Elävän arkiston tuottaja Seija Aunila kertoo Twitterin käytön kokemuksistaan uudessa sosiaalisen median työkaluja esittelevässä blogissa. Petteri Numminen pahoittelee merkintään julkaisemassaan kommentissa mainosrahojen liikettä kotimaasta muualle: "Sisällöntuottajana olen eniten huolissani siitä, että mainosrahat Facebookista valuvat Kaliforniaan."
Ilmiön pitkäkestoisia vaikutuksia kannattaa Nummisen mukaan miettiä.
Myös sosiaalisen median ratkaisuja myyvän Gemilon luova johtaja Katri Lietsala epäilee Twitterin hyötyjä: "Moni perinteinen mediatalo on avannut omia twittereitä, mutta luvut aiheuttanevat tuskaa: Ah niin ilmaista – ja tuloksettomana kallista?". Hänen havaintojensa mukaan ihmiset näyttävät pärjäävän mediabrändejä paremmin Twitterissä (Talent-tuomari Saikkonen nakuili Twitterissä).
Wikipedian mukaan medialukutaito on tieto- ja informaatioyhteiskunnan perustaito, joka on sidoksissa ennen kaikkea sähköisiin viestimiin kuten internet ja mobiiliyhteydet. Siihen kuuluu taito käyttää asianmukaisia laitteita ja niissä olevia käyttöjärjestelmiä ja ohjelmia. Lisäksi siihen kuuluu taito suodattaa ja arvioida vastaanotettua informaatiota.
Määritelmä kelpaa hyvin minulle. Käytännössä sanalla voi olla sen lausujasta riippuen erilaisia painotuksia.
Tutkija, suunnittelija Jarno Koponen tiivistää medialukutaidon kolmeen osaan.
* Minkälaisia teknologioita on olemassa ja miten niitä käytetään
* Sisällöt - kielellisestä osaamista, tietotaitoa; mitä pystyt ottamaan haltuun
* Kulttuurinen, sosiaalinen konteksti - mitä merkityksiä näillä sisällöillä ja teknologioilla on elämässäsi
Timo Vuorensola puhuu asiaa Kohtaus-blogissa. Hän on kirjoittanut ällistyneen postauksen siitä, miten laimeasti Skavabölen pojat -elokuva näkyy sosiaalisen median palveluissa. Kommenttiketjussa muistutetaan, että kyllä sosiaalisen median markkinointikin maksaa - siihen käytettynä aikana. Vuorensola pysyy kannassaan: sosiaalisen median käyttäminen ei maksa euroakaan.
"Jos sitä hoitamaan haluaa erikseen palkata leffatiedottajan tai -markkinoijan, näin voi tehdä, mutta lopputulos ei millään rahalla, ajankäytöllä tai vaivalla tule olemaan sijoituksensa arvoinen. Kysymys on nimenomaan elokuvantekijöiden aktivoitumisesta omien elokuviensa markkinointiin, ja sosiaalisessa mediassa hauskana puolena on se, että siitä odotetaan välittömyyttä, rehellisyyttä ja suoruutta - toisin sanottuna niin, että elokuvantekijä on itse suoraan yhteydessä elokuvansa yleisöön. Ei markkinoinninsuunnittelija, mainostoimisto tai tiedottaja - niille on oma postinsa elokuvatuotannoissa, mutta sosiaalisesta mediasta heidän kannattaa pysyä kaukana."
Olen samaa mieltä. Kenenkään toisen puolesta ei voi järkevästi ja uskottavasti olla netissä. Viestinnän ammattilaisten rooliksi tulee sen vuoksi olla sosiaalisen median oppaita sisällöntuottajllle, johdattaa heitä kosketuksiin yleisöjensä kanssa, mutta heidän on tässä asiassa pysyttävä itse taustalla, tukena.
Ihan saman saisivat ymmärtää ne WSOY:n kirjailijat ja kaikki muutkin, jotka kitisevät julkisuudessa, että heitä ei markkinoida tarpeeksi.
Parasta markkinointia sisältötuotteelle on fanejaan kunnioittava innostunut tekijä.
Se, miten tämä uusi työnjako, markkinointivastuun siirtyminen pois jakelijalta ise tekijälle, saadaan näkymään erilaisissa tilauksissa ja kirjojen osalta esimerkiksi juuri kustannussopimuksissa, onkin sitten erikseen neuvoteltava ja sovittava asia.
YLEn, Metropolia ammattikorkeakoulun ja yhteistyökumppaneiden Sosiaalisen median opintokokonaisuus SOMA alkaa täsmentyä. Kurssien hinnat ja kevään kurssien lähipäivien ajankohdat on nyt selvillä.
Ilmoitus kurssista julkaistaan Journalisti-lehden koulutusnumerossa ensi viikolla.
Sosiaalisen median koulutusohjelma SOMA
Miten Facebook, Twitter ja YouTube taipuvat journalistin työvälineiksi? Mitä toimittaja voi tehdä verkossa? Miten saada yleisöt - lukijat, kuuntelijat ja katsojat - osallistumaan journalistiseen prosessiin? Millaisia työvälineitä, ympäristöjä ja yhteisöjä on? Miten tehdään verkostohaastattelu? Ovatko tilapäivitykset journalismia? Mitä on vaikuttava verkkoläsnäolo ja miten sitä mitataan? Tarjoamme journalisteille mahdollisuuden perehtyä näihin kysymyksiin uudessa SOMA-koulutuksessa. Kurssin järjestävät yhteistyössä YLE ja Metropolia Ammattikorkeakoulun mediakeskus Valo.
Koulutus on suunnattu netissä jo ensiaskelensa ottaneille - liikkeelle ei siis lähdetä ihan alkeista.
Koulutus muodostuu kolmesta lähipäivästä ja niiden välillä tapahtuvasta ohjatusta ja itsenäisestä oppimisesta. Koulutuksessa tehdään suoraan omaan työhön liittyvä projekti osittain esimiehen ohjauksessa.
Koulutuksen jälkeen työntekijä löytää omassa työssään keskeiset välineet ja käyttää niitä luovasti. SOMA-koulutuksen käynyt on omassa työyhteisössään sosiaalisen median käytön opas.
Koulutukseen osallistuva tarvitsee kannettavan tietokoneen ja mediakännykän, jossa datapaketti.
Aikataulu ja paikka:
Metropolia Ammattikorkeakoulu, Tikkurila ja YLE, Pasila.
SOMA 1 -pilotti: Lähipäivät: 14.1., 18.2., 25.3. Osallistumismaksu 680 euroa. Kouluttajat SOMA 1 - pilottikurssillla: Lehtori Juhana Kokkonen ja projektisuunnittelija Jussi Linkola Metropoliasta, kehityspäällikkö Tuija Aalto, strateginen suunnittelija Pirkka Aunola sekä tuottaja Arttu Silvast YLEstä sekä online manager Kari Haakana Sanoma Magazines Finlandista.
Sosiaalisen median strategia kannattaa laatia, koska sen avulla voidaan ohjata resursseja kuten työvoimaa verkkovuorovaikutukseen. Tätä mieltä olivat panelistit Sari Aalto-Matturi Oikeusministeriöstä, Jaakko Sannemann Espoon Entressen kirjastosta ja Jussi-Pekka Erkkola Nokian markkinoinnista.
YLE Areenassa keskiviikkona lähetetyssä webinaarissa keskusteltiin myös sosiaalisen median ohjeistusten tarpeesta - niin pörssiyhtiön kuin ministeriön ja julkisten palvelujen kuten kirjaston ja yleisradion näkökulmista.
YLEn strategi Pirkka Aunola kertoi aluksi YLEn sosiaalisen median strategiasta pääpiirteet, jonka jälkeen minä juonsin paneelikeskustelua. Keskustelu oli vilkasta myös taustakanavalla Qaikussa.
Kävin tänään tapaamassa Journalistiliiton koulutusasiamiestä Jarmo Häkkistä SOMA-koulutusohjelman tiimoilta. Hän näkee suomalaisten journalistien ammatillisen tilanteen jokseenkin uhkaavana, mutta näkee ympärillään myös journalisteja, jotka ovat pystyneet pitämään ammattitaitonsa toimintaympäristön muutoksessa ajan tasalla.
Häkkinen pitää YLEn ja Metropolian SOMA-koulutusohjelmaa kunnianhimoisena. Hän uskoo parityöskentelyyn yhtenä hyvänä oppimismuotona: aktori-mentori -pareja on synnytetty myös liiton avustuksella. Kokeneempi, joka neuvoo kollegaansa, voi olla myös nuorempi, toisin kuin perinteisessä mentoroinnissa on totuttu.
Tein haastattelun ruotsalaisellaBambuser-mobiili-tv-palvelulla, jonka olen kytkenyt Facebook-verkostooni. Tämä mahdollisti haastattelun suoran lähetyksen seuraamisen. Facebook-kommenteissa YLE Vision ohjelmistoalueen HR-päällikkö Sari Veikkolainen kiteytti kokemuksensa tilanteesta näin: "En ole niin online, mutta sattumalta huomasin tän livenä FB:ssä. Tuntui oudolta. Siis ihan jees, mutta outoa".
Järjestin kollegoiden kanssa tänään käytännön sosiaalisen median harjoittelutilaisuuden YLEllä Pasilassa. Pänttäsimme päähän Twitterin lyhyen kieliopin, teimme tilapäivityksiä post-it-lapuilla (opiksi: ensi kerralla mukaan eri värisiä), tunnustelimme Facebookia ja kokeilimme Qikiä ja YouTubea.
Koulutuksen alla tein pikakyselyn omassa Twitter-verkostossani siitä, miten kaverit aloittaisivat Twitteristä kertomisen ja miten he sitä kuvailisivat. Tällaisia vastauksia sain:
se on reaaliaikaisin kanava globaaleihin uutisiin ja huhuihin (Santtu Toivonen)
Twitter on aikuisten mese (MS Messenger), jota käytetään myös ajankohtaisista asioista tiedottamiseen (Ari Hakkarainen)
Se on niinku intter netska ja webi ja sit niinku lähetetää vaa sillai viestei... kyl sä tiedät (Ximmo)
twitter on kuin huuto ikkunasta maailmaan, hetkeen kun on tarve sanoa jotain ja haluaa jakaa sen (Ulla Simonen)
Twitter on työnantajan pahin vihollinen ja työntekijän paras kahvitaukojen pidentäjä. Kansantalouden turmio ja vapauden puolustaja! (Kim Viljanen)
Twitterissä voi seurata ihmisiä ja yhteisöjä joista on itse kiinnostunut. Twitterin voi laittaa kiinni kun ei ole aikaa (suvi)
YLE alkaa julkaista musiikkia sisältäviä radio-ohjelmia ladattavaksi podcasteina netistä. Kyseessä on viisi ohjelmaa sisältävä kokeilu, josta on sovittu yhteistyössä tekijänoikeuksia valvovien järjestöjen kuten Gramex ry:n ja Teosto ry:n kanssa. Uusia, musiikkia sisältäviä podcasteja julkaistaan ensi maanantaista 16.11. alkaen osoitteessa yle.fi/radio. Ohjelmia löytyy tuolloin myös iTunesista.
Näin asiasta tänään julkaistussa tiedotteessa:
”Musiikkia sisältävistä podcasteista on maailmalta jonkin verran kokemuksia ja ne ovat hyviä. Verkkopohjaiset musiikkipalvelut kehittyvät vauhdilla ja YLEn tavoite on tulevaisuudessa käyttää kaikkia merkittäviä tapoja jaella suosittuja musiikkiohjelmiaan", ohjelmistoalueen johtaja Ville Vilén kertoo.
Tekijänoikeusjärjestö Gramex haluaa olla palveleva linkki musiikin käyttäjien ja musiikkialan välillä myös uusien käyttötekniikoiden osalta.
”Hankimme edustamiltamme oikeudenhaltijoilta erillisvaltuutuksen, jonka avulla saatoimme lisensoida tämän uraa uurtavan kokeilun. Toivomme, että ajan mittaan tästä muodostuu toimiva tulolähde muusikoille ja tuottajille," Gramexin toimitusjohtaja Hannu Marttila kertoo.
Podcastina tulevat uudet, musiikkia sisältävät radio-ohjelmat ovat:
YLE Radio Suomen Sadan vuoden syke on musiikin suursarja populaarimusiikin historiasta. YLE Radio Suomen Nousevan auringon talo on Jake Nymanin toimittama ohjelma, jossa esillä ovat lähes kaikki musiikkigenret ja tyylilajit. YleX:n netissä ja YLE Puheessa versioituna kuultu Pop-Talk avaa näkymiä musiikkialan kulisseihin, bisnekseen ja ilmiöihin. YleX Teho -podcast esittelee X-ryhmän valitsemia uutuuskappaleita. YLE Radio Vegan Silvermaskinen harppaa rockmusiikin syntyjuurille, jolloin uusia rajoja haettiin.
YLEn puheohjelmia on voinut ladata netistä äänitiedostoina aiemminkin. Perinteisen kanavalähtöisen radionkuuntelun rinnalla kuulijat voivat valita itse kuunteluaikansa ja -paikkansa. Radiosisältöjä voi tilata, ladata ja tallentaa omalle tietokoneelle ja siirtää esimerkiksi mp3-soittimeen tai iPodiin kuunneltavaksi.
Osoitteessa yle.fi/radio voi kuunnella, ladata ja tilata radiosisältöjä kuten juttuja, juttusarjoja sekä yksittäisiä ohjelmia. Sivuilta löytyvät myös ohjeet siihen, millä eri tavoin kuuntelu on mahdollista. Sivuilla on kuunneltavana YLEn radiokanavat, myös YLE Radio Suomen maakuntaradiot. YLEn radiokanavien puhesisällöt, jotka ovat podcasteina löytyvät myös osoitteesta yle.fi/areena.
Tekijänoikeudet, tekijänoikeudet, tekijänoikeudet. Siinä kolme suurinta haastetta digitaalisen kulttuurin eteenpäinviemisessä lähivuosina. Aihe jakaa mielipiteitä: joidenkin mielestä sisällöntuotannon elinvoimaisuutta ja liiketoimintamalleja digitaalisessa ja verkottuneessa maailmassamme voidaan saavuttaa tiukentamalla kopiosuojausta ja varmistamalla kaikenlaisen digitaalisen jakelun kontrolli. Tämä leiri pitää kiinni entisistä liiketoimintamalleista - uusien vielä puuttuessa.
Kasvava osa alkaa havahtua avoimen jakamisen mahdollisuuksiin. Creative Commons on tekijänoikeuksien lisensointimalli, jonka avulla sisällön oikeuksien haltija voi määrätä joidenkin oikeuksien luovuttamisesta samalla kun pidättää toisia. Voi esimerkiksi antaa luvan kenelle tahansa jakaa tekemäänsä sisältöä muuttamattomana. Tai muokata ja jakaa, alkuperäisen teoksen tekijän mainiten. Voi rajata käyttöoikeuden vain ei-kaupallisiin tarkoituksiin ja pidättää itselleen oikeudet sisällön kaupallistamiseen.
Tuija Aalto on YLEn Uusien palvelujen kehityspäällikkö Tulevaisuus Labissa. Hän kirjoittaa blogissaan mediaan ja teknologiaan liittyvistä ajatuksistaan ja havainnoistaan. Katso myös Aikaleima -blogi
