kehittämiseen. 

Menestys mitataan miljardiluokassa

Nämä miljardiluokan asiat kuuluvat nyt yleissivistykseen:

Asiasanat: 

Toimintaympäristössä tapahtuu: Monimediaiset konseptit yleistyvät

Merkkituote kohtaa kuluttajan yhä useammin monella kanavalla. Esimerkiksi Sanomien sisällä lifestyle-sisältöyhteistyö näyttäytyy uutena Ilta-Sanomien LIV-sivustona. Se on Nelonen Median ensimmäinen monikanavainen lifestyle-brändi, jonka elementit ovat tv, radio, netti ja iltapäivälehti.

Elämäntyylistä on kyse myös Bonnierin Costume-konseptissa. Se on muotia ja shoppailua harrastaville nuorille naisille suunnattu aikakauslehti, verkkopalvelu, mobiilisovellus ja tapahtuma.

SUBilla käynnistyi talk show Enbuske & Linnanahde Crew, joka aloitti aiemmin syksyllä jo Radion Novan aamuissa.

Uutiset ovat olleet monimediaisia pisimpään.

Jonkinlainen monikanavaisuuden uusi huipputaso lienee saavutettu Ylen hyvä -säätiön Nenäpäivä -kampanjassa, jonka Nenäradio levisi peräti kahdeksalle radiokanavalle.   

Mitä kiinnostavia tuoreita monikanavaisia kotimaisia mediakonsepteja nostaisitte esiin? Onko trendille vastatrendi, eli onko merkittäviä uusia lanseerauksia jotka harkitusti kohtaavat yleisön vain yhdessä välineessä? 

Islannin perustuslaki kirjoitettiin avoimessa yhteistyössä ja julkaistiin viikoittain keskeneräisinä versioina

Islannin uusi perustuslaki kirjoitettiin laajassa yhteistyössä asiantuntijoiden ja kansalaisten kesken. Sen sijaan että ydinjoukko olisi sulkeutunut laatimaan lakitekstiä kolmeksi kuukaudeksi ja julkaissut kerralla lopullisen lakiehdotuksen, työn kulkua saattoi seurata viikoittain. Perustuslakityöryhmä julkaisi luonnoksen joka viikko. Aluksi pelättiin, että media pillastuu nähdessään ensimmäisen raakaluonnoksen, mutta kaikki pääsivät kiinni ideasta, että työ oli vasta alkanut ja siihen oli tarkoitus voida vaikuttaa.

Viikottainen vähittäinen julkaiseminen, iteroiva työtapa, oli lakityön teknisestä toteutuksesta vastanneen Finnur Magnussonin mukaan merkittävin oivallus (ks. video ko. kohdasta). Magnusson kertoi Islannin perustuslain kirjoittamisprosessista avoimen tiedon festivaalissa Helsingissä torstaina.  

Iteroi

Asiasanat: 

OKFestin katsotuimmat esitykset

Kansainvälinen avoimen tiedon festivaali OKFest on tuonut tällä viikolla satoja Helsinkiin avoimen datan aktiiveja. Aalto yliopistolla Arabianrannassa järjestettyä loppuunmyytyä tapahtumaa saattoi seurata myös verkossa. Kovimmat nimet saivat tuhansia katsomiskertoja verkossa, kun taas suurinta osaa esityksistä katsoi vain muutama kymmenen henkilöä.

Tilastotieteen professori Hans Rosling kumosi visualisoiduilla tilastoillaan neljä väestökehitykseen lännessä liitettävää myyttiä.

neljä myyttiä väestökasvusta

Hän esiintyi täydelle salille ja sai havainnollisuudellaan ja värikkäillä jutuillaan useita aplodeja esityksen aikana.  

Simon Rogers, Guardian-lehden datablogin päätoimittaja, kertoi Data journalism in the newsroom -esityksessään, miten nopeasti hänen tiiminsä parhaimmillaan tekee tiedosta vuorovaikutteista verkossa. Näitä avoimen datan ja datavisualisoinnin supertähtiä oli mukava kuulla paikan päällä, mutta suurimmalle osalle osallistujista arvokkainta olivat varmasti tapahtumassa syntyneet uudet verkostot. Maailman parantaminen saa vauhtia, kun löytää muutaman samasta asiasta innostuneen. OKFestin aihepiirejä olivat mm. hallinnon avoimuus, kulttuuriperinnön säilyttäminen ja kestävä kehitys.  

Kaikki esitykset:

http://bambuser.com/channel/Aalto+University1

http://bambuser.com/channel/Aalto+University2

http://bambuser.com/channel/Aalto+University3

http://bambuser.com/channel/Aalto+University4

Miten työympäristö tukee työntekoa - ihmiskoe

Aloitin syksyn uudessa työyhteisössä ja uudessa tehtävässä. Tehtäviini strategiaosastolla kuuluu toimintaympäristön seuraamisen kehittäminen yhtiössä.

Toimitilastrategiansa mukaisesti Yle aikoo tiivistää toimintaansa Pasilassa. Tiimikaverini ovat suunnittelemassa Ylen tulevaisuuden työympäristöä. Tiimi päätti olla tulevaisuuden mahdollisuuksien koelaboratorio ja käynnisti tiimihuonekokeilun, jossa kuusi asiantuntijaa jakaa työhuoneen, jossa on neljä työpistettä. Ne eivät ole omia vaan vaihtuvia. Henkilökohtaiset käsikirjastot ovat läheisessä varastohuoneessa ja päivittäin tarvittavat tavarat omissa lokeroissa. 

Lisäksi tiimiläisten käytössä on muita yhteisiä tiloja ja yksi hiljainen huone keskittyneeseen työskentelyyn. Tiimiläisillä on tyypillisesti yksi etäpäivä viikossa, jolloin he työskentelevät kotoa. Lisäksi osa tekee viikon aikana työpäiviä myös muualla Pasilassa ja Tampereella. Siksi 4+1 työpistettä kuudelle on tuntunut riittävän varsin hyvin. Ensimmäisen kuukauden aikana kävi pari kertaa niin, että kollega olisi ollut tulossa tiimihuoneeseen mutta joutui läppäreineen sohvalle. 

Kokeilu on väliaikainen. Ainakin juuri nyt oma kokemukseni on, että maisemakonttorityyppinen tiimihuone on hyvä juttu, mutta työpöytien päivittäisestä vaihtamisesta ei ole tässä mittakaavassa vastaavaa hyötyä. Tulevaisuudessa voisin mielelläni tehdä töitä siten, että työpisteen porukka vaihtuu työn alla olevan projektin mukaan - kenties maisemakonttoreissa voisi olla erilaisia työpisteryhmiä vaihtuvien tiimien käyttöön otettaviksi tarpeen mukaan. 

Työssä, jossa selkeät prosessit, roolikohtaiset deskit, joissa kierretään tehtävien mukaan, ovat asia erikseen.  

On muutettava tapaansa muistaa ja ajatella

Oma merkittävin havaintoni kokeilusta on, että liikkuva työ vaatii uudenlaisen ajattelutavan opettelemista ja huomion kiinnittämistä informaatioergonomiaan.

Kun joutuu joka päivä keräämään ympärilleen levittämänsä muistilaput ja muistiinpanot, kirjat ja lehtiartikkelit, katoaa tuttu tekeillä olevien työtehtävien visuaalis-spatiaalinen konstruktio. Työmuistia kuormittaa kysymys: mitäs minun pitikään tehdä. Sähköiset työvälineet eivät vielä aivan samalla tavalla ambientisti tue muistamista. Tämä on varmasti oppimiskysymys. Olisihan ihanteellista, että digitaalisessa muodossa olevat dokumentit olisivat yhtä havainnollisesti esillä ja saavutettavissa virtuaalisessa työtilassa kuin paperipinot fyysisellä pöydällä. Pilvessä dokumentit ovat muidenkin nähtävillä ja muokattavissa.

Miikka Leinonen

Liikkuvan työn tärkein edellytys on siis toimiva langaton infrastruktuuri ja kevyet kannettavat työvälineet, joilla pääsee mutkattomasti käsiksi yhteisiin työtiloihin verkossa. Paperittoman työn edellytys lienee fiksu sähköinen työpöytä. Levänneistä, virkeistä aivoista ei ole haittaa. 

Maisemakonttori edistää kohtaamisia

Hiljainen huone on jäänyt vähälle käytölle. Tiimiläiset ovat mielellään hakeutuneet yhteiseen tilaan. Parasta tiimihuoneessa on ollut sujuva asioiden hoitaminen työkavereiden kanssa. Asioita on nopea kysyä, tarkistaa ja sopia, ja pikainen aivoriihikin käydään kuin ohimennen. Palavereiden buukkaamisen tarve vähenee dramaattisesti kun asiat vain hoituvat yhdessä tehden.

Laatimissamme tiimihuoneen pelisäännöissä mainitaan mm. että jos työkaverilla on kuulokkeet päässä, se on otettava merkkinä siitä että häntä ei pidä juuri silloin häiritä. Olemme huomanneet että toisten jutustelu ympärillä ei nimittäin haittaa juurikaan - se haittaa, jos toiset yrittävät kiinnittää huomioni ja saada minulta kommenttia johonkin silloin, kun haluan keskittyä. Kun olen syvällä ajatuksissani, "häiritsenkö jos äkkiä kysyn" - kysymykseen ei ole kuin yksi vastaus: häiritsit jo.  

Tämän keskittymistarpeen viestimisessä on vielä haasteita. Kun en itse tykkää käyttää kuulokkeita, pitäisi olla joku muu merkki pHUB Helsinki. Kumiankka pöydällä. öydällä. HUB Helsingissä tällainen signaali on keltainen kumiankka pöydällä.

Miten pitkälle liikkuvaa työtä voidaan viedä?

Kirjoitan tätä Helsingin keskustassa sijaitsevan digimedia-alan yrityksen maisemakonttorissa Janne Saarikon, toimistonomadi -käsitteen lanseeranneen verkostoituneen työn visionäärin työpisteellä. Janne itse on muissa tehtävissä tänään ja luovutti ystävällisesti tuolinsa päiväksi.

Post-it-lappu: My desk is yoursHaluan tällä kokeilulla tutkia työn tekemisen liikkuvuuden mahdollisuuksia - mitä tarvitsen mukanani voidakseni tehdä täysipainoisen työpäivän? Puhelimen, kannettavan tietokoneen, verkkoyhteyden ja VPN-yhteyden. Sekä tietenkin verkostoja - niitä, joiden kanssa sopia omaperäisestä istumajärjestelyistä.

Yksi tiimimme tavoitteista tälle vuodelle on verkostoituminen. Uskon, että työpisteen vaihtaminen silloin tällöin oman firman seinien sisältä jonnekin ihan muualle edistää uusien ihmisten kohtaamista. Seuraava toimistonomadiretkeni suuntautuukin ensi kuussa Liikenneviraston verkkoviestintätiimin luo.

Mikä tässä on oikeastaan tavoitteena?

Työn kehittämisen tavoitteena täytyy olla parantaa työn laatua. Ylen toimitilastrategian tavoitteena on lisäksi vähentää neliöitä 40 prosentilla vuoteen 2016 mennessä ja muuttaa niitä innovatiivista työympäristöä tukeviksi. 

Työn pitää olla haastavaa ja hauskaa ja se pitää voida kokea merkitykselliseksi.  Miten työ muuttuu? Lisääntyykö etätyö merkittävästi? Mitä tarkoittaa läsnätyö? Päästäänkö työväen teatterista kovaan tuloksentekoon vähemmällä ajankäytöllä? Millaisia tuloksia saadaan, kun työtä oikein muotoillaan?

 Vastaukset riippuvat kyvystä kehittää infrastruktuuria, prosesseja ja työkulttuuria. Miltä omalla alallasi kehitys näyttää?

 

Ma 17.10.2011 @ 07:41Tuija Aalto

Seuraa Aikaleima-blogia

Yleläiset kirjoittavat havainnoistaan ja työstään näissä blogeissa - ota seurantaan!

  • Aikaleima - ajankuvaa ja ilmiöitä - fokus journalismin ja median tulevaisuudessa
  • Avoin Yle - tekijät eri puolilta Yleä kertovat työstään Yle Viestinnän blogissa
  • Kehitys kehittyy - Yle.fi palvelusuunnittelussa tapahtuu
  • Elävä arkisto - arkistojen aarteista henkilökohtaisella otteella
  • UUSI BLOGI: Yle Areena - uudistuvan Yle Areenan tiimi kertoo palvelusta

Katso myös Yleläiset Google Plussassa ja Twitterissä

 

Sivut

Aalto

Blogiarkisto

2011

lokakuu

syyskuu

elokuu

heinäkuu

kesäkuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu

2010

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu

2009

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

kesäkuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu

2007

elokuu

heinäkuu

kesäkuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu

2006

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

heinäkuu

kesäkuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu

2005

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu