Yle haluaa olla yhteiskuntaa koossa pitävä voima - miten sitä mitataan?

Ylen tiedottaminen omasta taloudestaan jakaa edelleen kansalaisten mielipiteitä. Noin puolet (49 %) pitää tiedottamista läpinäkyvänä ja noin kaksi viidesosaa (41 %) on päinvastaista mieltä tästä asiasta (ks. Ylen Arvo suomalaisille -tutkimuksen raportti). Olin puhumassa tiistaina Helsingin yliopiston Avoimessa yliopistossa 10.3. 2015. Viestintäkentän ajankohtaiset ilmiöt -luentosarjassa.

Luennon aiheena oli "instituutio muutoksessa".  Lopussa listaankin, mikä muuttuu, ja toisaalta mikä ei muutu. 

Muuttuu

  • Vastaanotto kohti henkilökohtaisia laitteita ja yksilöllistyvää käyttöä
  • Sisältö & kerronta kohti monimediaisia konsepteja ja transmediaisuutta
  • Julkaiseminen kohti temaattisia paketointeja ja kuratoituja kokonaisuuksia
  • Toimintatapa kohti avoimuutta ja verkostoja

Ei muutu

  • Ylen pyrkimys tehdä tärkeistä asioista kiinnostavia
  • Ylen pyrkimys olla yhteiskuntaa koossa pitävä voima – monimuotoisuuden johtamisella kohti erilaisten yhteisöjen osallisuutta.

Osallisuuden mittaaminen?

Meitä kiinnostaa kehittää asiakkuusymmärrystä siihen suuntaan, miten sitoutuneet yleisöt saavat aikaiseksi toimintaa, joka synnyttää yhteiskunnallista arvoa. Siksi kaikenlaiset hyvät esimerkit vaikuttavuusarvionnista ovat nyt tervetulleita vaikkapa kommenttina tähän kirjoitukseen. 

Demokratian edistämisessä nyt tietenkin kaikkein ajankohtaisinta olisi saada jokainen äänestyskelpoinen kansalainen äänestämään eduskuntavaaleissa. Siinäpä yksi iso onnistumisen mittari: äänestysprosentti. Sen mahdollisesta nousemisesta ei kuitenkaan mikään yksi tiedotusväline voi yksin ottaa kunniaa. Parhaimmillaan yhteiskunta onkin moniäänisenä. 

PS. Ylen vaaligalleriaan saatiin 90 % kansanedustajaehdokkaista.  

Sosiaalisen median jälkeen: vertaisuus

Kansalaisten voima on isompi kuin koskaan, sanoi politiikan taustavaikuttaja Taru Tujunen perjantaina Radio 1:ssä Leikola ja Lähde -ohjelmassa (ks. viitteelliset ohjelmamuistiinpanot). Sosiaalinen media on tuonut politiikkaan osallisuuden kokemisen mahdollisuuden kaikille. Esimerkkinä Tujunen nostaa kansalaisaloitteen kautta läpi viedyn sukupuolineutraalin avioliittolain.

Miten saada kaikkien ääni kuuluviin?

Kun sosiaalisessa mediassakin äänekkäät pääsevät vaikuttamaan enemmän, jäävätkö ne, jotka eivät osaa käyttää ääntään sosiaalisessa mediassa, syrjään?

Kun nykyisenkaltaisten enemmistöhallituksen muodostamisen tapa johtaa maata näyttää johtavan jähmettymiseen, miten voisimme uudistaa politiittista järjestelmää? Kuntapolitiikka, jossa ei ole oppositiota ollenkaan, on hidasta ja kankeaa, mutta tuottaa päätöksiä, huomautti Tujunen keskustelussa.

Itse jäin keskustelun jälkeen miettimään, miten päätöksentekoa voisi parantaa jo heikosti nähtävissä oleva vertaisuuteen perustuva yhteiskuntajärjestelmä. Millaista olisi vertaisyhteiskunnan politiikka?

 
Raisio Sitra kuva intressien voimakkuudesta - voimakas kiinnostus vs. ei kiinnostusta

Perjantaina iltapäivällä osallistuin SITRAn tapahtumaan, jossa puhui puntaroivaa (engl. deliberatiivinen) demokratiaa tutkiva dosentti Harri Raisio Vaasan yliopistosta. Hän kehotti ottamaan erilaisia tavallisia kansalaisia yhteiskunnan ongelmien ratkomiseen. On helppo saada mukaan ne, joilla on valmiiksi kiinnostusta asiaan, tai peräti oma intressi. Mutta todellista yhdenvertaisuutta edistäisi, jos yhteisiä asioita pohtimaan saataisi muutkin.

Onko sinulla kokemuksia puntaroivasta demokratiasta? Millaisia? Mitä saitte aikaan?

Mitä vertaisuus on nyt Mitä se voi joskus olla?

Entä näetkö vertaisuutta jollakin elämänalueella? Arkinen ja tuttu esimerkki vertaisuudesta voisi olla vaikka Wikipedian muokkaaminen. Jokaisella on lupa siihen ryhtyä, kysymättä erikseen lupaa ennalta. Entä ovatko jokamiehenoikeudet vertaisuutta? Talkoot varmasti on.


Poliitikko, käytätkö Instagramia?

"Poliitikkojen ja toimittajien välinen tiivis kommunikointi Twitterissä näyttää rakentavan -- läheisyyden ja läsnäolon lumoa luovaa tunnepolitiikkaa", ilmeni Tampereen yliopistossa tehdyssä Twiittien politiikaa - Demokratia, edustus ja tasa-arvo politiikan uusissa verkkojulkisuuksissa -tutkimuksessa

 


Poliitikkojen ja politiikan toimittajien suhteita käsittelevän verkostoanalyysin mukaan valmiit ja vakiintunet kommunikaatiosuhteet ovat vallalla Twitterissäkin. Arkihavainnot toki tukevat tätä tutkimuslöydöstä - kyllähän sitä nyt tuttua kaveria Twitterissäkin pitää seurata. Moni on sen lisäksi valmis vannomaan, että Twitterissä syntyy myös uudenlaisia verkostoja ja suhteita sellaisten ihmisten välille, jotka eivät muissa ympyröissä olisi kohdanneet. Twiittaamalla tutustuu uusiin hyviin tyyppeihin.

Suurten tietomassojen analyysi tekee tuloaan yhteiskunnalliseen tutkimukseen, kirjoittaa tutkija Petro Poutanen. Kova data on aina paikallaan, ja siitä tehtävä asiantunteva analyysi on tarpeen muuttuvan viestinnän maiseman ymmärtämisessä. Osuvat tulkinnat lisäävät ymmärrystä. Mutta väheksyä ei pidä viestijöiden omia motiivejakaan. Siksi kyselenkin nyt, josko poliitikot instaavat nykyään, ja miksi.

Digivaalit 2015 -tutkimusprojekti on osana tiedonkeruuta raapinut kansanedustaja-ehdokkaiden instagram-tilejä listaksi. (Silmämääräisesti arvioiden Instan käyttöön ottaneet ehdokkaat olisivat nuorempaa polvea kuin keskivertoehdokkaat, mutta korostan että tämä on täysin ensivaikutelmaa.) 

Onko Instagram monikanavaisen viestintästrategian kuumin uusin kanava ja keino kosiskella nuoria äänestäjiä - vai puhdasta fiilistelyä? Instaava poliitikko, millainen rooli Instagramilla on viestintärutiineissasi? 

Ylen arvoa arvioimassa

Jääkärimarssi, vihalaulu? Seppänen provosoi Viinasta saunallaKaksi tunnettua poliitikkoa, toinen oikealta ja toinen vasemmalta, löytää keskusteluyhteyden vakavan sairauden kautta, huomaa olevansa samaa mieltä monista asioista ja ystävystyy. Kotikatsomon Vasen ja oikea - elokuva on fiktio, joka perustuu kahden ex-poliitikon ja merkittävän yhteiskunnallisen vaikuttajan keskustelukirjeisiin.

"En ole kuullut että vastaavaa hanketta olisi koskaan aikaisemmin tehty missään", sanoi ohjaaja-käsikirjoittaja Tapio Piirainen kesällä 2013, kirjoittaessaan vastauksia arvon tuottamista koskeviin kysymyksiin.

"Ohjelma antaa tietoa lähihistoriasta, 90-luvun lamasta ja sen syistä. Se kyseenalaistaa nykyisin harjoitettavan talouspolitiikan - ja herättää keskustelua virheistä, joita veronmaksajien kustannuksella on tehty kun on yksityistetty kansallisvarallisuutta."

“Ohjelman arvo on mitattavissa, jos rakkaus on mitattavissa. Mikä arvo on kulttuurilla, Suomen kielellä, suomenkielisellä kirjallisuudella? Koko kansakunnalla? Kyse on samasta asiasta”, pohti Piirainen. 

Ohjelman katsojien arvostus ilmenee palautteesta. 

Arvon mittaus yhtiötasolla 

Yle mittaa vuosittaisella Ylen arvo suomalaisille -tutkimuksella, miten suomalaiset arvioivat Ylen onnistumisen julkisen palvelun tehtävässä. Tarkastelemme onnistumista kahdessa eri ikäryhmässä varmistaaksemme sen, että sekä nuorten että varttuneiden arvostus saavutetaan. Tavoitteena on, että vuonna 2015 sekä yli että alle 45-vuotiaista 65 % arvioi Ylen onnistuneen julkisen palvelun tehtävässään vähintään hyvin (hyvin tai erittäin hyvin). Vuoden 2014 marraskuussa 64 % nuoremmista ja 62 % varttuneista arvioi näin. Tutkimusraportista ilmenee yksityiskohtaisesti, miten Ylen arvoa suomalaisille nyt mitataan. 

Ylen arvo yhteiskunnalle, vaikuttavuus, on sidosryhmien silmissä

Tulin Ylen strategiaosastolle 2012 saman vuoden syksynä kun johto oli päättänyt että yhteiskunnallinen arvontuotanto nostetaan yhdeksi kolmesta strategiatavoitteesta. Lue, miten arvon tuottamista on lähdetty yhtiössä viemään tavoitteisiin ja tekemiseen (Arvo syntyy yhdessä tekemisestä, pdf).

Raportti kuvaa, miten arvon tuottaminen on tuotu osaksi Ylen toiminnan johtamista. Yle-veron tuotto on panos, jonka yhteiskunta osoittaa julkisen palvelun tehtävän hoitamiseen. Se käsittelee sitä, miten tuon panoksen vaikuttavuutta eli Ylen yhteiskunnallista arvon tuottamista voidaan arvioida. Kun olet lukenut, istu alas oman taustayhteisösi kanssa ja esittäkäää yhteinen arvionne ylen vaikuttavuudesta.  

Miten radio ja liikennetieto kohtaavat älypuhelimissa?

Liikenneviraston tarjoama liikennetieto on olennainen osa Ylen Radio Suomen palvelua radiossa. Pääkaupunkiseudulla kuuluva Ylen aikainen, kuten muutkin maakuntaradiot, välittää kuuluvuusalueellaan myös kuuntelijoiden liikennehavaintoja tien päältä. Syntyisikö liikennetiedon avoimista lähteistä uusi sisältölähde radion lähetysikkunaan tai appsiin radiota älypuhelimella kuunteleville käyttäjille? Sovellukseen tuotavana lisäelementtinä liikenteen palvelutieto voisi palvella minkä tahansa kanavan kuulijaa. 

YleX, iOS App ruutukaappaus

Ylellä on ollut reilun vuoden ajan sovelluskaupoissa (Apple Store, Google Play-kauppa sekä Windows Phone kauppa) ladattavissa maksuton sovellus, jolla voi kuunnella Ylen kaikkien seitsemän radiokanavan suoraa lähetystä.

 YleX:llä, Yle Puheella ja Radio Suomella on sovelluksessa käytössään reaaliaikainen keskustelukanava, shoutbox. Suoran lähetyksen ja shoutboxin lisäksi sovelluksessa näytetään ohjelma- ja musiikkitietoja. Millaisilla lisäelementeillä sovelluskäyttöä voidaan edelleen rikastaa? Entä saisiko päätelaitteen ominaisuuksien hyödyntämisestä lisäarvoa, esim. vain sijaintipaikan perusteella relevanttia liikennetietoa? 

Yle tarjosi tänään tilat liikenneaiheiselle Dev4Transport -kehittäjätyöpajalle. Työpaja liittyy avoimen datan hyödyntämistä edistävän Apps4Finland - kilpailuun. Haluamme luoda yhteyksiä liikenneaiheisten palvelujen kehittäjiin ja kuulla kehittäjäyhteisön odotuksista ja toiveista tulevalle radion API:lle osana Yle Areenan API:n kehitystyötä. Tulossa on ainakin ohjelmatiedon API – mitä muuta toivotaan?

 Miten radio tulevaisuudessa palvelee erilaisia liikkuvia käyttäjiä parhaiten? 

 

 

Digitaalinen murros ei päästä tuotteiden ja palvelujen kehittäjiä vähällä

Median käyttötavat muuttuvat. Ihmiset ovat nykyään yhteydessä toisiinsa samalla kun kuluttavat mediaa, ja Ylessäkin tämä pitää ottaa huomioon ohjelmia ja lähetyksiä suunniteltaessa.

Perusasiat pysyvät: mediakäytölle on aina jokin tarve. Ihminen haluaa vaikkapa viihdyttää, sivistää tai informoida itseään. Samaan aikaan hänellä on mielikuva niistä mediapalveluista, jotka tuon tarpeen voisivat tyydyttää eli tutut suosikkikanavat ja-ohjelmat. Kolmas reunaehto mediakäytölle on konteksti, käyttötilanne.

Ennen konvergenssia vaihtoehdot olivat vähissä: autossa ajaessa avattiin radio ja kotona olohuoneessa oli kätevästi käsillä televisio. Nyt radiota ja televisiota voi käyttää kännyköillä ja tableteilla missä ja milloin vain ja mediatoimijat panevat yhä lisää paukkuja mobiilipalveluihin.

Nykyään yleisöt odottavat jo, että ohjelmantekijät ovat vuorovaikutuksessa heidän kanssaan sosiaalisessa mediassa - niin ennen ohjelmaa, sen aikana kuin ohjelman jälkeenkin. Ylen radiot ovat saaneet lähetysikkunoita, ja televisionkin tekijät faktasta fiktioon kurkottavat isosta ruudusta suomalaisten käyttämille eri ruuduille (ks. esim. Yle Uutiset Suora linjaDocventures, ja #lovemilla -draamasarja.) Millaisia kokemuksia teillä on vuorovaikutuksesta radion ja television ohjelmien ja ohjelmantekijöiden kanssa?

Sosiaalinen TV puhutti myös mediateknologia-alan IBC-konferenssissa tässä kuussa (konsultti Timo Argillanderin tiivistelmä ja laajempi konferenssiraportti). Konferenssin omassa  Exec Summary -julkaisussa valikoima puheenvuoroja television tulevaisuudesta broadcast-toimialan ulkopuolisilta haastajilta kuten YouTubelta ja Twitteriltä (s. 20 ja 41-44, ml. omani sivulla 45).

 



Mikä muuttuu luovilla aloilla vuoteen 2017 mennessä?

Tämä on kokeilu: miten toimintaympäristön havainnointi sujuu avoimesti verkossa? Työpohjana on yksi kuudesta valitusta näkökulmasta muutoksien ennakoimiseen: Luova ala ja kulttuurin kenttä. (Katso suurempi kuva Flickrissä). Havaintoja kirjataan myös sisällön ja palvelujen, teknologian ja asiakkuuden, media-alan kilpailuympäristön ja viestintäpolitiikan näkökulmasta.

Miten luova ala ja kulttuuri kehittyvät Suomessa eri sektoreilla vuoteen 2017 mennessä? Taululla on valmiina joitain yleisiä arveluja: 

  • Digitaaliset palvelut ja langaton palveluyhteiskunta läsnä kaikkialla
  • Rajat yritysten, kuluttajien ja tuottajien välillä hämärtyvät
  • Kestävät liiketoimintamallit - sustainability, resilience
  • Yritysten fokus voitontavoittelusta merkityksellisyyteen
  • Luovien alojen ja muiden alojen yhteistyö kilpailukykytekijänä
  • Verkostomaiset toimintamallit lisääntyvät

(Ks. TEMin julkaisu Luovuudesta kasvua ja uudistumista, PDF). Mutta miten tietyt alat kehittyvät? Musiikkiala on suurimmassa muutoksen kurimuksessa. Entä miten muuttuu elokuva-ala? Mainosala? Radio, televisio? Peliala? Näyttämätaide? Ruumiinkulttuuri? Kirjastot? 

Luovat alat, työpohja

Siirry Flickriin ja lisää kuvaan oma havaintosi kuvan päälle ("Actions: add note"). Digitaaliset muistilaput päätyvät mukaan kuvaan työskentelyä ja keskusteluja ruokkimaan. 

 Tämä talkoistus liittyy toimenkuvani, toimintaympäristön seurannan, työmenetelmien kehittämiseen. 

Menestys mitataan miljardiluokassa

Nämä miljardiluokan asiat kuuluvat nyt yleissivistykseen:

Asiasanat: 

Toimintaympäristössä tapahtuu: Monimediaiset konseptit yleistyvät

Merkkituote kohtaa kuluttajan yhä useammin monella kanavalla. Esimerkiksi Sanomien sisällä lifestyle-sisältöyhteistyö näyttäytyy uutena Ilta-Sanomien LIV-sivustona. Se on Nelonen Median ensimmäinen monikanavainen lifestyle-brändi, jonka elementit ovat tv, radio, netti ja iltapäivälehti.

Elämäntyylistä on kyse myös Bonnierin Costume-konseptissa. Se on muotia ja shoppailua harrastaville nuorille naisille suunnattu aikakauslehti, verkkopalvelu, mobiilisovellus ja tapahtuma.

SUBilla käynnistyi talk show Enbuske & Linnanahde Crew, joka aloitti aiemmin syksyllä jo Radion Novan aamuissa.

Uutiset ovat olleet monimediaisia pisimpään.

Jonkinlainen monikanavaisuuden uusi huipputaso lienee saavutettu Ylen hyvä -säätiön Nenäpäivä -kampanjassa, jonka Nenäradio levisi peräti kahdeksalle radiokanavalle.   

Mitä kiinnostavia tuoreita monikanavaisia kotimaisia mediakonsepteja nostaisitte esiin? Onko trendille vastatrendi, eli onko merkittäviä uusia lanseerauksia jotka harkitusti kohtaavat yleisön vain yhdessä välineessä? 

Sivut

Aalto

Blogiarkisto

2011

lokakuu

syyskuu

elokuu

heinäkuu

kesäkuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu

2010

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu

2009

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

kesäkuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu

2007

elokuu

heinäkuu

kesäkuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu

2006

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

heinäkuu

kesäkuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu

2005

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu